Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 223)
  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

  • suorittava porras

    Helppoudesta voidaan olla kahtakin mieltä. Sitä en tosin ymmärrä , että metsässä joudutaan tuusaamaan koneella lähes 20 tuntia/ha enemmän metsikön kiertoaikana , jos/kun valitaan taimikon käsittely energiapuuhakkuuna. Joku ne ylimääräiset kulut maksaa ennemmin tai myöhemmin.

    Oikeaoppisesti käsitellyn metsän hakkuuseen käytetty konetyöaika hakkuun osalta jää helposti alle 24 tunnin /ha koko metsikön kiertoajan sisällä. Jessen malli vaati varmuudella jopa 40 tuntia hakkuukoneen työskentelyä saman kiertojan puitteissa. Raivaussahaakin roikotetaan varhaisperkauksen ja ennakkoraivauksen yhteydessä sama määrä , millä selvittäisiin sopivalla ajoituksella koko taimikon hoidosta. Kun taimikko on saatu kuntoon , ei ennakkoraivaustarvetta ole välttämättä lainkaan ennen harvennushakkuita. Jessen -mallilla leimikolla ravataan raivaussahan kera joka hakkuun yhteydessä voimakkaan versonnan takia.

    suorittava porras

    Muistettakoon vielä , että suomalaisen metsätilan keskipinta-ala on vain runsas 20 ha. Tämän kokoisten tilojen taimikoiden pitäminen kunnossa ei ole suurikaan työmaa . Edellyttäen , että työt tehdään ajallaan. Työvoimaakin löytyy helposti aivan omastakin takaa . Muistutus taimikoiden hoidon tarpeesta ei siis pitäisi aiheuttaa suurempia tunnekuohuja. Suuremmat murheet tulevat vastaan , jos toimissa vitkastellaan tai ne jätetään tekemättä puuttuvan tiedon vuoksi.

    jees h-valta

    Muistuttaisin myös että oikea-aikaisella varhaisperkauksella saadaan näköjään se e-puuhakkuun ennakkoraivaus poiskin.
    Omassanihan (omaperkaamani kesällä) ei tarvittu enää sen viistoistasen uudelleenraivausta. Mutta uskoisin että muutaman vuoden päästä ensiharvennukselle kyllä olisi jo tarve ollut myös raivuria vinguttaa. Sen verran reunoilta alkaa puskittua.

    jees h-valta

    Ja ehkä en ole laskemassa tunteja kuinka kauan siellä koneella tuhtataan. Tuskinpa noissa e-puu vs. ensiharvennus nyt paljon tunneissa eroa tulee. Onhan niissä ensiharvennuksissakin paljon puuta. Jos ei ole raivattu maahan. Kuten myös näkee.

    jees h-valta

    Enkä aivan suorittavan kanssa samaa mieltä ole tuosta raivuun kepeydestäkään vaikka olisi kyse vain keskikokoisesta 20ha:n tilasta. Onhan metsänomistajakunta myös ikääntynyttä ja jos nyt jonku vuoksi on tempastu vihdoin se päätehakkuu (jota ei kyllä juurikaan tapahdu) niin tottahan se taimetus saattaa vielä puolipakollakin tulla jo kauppaa tehtäessä sovittua tavoiltaan ja tekijältä. Mutta kuluu joku vuosi ja se pirtti sitten sai ne uudet ikkunat ja ovet ja vähän fylliä seiniin. Rahat män ja sitten pitäisi ruveta taas satsaamaan nyt raivaukseen. Itse ei jaksa enää tai terveys ei kestä. Ja esim. jos se aukko on vaikka 5-10 ha:ta se maksaa jo siinä kohtaa maltaita se raivaus. Jää tekemättä.
    Onkohan niin väärin jos se sitten menee e-puulle asti. Silloin kuitenkin saadaan jälleen ennakkoraivaus tällättyä kaupan kylkeen kiinni. Ja kas, ilo suuri kun paapa huomaa että mamman kaas saadaan vieläkin pikkutili muutaman kauppareissun tarpeisiin kylille.
    Ja metsä hoitoon.

    suorittava porras

    Kannattaa ottaa huomioon sekin seikka , että siitä ennakkoraivuusta on huolehdittava itse tai kauppa jää syntymättä. Ostaja ainakaan ei ole kovin halukas niitä ennakkoraivauksia tekemään ja koneet jatkavat matkaa palstan reunasta jos homma on huonosti toteutettu tai kokonaan tekemättä.

    Tämä on sitten sitä uuden metsälain mukanaan tuomaa vastuuta. Puutahan Suomen metsissä kasvaa tilastojen mukaan yllinkyllin , joten ihan joka puskaa ei ole pakko koluta….ja ne mahdolliset tuet kasvatusvirheiden paikkaamiseen ovat pahasti hämärän peitossa vuoden 2015 jälkeen. Mieluummin tekisin kyllä varauksen metsätilistä hoitohommiin , kun jäisin myöhemmin metsäkauppatoiminnan ulkopuolelle kokonaan. Kohdevalinnan tuomiin puukauppavaikeuksiin tulee moni vielä törmäämään ja on jo törmännytkin.

    jees h-valta

    Ainakin metsäpalvelusopimus takaa raivuun kaupan yhteyteen ilman muuta. Uskoisin että näitä kohteita (e-puu) ostavat ovat valmiita tarjoamaan aina ennakkoraivuun oman talonsa tekemänä.
    Pienemmät esim. lämpöyrittäjät saattavat luvata helpostikkin. Ja tekevät koneella sen kaiken kuitenkin. Mutta saivat leimikon edullisesti.

    Metsuri motokuski

    Nyt kyllä jesse kiteytti koko Suomen metsänhoidon ongelman. Ongelma on siinä että metsänomistajakunta vanhenee ja metsä kun ei ole laiskanmiehen sijoitus niin ongelma on valmis. En tarkoita sitä että vanhemmiten laiskistutaan vaan ikä alkaa tekemään tepposia. Taimikot jätetään hoitamatta ja päästetään niin pahaksi että kustannus hehtaaria kohti alkaa olemaan niin liian suuret elintasoon verrattuna. Otetaan sieltä metsästä se mitä sieltä helposti saadaan ja jatkohoito jää vähemmälle.

    Minusta metsäkeskuksen taimikonperkaus kamppanja on hyvä ja sitä vain pitäisi jotenkin viedä eteenpäin enemmänkin. Jos omat ”kynnet” eivät enää riitä metsänhoitoon niin sitten hoitosopimuksia tekemään tai toinen vaihtoehto siirtää/ myydä omaisuus sille jolla mielenkiintoa piisaa. Välttämättä sitä mielenkiintoa ei lähipiirissä löydy mutta tiedustelua tulee laajentaa sitten lähisukulaisiin jne. Aina jostain kiinnostusta löytyy ja kohtuullisella hinnalla sen metsän joku ostaa. Onhan sekin parempi sijoitus kuin ränsistyttää omaisuus hoitamattomuuttaan. Tuossa meidän naapurissa on yllä mainitunlainen tapaus ja olen kiinnostuksen metsään esittänyt kun sukulaisista kukaan ei halua metsään mennä. Vielä ei kauppoja ole syntynyt ja tuskin syntyykään. Hintaakaan kun ei ole vielä sanonut. Sääli vain että hyvä metsä menee pilalle.

    jees h-valta

    Noin on kyllä itelläkin käynyt kuin metsuri motokuskillakin. Kun ilmaiset kiinnostuksen ja annat yhteystiedot saattaa jäädä hyvinkin positiivinen kuva että taitaa kaupat tulla. Mutta sitten vain tuntuu että aikaa kuluu eikä mitään kuulu. Ja kun sitten kehtaat aikojen kuluttua ruveta peräämään ja kuulet kautta rantain että on ”puolivalot” päällä vanhainkodissa niin harmittaahan se. Lähinnä ikäihmisten asioistaan päättämättömyys. Olen toki joitain kertoja onnistunutkin. Että en yleistä mutta liian usein jahkailu kuuluu kuvaan. Liian kauan.

    Timppa

    Jesselle kyllä antaisin ohjeen, että käy perkaamassa äläkä jauha tätä samaa koko ajan tällä palstalla. Kuntosi kasvaa ja mieliala paranee. Eikä siis tarvitse käydä kuntosalilla.

    Meikäläinen on yli 75 vuotta ja pystyn perkaamaan useamman sadan metsähehtaarin taimikot. Eikä siihen koko kesää mene. Pikkutilojen taimikot on tietysti vielä helpompi tapaus.

    Tosi lapsellistsa inistä jostain perkauksesta, kun kaikki tietävät, että sillä on aina vähintään monien tuhansieneurojen positiivinen vaikutus sen metsähehtaarin tuottoon.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 223)