Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 223)
  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

  • jees h-valta

    Kaikki 75v:ään ei perkaa enää itse. Ja kaikki muut sitten ilmeisesti tietää tuon huiman arvonnousun raivaamalla, minä en. Mutta en aio kyllä turhaa alkaa miettiäkkään. Kun itse ostin viimeisen 35ha:n ei ollut raivattu yhtään ja se ei tullut edes mieleenkään hinnoittelussa.

    Puun takaa

    Timpan linjoilla olen, vaikka parikymmentä vuotta nuorempi olenkin.
    Raivaus ja muu metsänhoito käy kuntoilusta ja on mielekästä työtä.
    Olen myös pystynyt tarjoamaan jo 30-vuoden ajan kesä- ja muun loma-ajan töitä yhteensä yli kahdellekymmenelle nuorelle.
    Ovat tulleet kertomaan jälkeenpäin, että työtodistus metsänhoitotöistä on ollut kovaa valuuttaa töitä tai opiskelupaikkaa hakiessa.
    Nytkin on raivaus edistynyt hehtaarin päivävauhtia jo toista kesää saman sukulaispojan kanssa.

    Timppa

    Kyllä nuo muistutuskirjeet ovat tosiaan siinä mielessä hyviä, että joku saattaa käydäkin katsomassa palstaansa. Meillä yhteismetsän maiden sisällä on pari entistä niittypalstaa, jotka kuuluvat tilasta aikoinaan itsenäistyneisiin torppiin. Sääliksi käy katsella kuinka erittäin hyvät kasvupaikat ovat täysin rappiolla. Jostain on myrsky kaatanut aika paljon koivuja. Loppupalstan koivut lahoavat pystyyn. Ei edes kiinnostanut kysyä meidän ostotarjousta. Tuntuu, etteivät nykyomistajat ole käyneet paikalla koskaan. Omistajilla ei ole näemmä rahantarvetta.

    jees h-valta

    Koskaan ei myöskään tiedä mikä on jo Metso-kohde eli niistä ei kyllä lahoja paljon liikahda. Omani naapurissa ainakin yksi sellainen kuusikko löytyy. Ja onneksi vielä ovat tuulet olleet suosiollisia ja kaatuneet ovat menneet sisälle palstalle. Tosi v-mäisiä rytöjä teettää kyllä. Ja itikkatuhon levittäjiä myös.

    Gla

    Taimikonperkauskeskustelussa, jonka nostin ylös, sanot Jees seuraavaa:

    ”Ja se tarkoittaa kyllä varhaisvaiheen perkausta 3800-4000 taimeen.
    Siitä energiapuukorjuu josta tulee todella hyvä kertymä ja aivan rahanarvoinenkin. En näe ihmisen iässä aivan tarpeelliseksi ottaa pelkästään takkiin nuoren metsän kasvatustakaan.
    Kyllä minulle tuollainen helposti jopa ilman tukia 1500-2000/ha kelpaa. Silti metsissä on aina poltinpuuta riittämiin ja rahan saanti tasaisempaa.”

    Täsmennätkö, mitä tuo ilman tukia 1500-2000/ha tarkoittaa? Euroja? Energiapuun korjuusta?

    jees h-valta

    ööh, ehkä hiukan yltiöoptimismia on ollut havaittavissa vielä -12 keväällä. On varmaan alvit ja klapitkin tullut laskelmiin mukaan.
    (Tosin en klapikauppaa haarasta) En ollut silloin vielä tehnyt yhtään e-puukauppaa mutta en todella tuota heittoani edes itsekkään tänäpäivänä saa tolkkuun. Työtapaturma varmaan. Todennäk. palkallinen kuitenkin.

    jees h-valta

    No tietysti jos hankintana tien varressa. Mutta kulut kyllä puuttuu silti.

    Gla

    Vaihtoehdotonta mantraa pukkaa:

    http://www.metla.fi/
    uutiskirje/mkl/2013-2
    /uutinen-2.htm

    Caballista

    Metlan tiedoitusosastolla on ollut aktiivinen viikko:

    Perkausta männyntaimikossa: http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2013-2/uutinen-3.htm . Kyselin lukijoiden kuvista reseptistä millä saa hyvää männikköä. Jutussa mainitaan ”nuorten männiköiden kehitystä ja laatua käsittelevien tutkimuksien mukaan taimikon tiheyden tulisi olla 3000–4000 runkoa/ha, että metsiköstä saadaan hyvälaatuista sahatavaraa. Kun perkauksesta on huolehdittu ja männikköä kasvatetaan tiheänä 5–8 metrin valtapituusvaiheeseen asti, oksien paksuuskasvu hidastuu ja alaoksat kuolevat ja karsiutuvat nopeasti. Kun oksat ovat kuolleet tyvitukin pituudelta, varttunut taimikko harvennetaan ainespuun kasvatukseen tähtäävässä käsittelyohjelmassa 2000–2500 runkoon/ha”.

    Varhaisperkausta kuuten istutusaloilla http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2013-2/uutinen-1.htm

    A.Jalkanen

    Asiaahan siinä uutiskirjeessä oli. Varhaisperkaus kannattaa aina tehdä. Mäntyä ei saa jättää lehtipuun varjostamaksi.

    Taimikonharvennuksessa jos myöhästytään, sitten voi olla järkevää tehdäkin seuraava harvennus energiaharvennuksena hieman järeämpään puustoon. Rehevällä kasvupaikalla voidaan päätyä vielä kahden taimikonhoidon jälkeenkin energiaharvennukseen tai yhdistettyyn ainespuun ja energian korjuuseen.

    Puulajikysymykseen ei tuossa otettu kantaa vaan tutkimuksen painopiste oli toisaalla.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 223)