› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 6 7 8 … 21 22 23

  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Lähetetty: 11.7.2013, 09:04

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 13.7.2013, 20:22

    Ja kumma kuinka helposti tuntuu täällä keskustelussa unohtuvan työllistysvaikutus. Pelkästään noinkin pienellä alalla kuin Pohjois-Pohjanmaalla 115 henkilöä työllistyy ensiharvennustyyppisten hakkuiden myötä. Juuri näitä useimmiten unohdettuja palstoja kunnostellessaan. Silti ollaan kauhean huolissaan kun nämä kohteet muka lisääntyy. Uskon kyllä että näistä löytyy paljon virhetulkintojakin. Saattaa olla kuten tässä aivan lähellä kotiani että taimikko on nyt aivan hirveän näköinen. Silti hän lähtee sinne jossain vaihessa pikkuferkun kanssa harventelemaan poltinpuita.
    Mutta kun sinne ei sitäkään oikein turhan kokoista voi mennä niistämään. Juuri kuten Tarekin edellä mainitsi.
    Nämä puuhapalstat on siellä Metsäkeskuksen ”nuhteluosaston” kirjoissa nyt. Saatanpa minäkin olla jollain e-puukohteellani. Ja varmaan olenkin. Hirvittää oikein miten tästäkin selvitään.

    Gla 14.7.2013, 06:04

    Jees: ”Kyllä taas ihmetytti kun päivän Maaseudun lueskelin illalla.
    Yllä kovalla paatoksella pelastettiin kuusen taimia. Ja kas kummaa, alla varoiteltiin lisääntyvistä kuusen kirjanpainajatuhoista.
    Kartalla paljon esiintymäpisteitä. Silti ei sanaakaan että kannattaisiko kuitenkin alkaa muuttaa joskus lehtipuullekkin noita taimetuksia, edes sekana joukkoon jättää. Eli kaikki edelleen yhteen koriin vaikka korin pohja mädäntyy käsiin.”

    Minusta alkaa tuntua siltä, että ainoa vaihtoehdoton näkemys aiheesta on sinulla. Puulajivaintaa ei tehdä MT:n jutun tai minkään muunkaan vastaavan lähteen perusteella. Tapion suosituksissa kohdassa 6.4 käsitellään tätä asiaa:

    ”Havupuuvaltaisiin metsiköihin tavoitellaan karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta ekologisista ja osin taloudellisista syistä lievää lehtipuusekoitusta. Uudistettavaksi puulajiksi suositellaan taloudellisesti arvokkaimpia puulajejamme, kuusta, mäntyä ja rauduskoivua sekä eräillä turvemailla myös hieskoivua. Muita luontaisesti syntyneitä puita suositellaan kasvatettavan sekapuuna silloin, kun pääpuulajien muodostama puusto muutoin jäisi aukkoiseksi. Kasvatuskelpoisia puulajeja ovat edellä mainittujen pääpuulajien lisäksi haapa, tervaleppä, tammi, kynä- ja vuorijalava, metsälehmus, saarni, vaahtera sekä siperianlehtikuusi, joka rinnastetaan kotimaisiin puulajeihin. Lisäksi visakoivun ja hybridihaavan kasvatus voi olla taloudellisesti perusteltua.”

    Kuten aikaisemmin olen todennut, eri mieltä olen havuvaltaisten puustojen lehtisekoituksen osuudesta. Se kuitenkin on vain hienosäätöä. Olennaista tässä keskustelussa on suositusten melkoisesti laajempi haarukka kuin sinun hieskoivun tiheikkökasvatuksesi. Tosin vaihtoehtojen puutteesta moittiminen on metsästä puhuttaessa osittain harhaanjohtavaa. Muutama vuosi sitten olit kovasti hybridin puolesta, nyt olet luopumassa siitä ja tavoitteena on toisenlaiset linjat. Mitä seuraavaksi? Vaihtoehtoja riittää, mutta maailmaasi mahtuu vain yksi malli kerrallaan.

    Rane 14.7.2013, 07:19

    No mitä järkeä olisi lähettää kirje jossa suosituksena on että tieppä nuilla kuvioilla taimikonhoito vaan voithan tuota olla tekemätähhii?Eiköhän sovita jesse että tuo taimikoiden hoitamattomuus jätetään teidän valistuneempien metsänomistajien omaan harkintaan?

    Leevi Sytky 14.7.2013, 08:28

    ”…ja ylimmäisenä tämän kuorman päällä putkisteli ja naukui pienessä pussissa Jukolan vanha kissa”.

    Jos Jesse ei kohta anna yhtään periksi, niin nämä pistää hänet pahasti pussiin, kuten Jukolan kissan.
    Haavan kasvatuksessahan Jesse on suorastaan avainhenkilö, mutta muussa puun kasvatuksessa on huimat näkemyserot muiden kanssa.

    Arvokasvu, arvokasvu, arvokasvu.

    Caballista 14.7.2013, 09:30

    Pienillä koivuilla ei ole paljoa taloudellista säästöarvoa. Taren 10 senttisten puiden litrarakoon ollessa 25 litran luokkaa voi nopeasti laskea niiden arvon olevan reilusti alle euron tienlaidassa. Saman euron saa helpommalla hoitamalla jokaisen kulman tehokkaasti kasvukulmaan ja unohtamalla puuhailun.

    6 m3 14.7.2013, 09:51

    No, eihan voimassa olevassa metsalaissa ole mitaan muita pakkoja ja pakotteita kuin uudistamisvelvollisuus. Hoitopakkoa ei ole, metsakeskus antaa vain suosituksia.

    Leevi Sytky 14.7.2013, 10:07

    Omaisuudestaan kannattaa pitää huolta, jotta sen arvo säilyy.
    Metsän kohdalla arvo ei säily, se kasvaa koko ajan; edellyttäen että hoitotoimenpiteillä varmistetaan taloudellisesti merkittävän puuston osan hyvinvointi.

    Heh heh! Tuli pitkä lause. Saa antaa eriäviä mielipiteitä ja korjata lauseen sanamuotoa. 😀

    Tare 14.7.2013, 11:36

    Olen kyllä lukenut jutut niistä euron koivuista, mutta minun laskujen mukaan jos saan tolta kolmenhehtaarin kuviolta jonkun ajan päästä puolivahinkossa harvennettua 100 kiintoa jotain lehtipuurankaa, ja ajan sen klapikoneen läpi, niin klapiheittomotteja onkin jo 250. Jokatapauksessa vaikka sen myisi energiapuuksi muutenkin niin neljännes kuvion ostohinnasta kuittaantuu sillä. Ja jäljelle jää silti ihan täysi kuusimetsä. Jokatapauksessa säästän lämmityskuluissa 4500 litran edestä öljyä vuosittain, ja omalle työlle en ole koskaan laskenut mitään, koska kuitenkin joka aamu jotain lähden touhuamaan enemmän tai vähemmän

    suorittava porras 14.7.2013, 11:56

    Tämän keskustelun avaaja tuntuu olevan allerginen raivaushommille. Kuitenkin hän tekee raivauksia juuri sillon , kun työn tuottama hyöty on vähäisin eli ennakkoraivaus moton edellä energiapuuhakkuun yhteydessä. Tämä malli ei palvele metsänhoitoa eikä hakkuuta. Valitettavasti on todettava , että vasta raivattu tiheikkö on hakkuutyössä yhtä h…ttiä , josta ajokonemieskin saa osansa.

    Tuntuu myös aika oudolta , että taimikon varsinaista hoitamista pidetään ylivoimaisena kustannustekijänä (jota se ei ole oikea-aikaisesti toteutettuna). Kuitenkaan se , että hankitaan traktori vermeineen muutaman rankakuorman keräämiseen vuosittain , ei tunnu olevan taloudellinen rasite. Tulovirtaa tuskin lisää sekään , että surffaillaan alituiseen letukalla palstoja vahtimassa. Ainoa tapa , jolla oikeasti voitaisiin tätä tulovirtaa kasvattaa joskus , olisi panostaa metsän uudistamisen varmistamiseen. Silläkin rahalla , joka uhrataan puuhasteluvälineisiin (=traktori varusteineen) saisi jo isommankin alan taimikoita tuottamaan. Ainakin olisi vara ostaa toimiva raivausväline ja siihen kunnon valjaat.

    Metsuri motokuski 14.7.2013, 12:07

    Tuohon suorittavan raivauksen oikea-aikisuuteen kyllä voi yhtyä ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tänä päivänä kun raivaustyö on urakkapohjaista ja ainakin ammattimiesten osalta taksataulukko on kolmiportainen niin luulisi se metsänkasvattajia kiinnostavan. Ainakin ensimmäisen portaan ja kolmannen portaan välinen hintaero hehtaaria kohden on aika suuri. Hyvänä esimerkkinä oli yksi taimikon raivaus jossa raivaus suoritettiin kun vesakko oli noin reilun metrin mittaista niin hehtaarihinnalle tuli hintaa reilut 200 euroa. Viereinen palsta olisi sitten vuosikausia myöhässä ja vesakko oli saanut melkoisen yli vallan hintaa tuli lähes 700 euroa hehtaari. Ei ihme jos joku ihmettelee raivauksen kalleutta mutta syy löytynee metsänomistajasta itsestään. Onhan se raivaajalle ihan eri asia jos päivätuotos on 0,7 ha tai sitten 0,3 ha. Eihän taksotuskaan vois olla silloin sama joka kohteella.

    Minusta tänä päivänä kun raivaus tehdään ajoissa niin se ei ole loppujen lopuksi kovinkaan kallista puhaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 6 7 8 … 21 22 23