Muistettakoon vielä , että suomalaisen metsätilan keskipinta-ala on vain runsas 20 ha. Tämän kokoisten tilojen taimikoiden pitäminen kunnossa ei ole suurikaan työmaa . Edellyttäen , että työt tehdään ajallaan. Työvoimaakin löytyy helposti aivan omastakin takaa . Muistutus taimikoiden hoidon tarpeesta ei siis pitäisi aiheuttaa suurempia tunnekuohuja. Suuremmat murheet tulevat vastaan , jos toimissa vitkastellaan tai ne jätetään tekemättä puuttuvan tiedon vuoksi.

Kannattaa ottaa huomioon sekin seikka , että siitä ennakkoraivuusta on huolehdittava itse tai kauppa jää syntymättä. Ostaja ainakaan ei ole kovin halukas niitä ennakkoraivauksia tekemään ja koneet jatkavat matkaa palstan reunasta jos homma on huonosti toteutettu tai kokonaan tekemättä.

Tämä on sitten sitä uuden metsälain mukanaan tuomaa vastuuta. Puutahan Suomen metsissä kasvaa tilastojen mukaan yllinkyllin , joten ihan joka puskaa ei ole pakko koluta….ja ne mahdolliset tuet kasvatusvirheiden paikkaamiseen ovat pahasti hämärän peitossa vuoden 2015 jälkeen. Mieluummin tekisin kyllä varauksen metsätilistä hoitohommiin , kun jäisin myöhemmin metsäkauppatoiminnan ulkopuolelle kokonaan. Kohdevalinnan tuomiin puukauppavaikeuksiin tulee moni vielä törmäämään ja on jo törmännytkin.

Nyt kyllä jesse kiteytti koko Suomen metsänhoidon ongelman. Ongelma on siinä että metsänomistajakunta vanhenee ja metsä kun ei ole laiskanmiehen sijoitus niin ongelma on valmis. En tarkoita sitä että vanhemmiten laiskistutaan vaan ikä alkaa tekemään tepposia. Taimikot jätetään hoitamatta ja päästetään niin pahaksi että kustannus hehtaaria kohti alkaa olemaan niin liian suuret elintasoon verrattuna. Otetaan sieltä metsästä se mitä sieltä helposti saadaan ja jatkohoito jää vähemmälle.

Minusta metsäkeskuksen taimikonperkaus kamppanja on hyvä ja sitä vain pitäisi jotenkin viedä eteenpäin enemmänkin. Jos omat ”kynnet” eivät enää riitä metsänhoitoon niin sitten hoitosopimuksia tekemään tai toinen vaihtoehto siirtää/ myydä omaisuus sille jolla mielenkiintoa piisaa. Välttämättä sitä mielenkiintoa ei lähipiirissä löydy mutta tiedustelua tulee laajentaa sitten lähisukulaisiin jne. Aina jostain kiinnostusta löytyy ja kohtuullisella hinnalla sen metsän joku ostaa. Onhan sekin parempi sijoitus kuin ränsistyttää omaisuus hoitamattomuuttaan. Tuossa meidän naapurissa on yllä mainitunlainen tapaus ja olen kiinnostuksen metsään esittänyt kun sukulaisista kukaan ei halua metsään mennä. Vielä ei kauppoja ole syntynyt ja tuskin syntyykään. Hintaakaan kun ei ole vielä sanonut. Sääli vain että hyvä metsä menee pilalle.

Jesselle kyllä antaisin ohjeen, että käy perkaamassa äläkä jauha tätä samaa koko ajan tällä palstalla. Kuntosi kasvaa ja mieliala paranee. Eikä siis tarvitse käydä kuntosalilla.

Meikäläinen on yli 75 vuotta ja pystyn perkaamaan useamman sadan metsähehtaarin taimikot. Eikä siihen koko kesää mene. Pikkutilojen taimikot on tietysti vielä helpompi tapaus.

Tosi lapsellistsa inistä jostain perkauksesta, kun kaikki tietävät, että sillä on aina vähintään monien tuhansieneurojen positiivinen vaikutus sen metsähehtaarin tuottoon.