› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23

  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Lähetetty: 11.7.2013, 09:04

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 15.7.2013, 09:50

    Kuusessa tosiaan näytetään olevan vähintään kurkkua myöten. Kyllä siellä muutakin sentään kasvaa kuin pajua siellä aukolla yleensä. Kun pinta rikotaan muokkauksella sinne tulee lähes kaikkia puulajeja, yleisiä edutukseen. Niistä mielestäni voi ja pitääkin valita järkevimmät kasvatettavat. Oli sitten törkkinyt sinne maahan mitä vain kasvamaan. Sekametsän kasvatus on sitä munien moneen koriin laittoa jolla turvataan joku lopputulos ja mitä lehtipuuvoittoisempi on ensimmäinen kierros kuusikon uudistuksen jälkeen sitä enemmän on valinnanvaraa lopputulemassa. Asia joka tuntuu joillekkin olevan käsittämättömän vaikeaa ymmärtää. Kun on valinnanvaraa sitä pitää käyttää. Ne pajupuskatkin mahtuu siellä alle maatumaan.

    kuusessa ollaan 15.7.2013, 11:23

    Oh Yes kirjoitti;
    ”Kyllä siellä muutakin sentään kasvaa kuin pajua siellä aukolla yleensä. Kun pinta rikotaan muokkauksella sinne tulee lähes kaikkia puulajeja”

    Jep, JOS MUOKATAAN. Mutta kun ei tehdä kunnon muokkauksia. Lähistöllä kaksi kuviota, joissa kuusikon hakkuun jälkeen ei ole tehty mitään, vaikka ovat aivan ison tien varressa, ei ole ketään (edes hakuttuja MHY-ihmisiä) kiinnostanut.
    Ja mikä on ollut tulos?
    Helevetillinen pihlajametsä, joka on peittänyt kaiken alleen. Nopean lähtökasvun jälkeen kasvu on hyytynyt, kuten pihlajalle käy perus kivennäismailla. Ei taatusti ole tuottavaa, sillä laatu ei ole mitään erikoistukkia…

    Omilla palstoilla sekametsä kohtuullisella koivusekoituksella on perustana, mutta koivu on täytepuu havupuiden seassa. Puhtaat koivikot (mitä lumituhoilta jää pystyyn) on rauduskoivua. Koivut lähtevät kaikki viimeisessä väljennyksessä (3 harvennusta) klapiaihioksi, niiden tilalle muodostuneisiin aukkopaikkoihin muodostuu kuusitaimikkoa, joka uudistusvaiheessa mukavasti tekee uudesta taimikosta vaihtelevaa. Lisäksi toimivat metsän seassa lintujen suojapaikkoina.

    jees h-valta 15.7.2013, 12:04

    No,eipä sitten missään k.usessa ollakkaan.

    Gla 15.7.2013, 12:54

    Jees: ”Kun pinta rikotaan muokkauksella sinne tulee lähes kaikkia puulajeja, yleisiä edutukseen. Niistä mielestäni voi ja pitääkin valita järkevimmät kasvatettavat. Oli sitten törkkinyt sinne maahan mitä vain kasvamaan. Sekametsän kasvatus on sitä munien moneen koriin laittoa jolla turvataan joku lopputulos ja mitä lehtipuuvoittoisempi on ensimmäinen kierros kuusikon uudistuksen jälkeen sitä enemmän on valinnanvaraa lopputulemassa. Asia joka tuntuu joillekkin olevan käsittämättömän vaikeaa ymmärtää.”

    Vaikeata tässä on vain se, miksi eri menetelmiin liittyvät asiat sekaantuvat niin tehokkaasti.

    Jos muokataan ja istutetaan, kannattaa istutettujen yksilöiden kasvun edellytyksistä huolehtia. Vesakon kasvattaminen päälle ja sen hakkaaminen energiaksi vie hommasta kannattavuuden, vaikka ensimmäisen tilin saisikin hiukan nopeammin. Tehdyn investoinnin tuotto on nolla eli perustetta investoinnille ei ollut. Energiapuustoa voit halutessasi kasvattaa ilman, että istutat mitään. Tässä vaiheessa Pukkalan laskelma on käyttökelpoinen, koska se paljastaa, ettei homma yleensa kannata. Parempi on siis istuttaa ja hoitaa sitä. Homman voi hoitaa myös koivulla tai sekoituksella. Jos yhtään olet perehtynyt koivusta saatuihin tutkimustuloksiin, tiedät istuttamisen tarjoavan ainakin rauduksella edellytyksen parhaimpaan kannattavuuteen. Mutta kuten toisessa ketjussa totesin, hirvi on oleellinen tekijä päätösprosessissa. Sinä et kuitenkaan ole tarjonnut vesakkomalliasi hirven takia, vaan neuvonnan yksipuolisuuden takia.

    jees h-valta 15.7.2013, 13:17

    Gla meinaa että e-puuta voi kasvattaa ilman mitään investointia. Kyllä meillä sentään uudistuspakko on joten jotain sinne pitää tällätä. Kun kaikki se mikä energiaksi kelpaa ei kelpaa viralliseksi kasvatuspuuksi. Mutta ei se hinnaltaan parinkymmenen sentin kuusinysä mielestäni vie aivan katastrofiksi hommaa vaikka sen tilalle valitsee lopulta kasvatukseen nopean lehtipuun vierestä.
    Siksi en käsitä parkua hoitamattomista kun sieltä saattaa hyvinkin kevyellä raivauksella saada hyvän e-puutilin heti viidentoista kasvatusvuoden jälkeen. Ja silti se kuusenrääppä pääsee sieltä jatkoille. Mutta omistajakin on saanut hiukan uudistuksen kipurahoja takaisin. Itse asiassa nyt jo ihan hyvinkin.

    Gla 15.7.2013, 14:39

    Joko nyt suostut laittamaan jotain laskelmaa ajatustesi pohjaksi. Ei hybridillä, vaan vesakolla.

    jees h-valta 15.7.2013, 14:44

    Laitan kun saan oman hakkuuntoteutuman pohjaksi. Kun se on hiukan arvuuttelua tuo tulevaisuus. Kun ei taaksepäin voi verrata.
    Mutta noista saa suuntaa kun pari hakkuuta toteutuu syksyn myötä.

    Gla 15.7.2013, 21:52

    Jees: ”Kyllä meillä sentään uudistuspakko on joten jotain sinne pitää tällätä. Kun kaikki se mikä energiaksi kelpaa ei kelpaa viralliseksi kasvatuspuuksi. Mutta ei se hinnaltaan parinkymmenen sentin kuusinysä mielestäni vie aivan katastrofiksi hommaa vaikka sen tilalle valitsee lopulta kasvatukseen nopean lehtipuun vierestä.”

    Samantekevää, maksaako kuusi 20 senttiä vai euron. Jos se ei kasva, on kyseessä hukkaan heitetty raha, eikä mikään vakavasti otettava taho voi sellaista suositella. Älytöntä olisi laittaa taimia alalle yksin lainlaatijan mieliksi. Ja se, että virheinvestointi ei aiheuta tekijänsä kukkarossa katastrofia, on vain osoitus siitä, että tekijällä on varaa harrastaa. Hyvä niin, mutta mitään tekemistä tällä ei ole metsätalouden kanssa.

    jees h-valta 15.7.2013, 22:23

    Väitä jopa että niitä on jopa hehtaaritolkulla jotka tumppaa ne sinne vain lainlaatijan mieliksi. Koska pelkäävät sanktioita tietysti.
    Osa vasta viimeisessä pakon edessä josta niistäkin olen täällä havaintojani kirjoitellut. Mikä sen metsätalouden huonommaksi muuttaa jos vierestä valitsee kasvatukseen paremmin kasvavan puulajin?
    Ei se vieruspuu sitä kuustakaan välttämäti siellä alla tapa. Vain viivästyttää sen kasvua. Sillä aikaa voi kasvatella pikatilin aivan hulppeasti vaikka koivulla.
    Juuri valinnanvapauden tärkeyttä korostan ja rahaa silläkin vain tehdään. Ja kun emme ole ennustajia niin parissakymmenessä vuodessa voi tulla monta muutosta matkaan. Sitä monilaji-ilmettä ja valinnaispuustoa. Ei se metsäraha siihen lopu vaan itseasiassa voi pussissa nopeasti pullottaa.

    Gla 16.7.2013, 09:31

    ”Mikä sen metsätalouden huonommaksi muuttaa jos vierestä valitsee kasvatukseen paremmin kasvavan puulajin?”

    Vieruspuut olisi saanut palstalle ilman istuttamistakin. Tuossa mallissa istutetaan puusto, mutta korjataan ilmaiseksi syntynyt puusto. Jos tavoitteena on hakata vieruspuustoa, kannattaisi alusta asti keskittyä sen kasvattamiseen ilman nollatuottoisia investointeja.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23