Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 223)
  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

  • jees h-valta

    Paljon olisi tehtävää myös koivun tukkimitoituksen suhteen. Asia joka myös vääristää mittaustulosta. Jos latvamitta on 0,20 tai 0,16 on tavaran saanti aivan eri luokkaa. Toivottavasti kuusella ei sentään vielä pikkutukkikin vääristä lisää.

    Puun takaa

    Kysymys ei ole vääristymästä vaan realituotosta.
    Minulle ei ainakaan ole koskaan maksettu pankkitilille yhtään mottia, vaan markkoja ja nyt euroja. Jatkosta en tiedä, – ehkä ruplia.

    jees h-valta

    Kuunnellaan, katsellaan nyt onko Glalla perustat tiedossa noihin.

    suorittava porras

    Harjavallan sunnalla on seurattu ilmeisesti varsin niukasti koivun tukkiläpimitan kehitystä. Joskus vuosikymmeniä sitten saattoi hankintapinoon saada ujutettua jonkun läpimitaltaan 16 cm:n koivutukin. Kehitys on kuitenkin edennyt siihen , että taitaa se yli 20 sentin minimiläpimitta olla huomattavasti yleisempi , kun esim. 18 cm . Muutenkin koivun katkonta poikkeaa havupuun vastaavasta. Minimiläpimittoihin päästään hyvin harvoin mutkien tai oksaisuuden takia. Huonosti karsiutuvaa osaa ei edes yritetä tukiksi.

    Laadukas koivu kasvatetaan hyvin harvassa tiheydessä , jotta runkomuoto kehittyisi edulliseksi. Liian tiheässä kasvavat rungot jäävät honteloiksi ja kasvavat tämän vuoksi helposti monivääriksi . Liiallisessa tiheydessä kasvaneiden puiden juuret eivät myöskään pysty pitämään runkoja pystyssä harvennuksen jälkeen. Koivikot on sis perattava riittävän ajoissa ja rankalla kädellä , jos aiotaan saada joskus muutakin , kun lahoa ja energiapuuta. Koivun kasvattajillekin metsäkeskuksen muistutus on enemmän kuin tarpeen.

    Gla

    Laskelmassa oli koivutukin mittana oli 20 cm. Jos sen muuttaa 16 senttiin, muuttuu osuudet seuraavasti: Kuitua 237 m3 ja tukkia 155 m3.
    Kuusella ei ollut pikkutukkia mukana. Mittana oli 15,5 cm, mutta jos se muutetaan samaksi koivun kanssa eli 16 cm, on kuusen tulos seuraava: Kuitua 165 m3, tukkia 305 m3.

    jees h-valta

    Ja kuntuohon Glan tarkkuutukseen lisätään suorittavan portaan tukin teon nuivuus, (muidenkin kuin täällä kirjoittavan) ja katkonnan hullut mitat ja vielä koivutukin heikko menekki ja siitä johtuva teon hylkiminen niin vääristymä sen kun lisääntyy.

    suorittava porras

    ..koivutukin mitatko hulluja ? Mitat ovat lähtöisin tarpeesta , ei metsänomistajan odotuksista. Katkonta on käytännön ja laatuvaatimusten mukainen . On siis hyväksyttävä , että kaikki paksukaan puu ei päädy tukkitavaralajiksi. Esim . oksainen rungon osa päätyy kuiduksi monesti varmuuden vuoksi , koska sen käsittelyssä syntyy helposti tukin laatua heikentäviä vaurioita. Kun karsintalaite törmää liian paksuun oksaan tai oksakiehkuraan , tekevät vetorullat lähes aina kuopan/kuoppia pölkkyyn. Viimeistään tämän jälkeen pölkky muutetaan tukista kuiduksi.

    ..mutta itse aiheeseen. ..

    Puhutaan paljon siitä , että toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä tulisi pienentää. Tätä tavoitetta edistetään metsässä toteuttamalla juuri näitä ”vaihtoehdottomia” taimikonhoito-ohjeita. Työtä ja fossiiliperäistä energiaa kuluu vähiten , kun toimitaan oikea-aikaisesti.Näin menetellen puusto säilyy elinvoimaisena ja kyky sitoa hiiltä nopeutuu. Toisaalta se hiili on myös viisainta sijottaa tukkiläpimittaiseen puuhun sen monikäyttöisyyden takia. Mitä nopeammin tähän vaiheeseen päästään , sen parempi.

    jees h-valta

    Niinpä tässä juuri pyritään nopeaan e-puuharvennukseen jo viisitoistavuotiaassa metsässä ettei vain pääse hiili karkuun.
    Jos se raivattaisiin maahan päästöt yltyisivät sietämättömiksi ja suorastaan silmissä näkyisi pelkkää mustaa, hiilenmustaa.

    suorittava porras

    Kun ne vesat raivataan riittävän pieninä , lahoavaa puuainesta kertyy vähemmän. Toisaalta sama kuutiomäärä pystytään tuottamaan vähemmillä puilla. Luonnon aiheuttama poistuma on tiheämmässä kasvatuksessa suuri.
    Taimikon perkaaminen motolla kasvattaa melkoisesti hiilijalanjälkeä tuotettua puukuutiota kohden. Polttoainettakin kuluu 3-4 litraa kuutiolle jo pelkässä e-puuhakkuussa. Järeän puun avohakkuulla tuo luku on jopa vain 0,5litraa valmistettua puukuutiota kohden(joka on vielä pääasiassa arvokasta tukkia). E-puualue on vielä raivattavakin. Huomattavasti pienemmällä vaivalla ja kuluilla tapahtuisi oikea-aikainen taimikonhoito.

    Jos raippojen tien varteen hilaaminen alkaa lähestyä kustannuksena 100:aa euroa kuutiolta, se tarkoittaa pirusti turhaa työtä valtavasti turhaa kuormitusta luonnolle. Siihen hintaan on vara kaadella vähän paksumpaakin tavaraa maahan lahoamaan.

    jees h-valta

    Ei varhaisperatussa juuri luonnonpoistumaa enää tule. Kyllä ne kaikki jo puitavaa tavaraa on. Ja polttoaine on halpaa ja koneelle kevyttä työtä. Ei se ”puolimaatunutkaan” enää noissa hommissa lahoa. Hyvää täydennyspuuhaa juuri alkusyssyn koko ajan paranevaan näkyvyyteen. Lehti kun vielä lähtee on helppoa kuin heinän teko.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 223)