Keskustelut Luonto Metsäkasvatus ja päästökauppa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
  • Metsäkasvatus ja päästökauppa

    Merkitty: 

    CO2 päästöluvista maksetaan (ainakin osasta )päästömaksuja n. 7 € tonnilta. Tonnihinta on halpunut aiemmista ajoista ja kaiketi sitä pyritään korottamaan tulevaisuudessa, niin olen ymmärtänyt.

    Puun kasvatuksessa kuutiometrin puun kasvu sitoo hiiltä n. 900 kg ilmasta. Keskimääräinen kasvu voi olla esim. kuivahkon kankaan männikössä n. 5,5 m³ / ha /a  . Siinä päästön sitomisen arvo on 38,5 €/ vuosi.  Jos päästömaksut nousee kuten on odotettavissa, niin niiden myynti toisi ansaintimahdollisuuksia , kun metsänkasvattaja sitoutuisi kasvattamaan metsänsä esim. tukkipuukokoon rakennuspuuksi, joka korvamerkittäisiin ja rakennuskäytön jälkeen vuosikymmenten kuluttua upotettaisiin maahan pysyväksi hiilivarastoksi.

  • Ei kiirettä.

    Toivottavasti nyt ei kukaan lähtis sille tielle että metsänomistajille alettas maksamaan hiilinielukorvauksia.Joku tolokku sentään visioidessakin.

    MaalaisSeppo

    En myös kannata metsien hiilisidontamaksua. Kai metsänomistajan pitäisi sitten maksaa puiden myynnistä päästömaksu. Menisi kiharaiseksi. Byrokratia söisi hyödyt ja vielä lisääkin.

    harrastelija

    Tuosta hiilinielukorvauksista, jos näin päätettäisiin maailman laajuisesti, niin Venäjä saattaisi saada parhaan potin!

    Nyt näkyy otsakkeita lehdissä, että hakataan niin paljon, että hiilen sitominen vähenee. Nythän on tarkoin tiedossa se, että paljonko metsän kokonaiskasvu on Suomessa. Toisaalta hyvin tarkassa seurannassa on ne kuutiot, mitkä hakataan /v.

    Olisiko yhteensä kuitenkin niin, että metsä kasvaa koko ajan enemmän kuin hakataan? Silloinhan kokonaisuus päästöt/hiilen sitominen olisi positiivinen?

    A.Jalkanen

    Kyllä harrastelija olet oikeassa, kasvu on joka vuosi suurempi kuin hakkuista ja luonnonpoistumasta kertyy yhteensä. Jos hakkuita nyt kovasti lisätään, pienenee hiilen nettosidonta eli hiilinielu puoleen entisestään (30 miljoona m3 > 15 miljoonaa m3), mutta säilyy edelleen positiivisena. Jos metsien kasvua saataisiin lisättyä, voitaisiin myös käyttöä lisätä vielä reippaammin ja edelleen pysyä hiilen sidonnan puolella. Kun siinä pysytään, myös metsien hiilivarasto kasvaa koko ajan, mutta vähän hitaammin, jos hakkuita lisätään. Tuo hiilinielun puolitus on siis joidenkin mielestä päästö, ja ilmakehän kannalta näin tietysti onkin, mutta päätöksenteossa (hakata vai säästää) pitää ottaa huomioon muitakin näkökohtia.

    Puuki

    Hakkuumäärien kasvattaminen ei suoraan vähennä puun hiilen sitomistakaan hakkuulisän verran vaikka lisähyötyjä fossiilisten raaka-aineiden käytön vähenemistä ei otettaisikaan huomioon.   Sellupuun hakkuut lisää samalla myös pidempiaikaisen tukkipuun käyttöä ja samalla sen hiilen sidontaa pidemmäksi ajaksi  ja lisäksi lisää kasvun keskittymistä tukkipuukokoisiin runkoihin (harvennukset).

    Kun päätehakkuualat on uudistettu, ne lisää  kasvuaan joka vuosi. Samaan aikaan tukkipuut jatkaa rakennus-ym puina hiilivarastoina esim. 20 -40 vuotta. Siinä ajassa päätehakkuualueet kasvaa jo kiertoajan parasta vuosikasvuaan ja sitovat hiiltä runsaasti ; enemmän kuin aikoinaan kasvunsa loppupuolella olleet tukkimetsät samoilla alueilla.

    Venäjän hiilitase voi olla melko negatiivinen sen kaasun-ja öljyn porauksen takia. Metsäalakin on tainnut olla supistumaan päin ja kasvatushakkuut on olleet siellä ainakin aiemmin melko tuntematon käsite.

    sitolkka

    Uskon että metsien lisäkasvu jotuu ainoastaan siitä, että metsien keski-ikä on koko ajan alentunut. Yhä suurempi osa metsistä on parhaassa kasvuvaiheessa. Täällä pohjoisempana kulkiessa tuntuu tosin, että metsät ovat paikoin pelkkiä taimikoita. Järeämpiä metsiä saa paikoin hakemalla hakea.

    A.Jalkanen

    Metsien lisäkasvua ovat meillä aikaansaaneet metsien nuorentumisen lisäksi myös mm. ojitukset ja vajaatuottoisten metsien uudistaminen sekä lannoitukset. Nyt aletaan saada myös jalostushyötyjä paremman siemenen käytöstä.

    Venäjän ja Kanadan metsähiilitasetta heikentävät massiiviset metsätuhot, eli myrskyt, metsäpalot ja hyönteistuhot.

    kuusessa ollaan

    Onhan tää pöhlöä. Kaivetaan kivihiiltä maasta ja vapautetaan sinne tehokkaasti sitoutunut hiili…sen sijaan, että kierrätettäisiin hiiltä käyttämällä hiiltä sitovia kasveja energian tuottamiseen.

    Jos suhteutetaan lähes puhtaan huolen kaivamista ja käyttöä vain osittain hiilestä muodostuneen kasvillisuuden käytön rajoittamiseen, aika näpertelypohjalla ollaan.

    mehtäukko

    Niivvaen kuka on seuraillut maatalouden vääntämistä nahkurin orsille ja vaikka minkälaisen kusetuksen laillistumista,ei ihmettele jos metsätalouteen vähitellen ujutetaan vaikka mitkä kupan syömät lait!

    Viljelijät höynäytettiin vuosisadan huijakseen rakentaa satojen lehmien navetoita ja laajentaa sonnanluonti läänien alueille.Mikä on tulos?

    Metsätalous ei tarvitsisi minkään valtakunnan korppikotkia.

    Puuki

    Metsäuutisten mukaan metsänhoitotieteen dos. ehdottaa, että   EU alkaisi maksaa mo:lle nettohiilensidonnasta maksua todellisen tilanteen mukaan. Aluksi konaishiilen sidonnan mukaisesti ja sitten joka vuosi nykyisen metsänhoidon mukaisesti, jolloin hiilen sitoutuminen lisääntyy pikkuhiljaa ( keskimäärin 250 €/a , kun lasketaan keskim.pinta-alan palstalta)

    Oikein kannatettava ehdotus.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)