› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 9 10 11 … 21 22 23

  • Metsäkeskuksen vaihtoehdoton taimikonperkausohje….

    Lähetetty: 11.7.2013, 09:04

    Vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää ei vain ymmärrä. Kun ymmärrys riittää kyllä että patistetaan taimikon varhaisperkuuseen. Mutta kun mainittiin nuo kymmenenkin vuotta ilman hoitoa olleet taimikot joihin tarkastajat kuulemma rannikolla varsinkin törmäävät. Miksi ei tässä kohtaa voi tuoda esiin vaihtoehtoa ettei ehkä enää kannatakkaan vain lakaista maahan jo täysin villiintynyttä kasvualaa.
    Sitten suorastaan valehdellaan että metsän kiertoaikaa voidaan lyhentää 20-40vuotta oikea-aikaisella hoidolla.
    Kun se nopein kiertoaika vartoaa sitä taimikkonsa villiinnyttänyttä.
    Energiapuuhakkuu vain näyttää olevan kirosana Metsäkeskuksessakin. Kun se villiintynyt siitä harvennetaan se metsä ei tietysti ole yhden puulajin metsä mutta lehtipuun nopeampikassvuisuus kuitenkin nopeuttaa kiertoaikaa myös koko kiertoajassa. Ja monipuolistaa hakkuuvaihtoehtoja.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 16.7.2013, 09:54

    Kun emme taida saada lakia vielä noin juohevaan muotoon?

    suorittava porras 16.7.2013, 09:57

    Jees
    ”Ei se vieruspuu sitä kuustakaan välttämäti siellä alla tapa. Vain viivästyttää sen kasvua. Sillä aikaa voi kasvatella pikatilin aivan hulppeasti vaikka koivulla”.

    Lukijoiden kuvassa , ”koivusta ei havupuun kaveriksi”, näkyy , mitä koivu saa yleensä aikaan liian lähellä havupuuta.

    Tuohon yllä olevaan lainaukseen voisi heittää pienen kevennyksen erään perheen ”kehityskeskusteluista”..

    Mies oli saanut ”keskustelun” tiimellyksesä puntarista päähänsä. Itkua vääntäen hän valitti vaimolleen , että sinähän olit tappaa minut! Tähän vaimo : ”En rakkaani , minä vain tainnuttelin !”

    Gla 16.7.2013, 10:34

    Noilla etäisyyksillä ja tuon ikäisenä tuskin kuusi olisi sen parempi kaveri kuuselle kuin koivukaan. Vain, jos muilla sivuilla olisi reilusti tilaa, silloin vierekkäiset puut voisi jättää kasvamaan.

    Kuvat nuoresta metsästä olivat keskustelun kannalta valaisevia. Kun vertaa kuvia onnistuneista taimikoista noihin ja muistaa, että pohjana on ollut periaatteessa samanlainen investointi, voin vain hämmästellä tätä keskustelun määrää, joka aiheesta on syntynyt.

    jees h-valta 16.7.2013, 11:38

    Tottahan mielenkiintoisista aiheista keskustellaan. Ja tuo e-puun hakkuuhan on yksi nuoren metsän kunnostus-tai kasvatushakkuu siinä kuin ensiharvennuskin. Sama tähtäin. Eri puutavara (monipuolisempi)
    Jatkossa sitten kasvatellaan nuorta kasvatusmetsää.
    Jos noista ääriesimerkeistä jotain alkaa linjata on kyllä liian herkkähipiäistä laatua metsänkasvattajaksi.
    Useimmat alat joita olen nähnyt tehtävän ovat aivan kelvollisia hiukan lehtipuulle lipsahtaneita istutusaloja joista on jäänyt aivan mukavan näköinen sekametsä. Puhtaista kuusikoista varsinkin kun niitä ei kukaan halua tehdä kovin aikaisin jää yleensä ruman näköinen alusoksien kuivuneisuuden myötä. Lehtipuu kaunistaakin näkymää mukavasti.

    jees h-valta 16.7.2013, 11:52

    Ja jos vielä mennään kasvatusta eteenpäin se koivu onkin jo varttunut seuraavaan harvennukseen tukiksi ja antaa silloin sille harvennukselle taas rahallista lisäarvoa. Ettei niin paha ollenkaan.
    Ketä sitten sitä kakkosharvennusta käyttääkin. Kunhan silloin katsoo muutakin kuin kuusen hintaa. Ostaja olisi hyvä olla koivua oikeasti jalostava firma. Edelleen myyville se on pelkkä riippa josta ei maksettaisi kuin erittäin huonosti.

    Gla 16.7.2013, 13:20

    Koivulla kiertoaika tuottaa kuitua 304 m3 ja tukkia 88 m3, yhteensä 392 m3. Kuusella vastaavat luvut ovat 155 ja 314. Yhteensä 469 m3.

    Absoluuttisiin määriin ei kannata tarttua, mutta lajien välinen suhde etenkin tukin osuudesta kertoo jotain. Siksi kuuselle uudistettavalla alalla on minusta viisasta kasvattaa sekoitusta, jossa kiertoajan edetessä lehtipuun osuutta voi vähentää. Tärkeintä kuitenkin on, että raivaukset tulee tehtyä ajoissa ja siten kasvatettavilla yksilöillä on lajista riippumatta edellytykset kasvaa nopeasti järeäksi.

    Gla 16.7.2013, 13:24

    Motti-simulaattorin mukaan Harjavaltaan tuoreelle kankaalle 1600 koivua vastaavin lähtöarvoin kuin kuusiesimerkissäni tuottaa Tapion mukaan seuraavan kasvatusketjun:

    1. harvennus 37 v: 65 m3
    2. harvennus 50 v: 76 m3
    Päätehakkuu 64 v: 251 m3.

    Tuo on siis tutkijoiden näkemys aiheesta.

    Taloudellinen tulos riippuu tietysti siitä, millaisia hintoja laskelmissani käyttää. Minun asetuksillani ja 3% korolla koivu meni 120 € tappiolle, kuusi 1200 € plussalle. Nuo siis ilman tukkivähennystä, joka on koivulla isompi kuin kuusella.

    Tietenkään päätöksentekoa ei pidä orjallisesti tuohon laskelmaan sitoa, mutta suuntaa se antaa. Mutta sen tietää, että jos ensin istuttaa kuuset ja sitten pilaa niiden kasvun vesakolla, lopputulos on kaikkein huonoin. Menetelmää voisi verrata pienaukkojen tekoon.

    jees h-valta 16.7.2013, 13:30

    Nimenomaan kakkosharvennustermillä tarkoitin ensimmäistä e-puuhakkuun jälkeistä varsinaista nuoren metsän harvennusta jolloin koivun järeys on selvästi edellä muuta kuusikkoa. ja silloin voi koivua hyödyntää juuri Glan kertomalla tavalla.

    jees h-valta 16.7.2013, 19:40

    Tuo Glan motti-simulaattorin anti koivulle näyttää kyllä suorastaan uskomattoman huonolta. Kun yleistilanne on että heidän ensiharvennuksensa ja kakkosen välimailta hakataan jo päätehakkuu. Onpa melkoista vedätystä.
    Jos noilla mennään yleisemminkin kuvitellen niin valmiiksi vanhuuttaan lahoja kuoivujahan tuossa jo hakattaisiin.

    Gla 16.7.2013, 19:46

    Hiukan alakanttiin vaikuttaisi tosiaan olevan. Syynä on ehkä se, että kasvumallit perustuvat mittauksiin. Valtaosaa metsistä ei ehkä ole hoidettu niin aktiivisesti, että kasvu olisi kelvollista.

    Sama pätee kuuseen.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 223)
1 2 3 … 9 10 11 … 21 22 23