› Keskustelut › Luonto › Metsäkasvatus ja päästökauppa

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Metsäkasvatus ja päästökauppa

    Lähetetty: 24.4.2017, 09:38

    Merkitty: 

    CO2 päästöluvista maksetaan (ainakin osasta )päästömaksuja n. 7 € tonnilta. Tonnihinta on halpunut aiemmista ajoista ja kaiketi sitä pyritään korottamaan tulevaisuudessa, niin olen ymmärtänyt.

    Puun kasvatuksessa kuutiometrin puun kasvu sitoo hiiltä n. 900 kg ilmasta. Keskimääräinen kasvu voi olla esim. kuivahkon kankaan männikössä n. 5,5 m³ / ha /a  . Siinä päästön sitomisen arvo on 38,5 €/ vuosi.  Jos päästömaksut nousee kuten on odotettavissa, niin niiden myynti toisi ansaintimahdollisuuksia , kun metsänkasvattaja sitoutuisi kasvattamaan metsänsä esim. tukkipuukokoon rakennuspuuksi, joka korvamerkittäisiin ja rakennuskäytön jälkeen vuosikymmenten kuluttua upotettaisiin maahan pysyväksi hiilivarastoksi.

    Tekijä
    Puuki
    Teema Luonto Luonto
  • MaalaisSeppo 3.8.2017, 09:48

    Dosentilla on oma lehmä ojassa. Järjestelmän ylösajo vaatisi mittavaa usean vuoden tutkimushanketta systeemin pohjaksi. Ehkä dosentilla on jo määrärahahakemus vetämässä ja avittaa julkisuuden kautta läpimenoa.

    Järjestelmän ylläpitokulut suhteessa hyötyihin olisivat järkyttävät. Maakuntako tämänkin maksaisi? Varsinaista lisäarvoahan ei syntyisi.

    Maatalouden puoleltahan on kokemuksia peltotilkkujen tarkistusmittauksista. Metsien mittausarmeijaan ei ole varaa.

    Puuki 3.8.2017, 10:07

    Voi olla niinkin.  Pystyisi sen hiilitaseen ja -maksun  määrittämään  melko edullisestikin, mutta se ei  tietenkään sopisi kaikille. Esim. laserkeilaustuloksista kasvua vastaava hiilimäärä ja vähennys sen mukaan vaikka verovähennyksenä. Omatoimista  ja -kustanteista on nykyään jo melkein  kaikki hommat, joita ennen tekivät jotkut muut kuten pankkitoimihenkilöt pankkiasioinnissa. Aika yksinkertaista olisi itsekunkin laskea tilakohtainen  h-tasekin, kun kasvutiedot on kuitenkin jo kerätty valmiiksi.

    A.Jalkanen 3.8.2017, 13:59

    Dosentti Pohjonen on jo tukevasti eläkkeellä, niin että ei ole ’oma lehmä ojassa’. Mittaaminen ei olisi ongelma, mutta kv ilmastosopimukset ovat. Niissä EU alueen maat kuten muutkaan teollisuusmaat (Annex 1 maat) eivät ainakaan aiemmin voineet myydä hiilen sitomisyksiköitä markkinoilla. Ehkä tilanne siltä osin muuttuu. Parempi kokonaisuuden kannalta kuitenkin olisi jos puut myydään teollisuudelle eikä hiilimarkkinoille.  Kun metsiä ei voi museoida. Museometsät eli suojelukohteet ja erityiset elinympäristöt sekä säästöpuut ynnä muut ovat turvallisempi vaihtoehto. Suhtaudun epäillen hiilikauppaan; jos sille antaa pikkusormen, voi mennä koko metsäteollisuus.

    Puuki 3.8.2017, 14:27

    Käsitin sen niin, että Pohjonen oli laskenutkin vuosittaisen hiilensidonnan Suomessa lisääntyvän nimenomaan nykyisen metsänhoidon (ml. hakkuut) jatkuessa keskimääärin sen 250 €:n edestä  hakkuusäästöjen lisääntymisen vuoksi. Museoinnista ei siten ole kysymys.

    Kuka niistä hiilitonneista muuten perii rahat, kun kuitenkin niillä kauppaa käydään ?

    mehtäukko 9.8.2017, 17:08

    Kuka perii ja kenen hyödyksi esim. kartellirevohkoissa Kilpailuvirasto, Valion maitomarkkinakiistassa Kilpailuvirasto, Googlen väitetyssä rahastusmenettelyssä EU…jne.

    Kyllä näille kasvottomille tunkioille sakotusrahat kelpaavat.”Kärsineet” nuolevat haavojaan.

    Hiilitonnirahat mahtavat ohjautua konkreettiseen ilmansuojeluun vai??!

    A.Jalkanen 14.9.2017, 13:17

    Hiilensidontakorvaus, josta täällä on jo keskusteltukin, saa uutta tuulta professoreilta. Metsää kasvattaessaan saisi sidontakorvausta ja sitä hakatessaan maksaisi hiiliveroa. Metsäteollisuus ei taida hurrata tälle ehdotukselle, kun heidän lisäkseen puulle tulisi uusi markkina, hiilimarkkina. Ja tietenkin puun hinnan pitäisi nousta, jos sen hakkaamisesta verotetaan. Kysymys kuuluukin, kuka maksaa?

    https://yle.fi/uutiset/3-9827921

     

    Jätkä 14.9.2017, 19:26

    Aika epätoivoisia ehdotellaan – ja kalliiksi tulevia menetelmiä. Kuka korjaa ”taalat taskuunsa”? – Lienee avainkysymys.

    Jos maapallon tulevaisuutta pohditaan, niin tulevalle ilmastonmuutokselle emme mahda mitään, mutta maan, meren ja ilman puhtauteen olisi syytä vaikuttaa mitä voimakkaammin.

    Maailmanlaajuisesti pitää alkaa estämään vesistöihin ja meriin juoksutettavan saasteen määrää. Hengitysilman pitää puhdistua niin, ettei hengittäminen vaikeudu, eikä terveys sitä kautta vaarannu. Maaperän puhtaus ja turvallisuus tuottaa terveellistä ruokaa, eikä sitäkään saisi uhanalaistaa.

    Ilmasto saattaa lämmetä, mutta mitä sitten? Koska emme mahda sille mitään, suunnitellaan asuminen ja eläminen niin, että ne ovat mahdollista myös tulevaisuudessa.

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4