Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 223)
  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

  • suorittava porras suorittava porras

    Vaatiahan aina saa , mutta kuullaanko vatimuksia , on jo eri juttu. Jessen tyyppisten palstoille tulevat , ei välttämättä pätevät , vaan sopivat kuljettajat. Nuoria ja innokkaita tai kieltä heikosti taitavia ohjaillaan näille työmaille.

    Siellä kopissa on nähtävillä turvallisuusohjeet. Niissä sanotaan selvällä suomella , että koppi on vain kuljettajaa varten. Ulkopuolisilla ei ole sinne mitään asiaa.

    jees h-valta

    Huomaa kyllä että suorittavan on ollut helppo ”erakoitua” ison firman metsissä pääasiassa häärätessään. Silloin tietysti pelkää tavis-metsänomistajaa niin paljon että alkaa kädet hikoamaan ja vapisemaan ”joystikillä”. Ei varmaan silloin kannatakkaan ottaa ketään koppiin. Tulee varmaan ahdistava olo.

    suorittava porras suorittava porras

    Jesse ei taaskaan ymmärtänyt lukemaansa…

    Totesin , että on ihmisiä , joiden työn laatu saattaa kärsiä toisten läsnäolosta. Toinen asia on työmaaturvallisuus. Kuten jo mainitsin koneiden turvallisuusohjeissa kielletään ylimääräiset henkilöt ohjaamossa. Ponssen ohjaamoon mahtuu isompikin joukko , mutta on koneita , jonne kuljettajakin joutuu soluttautumaan lähes kenkälusikan avulla. Muita henkilöitä ei yksinkertaisesti mahdu mukaan.

    Työturvallisuuteen liittyy myös se , että 70 metriä lähempänä konetta ei saa oleskella .Tuota etäisyyttä kauempana toimintaa toki voi seurata . Olisi myös turvallisuuden kannalta suotavaa , että työmaalla käytettäisiin selvästi erottuvaa vaatetusta . Jos kuljettajalle on jotain erityistä asiaa , on hänelle joko soitettava tai käsimerkein ilmaistava aikeensa. Koneen lähettyville mennään VASTA , KUN KONE ON PYSÄYTETTY ja OHJAAMON OVI on AUKI.

    Tuo 70 metrin turvaetäisyys on teräketjun murtumisen aiheuttaman ”ketjuluodin” vuoksi. Se menee pahimmillaan osuessaan jopa ohjaamon pellistä läpi . Ohimo , on paljon herkempi alue.

    Tarkkaa keskittymistä vaativassa hakkuutyössä saattaa värittömästi pukeutunut henkilö jäädä kuljettajalta huomaamatta . Jälki on pahaa , jos esim. puu kaatuu päälle. Ei ole kauaa tapauksesta , jossa vuoron vaihtoon ”kuolleesta kulmasta” saapunut toinen kuljettaja sai surmansa jäätyään puun murjomaksi. Häntä ei edes löydetty heti , koska hän oli hautautunut oksakasan alle. (omallakin kohdalla kolme erittäin täpärää tilannetta)

    Ohjeistuksesta: Kuljettajalle on yleensä annettu selkeät ohjeet , kuinka metsää käsitellään . Kokenut kuljettaja ei kovin yksityiskohtaisia ohjeita tarvitse . Riittää , kun hän näkee tarpeeksi hyvin palstan joka kolkkaan ja näkyvyys puille on esteetön.

    … ja neuvookohan leikkuupöydällä makaava potilaskaan kovin yksityiskohtaisesti , kuinka leikataan. Siinä on vain luotettava tekijän ammattitaitoon . Kirurgi ja metsäkoneenkuljettaja ovat ammattilaisia omalla alallaan.

    Pähkäilijä

    Meillä ei tule ketään muuta koppiin vaan kuljettajilla on työrauhansa. Aikoinaan tuntuivat mo:t tulevan 2-3 promillen kännissä yleensä työmaalle katselemaan, tämä perinne on onneksi kadonnut.

    jees h-valta

    Luen vain suorittava rivien välistä sen mitä yrität kertoa. Oikaisen hiukan turhia krumeluureja.

    Puun takaa

    Kyllä Suorittava puhuu täyttä asiaa näistä turvallisuusasiostakin.
    Eipä sitä mennä tehtaisiinkaan tai vaikkapa autokorjaamoihin noin vain kuikuilemaan kuin ehkä joskus ennen.
    Vakuutusyhtiöt ovat nykyisin erittäin tarkkoja siitä, että tiurvallisuusohjeita on noudatettu.
    Sitä on niin hyvä leukailla kun ei ole omalle kohdalle mitään sattunut.

    jees h-valta

    Yleensä olen tuloni selväksi tehnyt koneen kuljettajalle. Katselen yleensä kauempaa niin kauan että näen huomanneen ja morjestelen vielä varmuuden vuoksi kädellä heilauttaen. Yleensä siinä vaiheessa koneen kierrokset putoaa ja liike puun käsittelyn jälkeen loppuu. Ja yleensä silloin myös tikkaat putoaa koneelta alas. Ei sitä tosiaan pakko ole ängetä itseään teloamaan kuten ei omissakaan metsätöissä.
    Mistään erityisestä leukailusta ei ole kyse vaan asioiden toisenkin puolen havainnoinnista. Omallekkin kohdalle sentään jo joltisenkinverran konetyötä osunut. Pahin omakohtainen on ollut seurankipeä kaivurikuski ojitusmätästyksellä. Kun roikut pari tuntia pyörivän kopin oven aukolla ja yrität siinä ryttyytyksessä olla teloamati itseäsi koneen rakenteisiin ja olla olevinasi vielä juttutuulellakin niin….. Mutta ymmärrän häntäkin. Melko yksinäistä pukertamista ja juttuseura sen luonteiselle kyllä varmasti kävisi. Paha vain kun kaivuri on vielä enemmän tehty yhdelle ihmiselle kuin motot.

    suorittava porras suorittava porras

    heh !! Tuon tempun se kaivurikuski on tehnyt kyllä ihan piruuttaan . Veikkaan , että paikallisessa baarissa on vietetty montaa hauskaa hetkeä jessen ”karusellireissun” tiimoilta . 🙂

    mutta siihen taimikonperkausohjeeseen. …
    Ohje perustuu tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin . Tavoitteena on tuottaa kestävästi puuraaka-ainetta . Kestävyys pitää sisällään muutakin kuin metsänomistajan osuuden . Metsänomistajan päätöksillä tai päättämättömyydellä on varsin laajat vaikutukset kokonaisuuden suhteen . Hyvään kasvuun saatettu taimikko vastaa huolellisesti rakennettua talon perustusta . Jos perustustyössä tingitään , on luvassa myöhemmin suuria vaikeuksia ja lisäkustannuksia ja pahimmillaan täysin kelvoton lopputulos .

    On varsin kummallista , että taimikonhoitoohjetta arvostelee
    henkilö , jonka valintojen erinomaisuus perustuu pelkkään yhteiskunnnan tukeen . Tukea on myös yrittäjän osittain talkoolla tekemä työ keskimääräistä heikommissa työolosuhteissa . Metsätilejäkin on saatava aikaiseksi jopa lähes väkisin , että saadaan metsäpalstoilla tapahtuvan kruisailun matkakulut verovähennyksiin .
    Jos elettäisiin vapaassa markkinataloudessa , olisi Harjavallan suunnan energiapuuharrastuksesta luvassa tämän hetkisten tulojen (”tilit”) määrää vastaava lasku.

    Omalla kohdallani olen hankkinut sponsorirahat lasteni (4) harrastuksiin ennakkoraivaamalla hakkuualueita. Olen seurannut mielenkiinnolla reilun vuosikymmen ajalle sijottuvien useita kymmeniä hehtaareita käsittävien raivausalojen kehitystä . Pahimmissa paikoissa pusikko on jo yhtä rehevää , kun ennen liian myöhään tehtyä raivausta (hakkuu samana kesänä). Tämän välttämiseksi suosittelen noudattamaan niitä ”vaihtoehdottomia” ohjeita. Silloin selvitään vähimmällä vaivalla , eikä työtä ole tarvis parsia joka hakkuun yhteydessä. Ei tarvitse myöskään arvailla , kasvaako puu ja löytyykö sille ostajia. Molempiin on vastauksena KYLLÄ.

    Puun takaa

    Olen Suorittavan kanssa samaa mieltä.
    Suomessa on ollut tapana palkita, tai ainakin jälkihoitaa julkisella rahalla huonoa metsänhoitoa.
    Aikoinaan Mera-ohjelmalla kunnostettiin määrämittahakkuilla ja muulla harsinnalla pilatut metsät taas tuottokuntoon.
    Kun näitä kunnostettuja metsiä alkoi vuorostaan jäädä hoitamatta, kehitettiin taas uusi tukijärjestelmä, joka muuttui EU-aikana Kemeraksi.
    Kaavailtu uusi metsälaki avaa taas tien hyväksi hoidettujenkin metsien pilaamiseen.
    Jää nähtäväksi, millä rahalla taas aikanaan ne jäljet korjataan.

    metsänvartija

    Tuli tehtyä 3 päivän metsäretkeily MERA-kauden taimikoihin.

    Kyllä se valtava istutus urakka on ollut ja sitten taimikonhoidot päälle, mutta…

    Tulokset on aivan loistavia, antaa luonnon tehdä leimauksen. Tiheys ja lumi poistavat heikot pois.Eli moto-ravennukset jäävät pois.

    Täystiheitä metsiä joissa kuutiomäärät on hyviä ja päävaltapuut ottavat sen minkä tarvitsevat. Samaa mieltä oli metsurikin (paras metsänhoitaja) jolla on 36 vuoden kokemus metsänhoidosta.

    Olipa helteinen reissu…mutta opettava.

    Ensimmäiset MERA-metsiköt ovat päätehakkuu järeydessä 10 vuoden päästä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 223)