Kymmenen vuotta hoitamatta olleen taimikon perkauksesta rehevällä kasvupohjalla ei taida satasilla enää selvitä hehtaaria kohden. Omana työnä täytyy yrittää.

Jees: ”Puhun vain varhaisperkauksen puolesta. Jos sitä ei ole tehty ja tilanne on ryöstäytynyt käsistä ei mielestäni ole ennen e-puuhakkuun ennakkoraivausta asiaa siihen metsään. Pelastetaan vasta siitä metsä. Siihen mennessä on luonto yllättävän paljon näyttänyt siivoavan. Omakoht.kokemus.”

Olen eri mieltä. Minusta rästikohteessa on syytä tehdä raivaus mahdollisimman pian. Oleellista on tietysti se, mihin raivauksella pyritään. Otetaanko 10 vuotias lehtipuusto päältä pois vai tehdäänkö sille tilaa. Jokainen kuvio on tietysti tapauskohtainen asia, jossa päätöksentekoon vaikuttaa moni asia. Mutta jos palstalla kasvaa esimerkiksi 5000-10000 lehtipuuta, puuston järeytymistä motokorjuun edellyttämään kokoon saa odotella pitkään ilman raivausta. Toisaalta tuollaisen kasvu hyytyy korjuuseen pitkäksi aikaa, kun tupsulatvaiset lehtipuut eivät jatka heti kasvuaa toisin kuin ajoissa raivattu, elinvoimaisen latvuksen omaava puusto. Lisäksi raivauksen yhteydessä on helppo valikoida edelleen kasvatettavat yksilöt. Motokuskin edellytykset tuohon on kertaluokkaa heikommat. Joko tulee aukkoja tai sitten aletaan kasvattaa pihlajasta tukkia.

Onko sinulla ajatuksena se, että kun lähivuosien odotettavissa oleva kassavirta on liki nolla, ei kuviolle kannata investoidakaan? Iso laskentakorko vie edellytykset hoidolta. Jos risukosta saa 15-20 vuotiaana 30 m3x13 € = 390 €/ha miinus verot ja ennakkoraivauksen ja muun hoidon kulut eli käteen ei kaupasta juuri mitään jää, motivaatio puskassa hikoiluun lähenee nollaa. Tuon ymmärrän, siksi itse asetankin tähtäimen hiukan pidemmälle ja raivaan puskan n. 2000 runkoon. Vaikka minä en isompia hakkuutuloja saisikaan, riittää kunhan omaisuuden arvo kasvaa mahdollisimman hyvin. Kohteen, joka on ollut raivaamatta 10 vuotta, arvo todennäköisesti on mahdollisimman pikaisesti tehdyn raivauksen myötä 20 vuotiaana selvästi parempi kuin raivaamatta jätetyn, vaikka energiakorjuusta saadut rahat laskettaisiin mukaan.

Jos joku ihmettelee, mikä äskeinen kolahdus oli, se tuli siitä kun putosin kärryiltä. Luin viestiketjua eteenpäin ja pääsin sivun 3 alkuun.

Jees: ”Mutta asettelin lähinnä alaa tuntemattoman ja juuri harrastemetsänomistajan näkökulmasta tuon piikin Metsäkeskukselle. Voisi silloin edes mainita kaikki vaihtoehdot jolla tavistaaplaaja voisi hiukan edes järkeistää hiukan lipsuvaa kiinnostustaan. Voisi joku jopa ilahtuakkin kun saakin rahaa ”ryöstön” sijasta. Ja joku lämpöyrittäjä materiaa.”

Raivaustiedotteen ensimmäisessä kappaleessa sanotaan seuraavasti: ”Taimikon raivausta ei pidä lykätä, koska lehtipuusto voi pahimmassa tapauksessa tappaa havupuun taimet, joihin olet investoinut sekä aikaa että rahaa. Kesä on heinän polkemiselle sekä taimikon perkaamiselle parasta aikaa. Metsäkeskus antaa metsänomistajille toimenpide-ehdotuksia esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa.”

Mistään vaihtoehdottomuudesta ei siis ole kyse, sen Jessekin tiedät. Totesithan itsekin Metsään.fi-keskustelussa näin: ”No niin. Tsekattu on ja hyväksi havaittu. Ainoastaan yksi tila kirjattu kahteen kertaan. Maksoin jo ja jatkan. Korjaukset tulee perästä. Realistinen ja selkeä paketti jossa ei turhia krumeluureja. Tärkeät asiat tulee selkeästi ilmi ja onhan se nyt sitten ”puolueetonta” ja kaupallisvapaata tietopohjaa. Vaikka se ei ole kyllä aivan tärkeimpiä valintakriteereitäni. Mukava pitää vertailua kaupallisen toimijan ja tämän puhtaan asiantuntijatahon katsannoissa.”

Ja tulos jessen mallilla näyttää tältä (lukijoiden kuvat nyt sivu 4 ,15.6 ”luonto kunnostamassa….) . Puut eivät ehdi 4000 rungon hehtaaritiheyksissä kehittyä riittävän järeiksi korjuuta ajatellen. Luonto ehtii hoitaa harvennuksen ensin .