› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 21 22 23

  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Lähetetty: 11.7.2013, 09:04

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 4.12.2013, 18:35

    ??? Eikös lopputulos tyydyttänytkään ? Oliko liian kovat odotukset vai liian vähän tietoa ?

    Puun takaa 4.12.2013, 18:40

    Tervetuloa vain Jesse tänne maanpinnalle meidän muiden joukkoon!
    Kyllä täälläkin pärjäilee, eikä ainakaan putoa korkealta.

    jees h-valta 4.12.2013, 20:28

    Ei minulla ole tiedosta puute vaan ostaneen yrityksen myyntituuraajalla. Mutta alkoi iltaa kohden jo selvitä aiheesta ja paperitavaraa on ilmeisesti luvassa. Ehkä kehityskelpoinen.
    Ei muuta huomautettavaa toistaiseksi. Mitä hiukan aina voi urputtaa koivumaterian harvennusvalinnoista mutta niin pieni sivuseikka ettei kannata tehdä numeroa.

    jees h-valta 4.12.2013, 22:08

    Tämän ketjun aloituksesta ei minun tarvitse ”tinkiä” tippaakaan tuon omankin esimerkkipalstan työn jälkeen. Aivan juuri niin mentiin että metsä hoidettiin kasvu-uralle e-puuhakkuulla ja sitä ennen ei ollut tehty kuin taimikon oikea-aikainen varhaisperkaus. Silti kymmenkunnan vuoden päästä tehdään normaaliaikainen ensiharvennus. Lopullinen kasvatusuusto ei ole kärsinyt mainittavasti runsaasta lehtipuuylispuustoksi kerinneestä.
    Toisin kuin virallinen ”mantra” syöttää. Päinvastoin, rohkenen väittää että lehtipuu on hyödynnyttänyt monellakin tapaa kasvupuustoa jo alusta lähtien. Taimetus on ollut hämmästyttävän täydellinen luontaisaloilta. Männyt on kuritettu lehtipuilla ruotuun alun liian hulvakkaan leviämisen jälkeen. Joka johtui tarkoituksella harvasta istutuksesta ja myyrien ja hirvien runsaasta tuhosta. Sain nimittäin rajoitetusti silloin mhy:ltä taimiakin joten otin oman luvan ja järjen ja istutin harvempaan että riittäisi pidemmälle. Kun en silloin tiennyt että taimet pitää ennakkotilata joten sain lähinnä ylijäämä-ja hajaeriä. Ja istutus tosiaan muokkaamattomaan. Silloin sai mhy-organisaatiolta lähinnä jälkikäteen infoa virallisesta tavasta miten metsä uudistetaan. Kun taimet oli lätkitty maahan jo. Paikalliselta ei sitäkään.

    Gla 5.12.2013, 08:22

    Ymmärsinkö oikein, että lehtipuun kasvatus ei tällä menetelmällä onnistunutkaan? Sanoithan kuvasi yhteydessä näin: ”Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään.”

    Eli kun lehtipuuta kasvatetaan lähes 4000 rungon tiheydessä, 15-vuotiaana se on jo ylitiheyden seurauksena pilalla. Toivottavasti huominen lumisade tai tuleva talvi muutenkaan ei taivuta runkoja kaarelle. Muualla lehtipuusto otettiinkin kai pääosin pois, joten sen kasvatuskelpoisuudella ei ollut väliä. Ja koska poistuma oli enimmäkseen lehtipuuta, sinulla on nyt jäljellä havupuuvaltainen puusto. Se puolestaan on vastoin kaikkia aiempia puheitasi siitä, kuinka metsää tulisi kasvattaa. Mutta ei se mitään. Kyllä todellisuus vähitellen voittaa, kun tarpeeksi veivataan. Nyt ollaan jo pitkällä, kun liikkeelle lähdettiin suunnittelemistasi 2000 €/ha hakkuutuloista ja vähintään 50 litraisista rungoista eli tuolla tiheydellä n. 200 m3/ha puustosta.

    jees h-valta 5.12.2013, 08:38

    Tuon 2000 tai mitä se nyt sitten olikaan olen jo aikaa tunnustanut virheelliseksi mutta ihmeen sitkeästi yksi huolimaton kirjoitus näyttää elävän. Ei ne koivut mitenkään pilalla ole enkä usko että talvi noita enää edes taivuttaa. Olisin vain jättänyt raudukset mutta kun konemies haki siihen, kuten aiemmin jo mainitsin, yhden koon koivikkoa. Konetyön luonnollista järkeä. Ei siinä mitään. Mutta raudukset vain oli pikkasen järeämpiä joskan niitä ei ollut riittävästi tasaiseen suoritustiheyteen.

    jees h-valta 5.12.2013, 09:35

    Mitä taas tulee nk. periaatteisiin niin minulla kyllä riittää monipuolisuutta kaikentyyppisten metsien kasvatushaluihin. Jos lehtipuuta olenkin pikkasen ”tykittänyt” herkistysluonteisesti. Se vain kuuluu tapaani kyseenalaistaa ja haastaa. Tottakai lehtipuu on ykkönen ja siihen aina kun mahdollista tähtään. Mutta yritäppä vääntää ”rautalangasta” esim. motomiehelle että nyt otetaankin havut ja jätetään lehtipuu. Taitaisi nostaa kytkintä muille työmaille. En ole niin viitseliäs että yrittäisin joka kohteella vääntää. On vain järkevämpää kun ei säikyttele niitä. Tällä kohteella kuusen kasvu esim. näissä ei mäntyaloilla on senverran hyväksi osoittautunut että sen kasvatus miellytti. Tämä ei tarkoita missään nimessä kaikilla kohteilla samaa. Esim. P-Satak. palstalla painotan koivujen jättöä aivan eri tavalla. Sekin pitäisi alkaa ensiviikolla. Koitan keritä nyt kuvaajan kanssa ennen-tunnelmiakin ottamaan.

    Gla 5.12.2013, 09:40

    Minun mielestäni on kiinnostavaa nähdä kuvia myös epäonnistuneista kohteista ja ruotia tilanteeseen johtaineita syitä. Virheet jää tekemättä vain jälkiviisailta, joten mielestäni pelkistä onnistumisista kertominen on tavattoman tylsää.

    jees h-valta 5.12.2013, 10:09

    Ottaen huomioon saamani tavattoman rajun kritiikin koko e-puukasvatuksen ja sen hyödyntämisprosessin suhteen ei onnistumisesta kertominen ole kyllä käynyt tylsäksi. Sitä tapaa kasvattaa pidän ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella onnistuneena. Ja koska myös ostava taho ilmoittaa ettei lynkkaa ajatustani olen jopa aika varma että jatkan tällä ladulla.

    Gla 5.12.2013, 11:29

    Onnistumista on vielä vaikea arvioida, kun tilannetta ei ole päästy arvioimaan yhtä kuvaa lukuunottamatta. Sitäkään ei vielä voi arvioida, mihin vaihtoehtoisella menetelmällä olisi päästy.

    Energiapuun kasvatusta en minäkään pidä huonona vaihtoehtona. Näkemyseroja tulee vain siitä, miten puustoa kannattaa kasvattaa. Minulla esimerkiksi 12-17 vuotiaissa koivikoissa luontaiset alikasvoskuuset ovat pääsääntöisesti 1-3 metrisiä ja ryhmittäisiä. Jossain on tiheää, toisaalla taas tyhjää ja loput siltä väliltä. Mitään päälle päin näkyvää syytä vaihteluun ei ole. Puustoa koivuista tulee 17-vuotiaassa n. 60 m3/ha eli saman verran kuin sinulla ennen harvennusta. Harvennus tulee ajankohtaiseksi muutaman vuoden sisään huolimatta siitä, että runkoluku on puolet sinun lähtötilanteeseen verrattuna. Siksi en millään voi uskoa, että 3800 koivua ei olisi kärsinyt jo ylitiheydestä ja etteikö jätettävät olisi hoikkia, lumen painolle arkoja tupsulatvoja, joiden kasvun elpymien ottaa useamman vuoden.

    En tiedä, miten tämän kokemuksen perusteella yleisesti ottaen suhtaudut uudistamiseen. Suositteletko muokkaamattomaan pohjaan luontaista uudistamista vai uskotko kuitenkin mantran mukaisiin menetelmiin, kun 0,3 ha alankin mätästät istutusta varten. Uudistusaloilla kulkemalla kuitenkin nopeasti huomaa, kuinka epävarma luontainen menetelmä on.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 21 22 23