Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 223)
  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

  • Tare

    Toinen tärkeä pointti on tulojen ajoitus, jos hakkaisin maahan kaikki euron koivut ja jäisin odottamaan kuusien päätehakkuuta noin 45 vuoden päästä, niin siihen mennessä olen ehtinyt maata jo haudassa hyvinkin kymmenen vuotta, kolmas maailman sota olisi lopuillaan, ja sinä aikana olisi metsää ravistellut 5 todella isoa ja kymmenkunta melko isoa myrskyä ja yksi komeetta. Mutta nyt näköpiirissä on energiapuuharvennus n 10 vuoden päähän eli ajankohtaan kun tulevan Thaimaalaisen vaimon kanssa tulisi toinen lapsi ja metsään on mukava mennä parkunaa karkuun. Sinänsä en mitenkään vastusta raivausta, ja varhaisperkausta vaan teen sitä kokoajan, mutta en missään nimessä halua täyspuhtaita taimikoita

    metsänvartija

    Metlan mukaan puuta kasvaa liikaa. Yksinkertaisesti puulle ei löydy markkinoita.

    Sen takia on turha jokaista kuviota panna huippukuntoon.

    Parhaat kuviot kannattaa hoitaa ja se puuntuotoksen tulisi tyydyttää metsäteollisuuden tarve.

    A-luokan kuviolle A-luokan osaajat.

    B-kuviolla toimivat sitten B-luokan ihmiset.

    C-kuviot monimuotoon.

    Aivan kuin armeijassakin A-luokan parhaat koulutetaan johtotehtäviin, muut taistelijoiksi.

    B-miehet sitten maalailee seinää ja ajelee nurmikkoa.

    C-luokka on kansaneläkkeellä koko ikänsä.

    Caballista

    Perheeltä pakeneminen on ok motiivi metsätöille. Metsissä olevista lahonneista polttopuupinoista päätellen motiivi on erittäin yleinen. Metsässä on mukava puuhata.

    Virallisten organisaatioiden ohjeet eivät tähtää perheeltä pakenemiseen vaan metsän tuottoon perinteisellä panos/tuotos mittarilla mitattuna. Silloin ne kantovesasta alkunsa saaneet koivut ohjeistetaan kaatamaan.

    jees h-valta

    Virallisten organisaatioiden ohjeet jyystää sitä samaa latua vuosikymmenestä toiseen. Erityisryhmille tehdään jotain pilkunviilausta vain mielistelläkseen niiden katto-organisaatioita.
    Vieläkään en ole löytänyt suositusta energiapuuhakkuun mahdollisuudesta tai omatoimipoltinpuun hyödyntämisestä.
    Olisko vain parempi ettei suositella yhtään mitään kun jokainen hoitaa omaisuuttaan kuten taloudellisesti ja egolokisesti parhaaksi näkee.
    Tare on hienosti oivaltanut elämänkaaren soveltamisen metsätilusten hoitoon. Niin minäkin teen.
    Ja nämä kansalaisten luokkajakoa tekevät eivät ole oppineet historiasta mitään. Onneksi niitä on vain yhden käden sormilla laskettavissa.

    jees h-valta

    Huomautan vielä Glalle edelliseltä sivulta etten ole missään nimessä luopumassa h-haavan kasvatuksesta vaan jonkun yksittäisen palstan kohdalla vain viilaamassa suuntaa hyötynäkökohdista jo olemassaolevan alispuuston suuntaan.
    Siihenkin jää täydentämään h-haapa. Minulla metsä elää kuten vielä omistajansakin, suht sen mukaan miten näyttää järkevältä.
    Kaavoihinsa kangistuneita tässä vain hiukan ravistelen koska elämme tänään jo aivan eri vuosituhattakin kuin ne 60 varmaa Glan vuotta. Ilmasto, puuntarpeen muuntuminen, tuhouhat jne pitäisi jo alkaa näkyä myös näissä kovin suuren mediahuomion saavissa samaa janaa jyystävissä nk. raivausohjeissa. Kuten tulevaisuuteen tähtäävissä muissakin metsänkasvatussuosituksissa.
    Kun nyt näyttää tärkeintä olevan muutosvastahankaisuus.
    En kyllä käsitä mitä Metsäkeskus näkee uhkana esim. juuri energiapuun käytön lisäämiseen tähtäävässä.
    MIKSI ei mainita??

    Gla

    Ok, huolestasi palstan jälleenmyyntiarvosta päättelin, että luopuminen olisi edessä laajemminkin.

    Mutta minulla on tuon kaavoihin kangistuneen organisaation tekemä metsäsuunnitelma, jossa suositellaan muutaman kuvion uudistamiseen koivun istutusta ja kahdelle mt-kuviolle mäntyä. Kuusta ei muistaakseni suositella mihinkään. Lisäksi yhden koivukuvion hoidossa mainitaan energiapuu. Tuo tosin tuli jo harvennettua, joten se ei enää ole ajankohtainen.

    Energiapuun käyttö otetaan huomioon uudistettavissa suosituksissa, jotka on parhaillaan tekeillä. Nykyiset suosituksethan ovat vuodelta 2006, jolloin energiapuun tilanne oli aivan erilainen nykyiseen verrattuna. Suositustenhan vain pitää perustua edes jonkinlaiseen laskentaan, ei mutu-pohjaiseen hoitoon. Vuonna 2006 energiapuun kasvatus ei ollut kilpailukykyinen vaihtoehto huomattavasti nykyistä alhaisemman hintatasonsa takia. Kuten Pukkalan laskelmasta huomaamme, vielä nykyäänkään kannattavuus ei ole sillä tasolla, että uudistamisessa tuo olisi kannattava suunta. Tietysti 15-30 vuoden kuluttua, jolloin nyt uudistettavilta kuvioilta puuta seuraavan kerran voidaan korjata, tilanne on taas toinen. Vaan mikä, sitä ei tiedä kukaan. Epätodennäköistä kuitenkin on, että pieniläpimittaisen puun passiivinen kasvatus johtaisi hyvään tulokseen. Menee puu sitten selluksi, poltettavaksi tai johonkin uuteen käyttöön.

    Mitä tarkoitit Glan varmalla 60 vuodella?

    6 m3

    Mihin tarvitaan ohjeistusta polttopuun talteen ottoon Metsakeskuksen taholta. Ainakin jokaiselle maalla kasvaneelle se on itsestaan selvaa. Hukkapuu otetaan talteen omaan kayttoon. Ainut hypoteesi eraan innokkaan hypoteetikon teeseista jonka voi varauksetta hyvaksya on ”puu pitaa myyda tai polttaa”. Tuota polttamista ohjaa talla hetkella liikaa politiikka, ja kuka tuota politiikkaa ohjaa? EU ja tyypit jotka itse olemme valinneet tuota politiikkaa tekemaan?

    kuusessa ollaan

    Puun polttamista ohjaa yleinen energian hinta, ei politiikka.

    Onneksi meillä suomalaisilla on metsiä, joissa kasvaa lähes kaikkea mahdollista energiatuotantoon sopivaa puuta. Ollaan tavallaan kuin norjalaiset, joiden öljy tosin jossain vaiheessa loppuu…

    6 m3

    Mutta tuota energian hintaa ohjaa taustalla politiikka. Tuet yms. jotka vaaristavat normaalia markkinatalouden toimintaa. Paastomaaraykset jne,,,

    kuusessa ollaan

    Aikuisten oikeesti, päästömääräykset on kaikkien eduksi. Vaikka politiikot niistä päättävätkin…
    Vaikka suomessa haikaillaan muutamien vanhempien tehtaiden perään, on ilmansaasteiden vähentyminen näkynyt eräillä paikoilla, joissa oli todella rankat rikkipäästöt 80-luvun alussa.
    Vanhat riisselimersut ja juuttuvakurkkuisilla kaasareilla varustetut volvot enää savuta teillä, kaupungeissa ilma on katupölyä lukuunottamatta varsin siedettävää.

    Vaikkakin sitten kiinat sun muut maat (toistaiseksi) eivät ole täysillä mukana. Jossain vaiheessa sielläkin ympäristöliike ottaa enemmän otetta, silloin ovat kovassa paikassa kun pitää alkaa tekemään samoja päätöksiä kuin mekin tehdään nyt. Siellä vaan on sakkia potenssiin X muutaman vuoden päästä.

    Jos me pääsisimme lähes omavaraiseksi energian suhteen, se olisi todella hieno asia ihan kansantalouden vuoksi. Kaikki raha mikä valuu ulkomaille, on ”huonoo pisnestä”.

    Mutta aiheeseen, huolestuttavaa on se taimikoiden uuden hoitamattomuuden lisääntyminen, tätä en sano ”vanhan kansan yhden puulajin vuoksi”, vaan siksi että järeämmässä mitassa paremmin tuottavat puulajit jäävät jälkoihin hoitamattomissa taimikoissa. Pajukot kasvaa hetken rivakasti, sitten kaatuvat maahan ja muuttuvat korjuukelvottomiksi ryteiköiksi. Kyllä energiapuukasvatukseenkin tarvitaan ohjeistusta, ei siis vanhakantaista käskytystä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 223)