Keskustelut Luonto Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 461)
  • Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

    Merkitty: 

    Terve! Odottelin vesikielellä nm. Perkon lukijankuvaa ja tulihan se. Kuvassa tutkimuksen tulos metsälintujen pesien tuhoajista.
    Itse arvailin pahimmaksi tuholaiseksi varista, mutta sehän olikin tutkimuksen mukaan harakka. Seuraaviksi listalla arvailin supia ja kettua, mutta yllätys. Ketun tuhoamia pesiä olikin vain yksi prosentti.

  • A.Jalkanen

    Kyllä kai jesse erottaa sepelkyyhkyn, joka on riistalaji, kesykyyhkystä. Minullakin pesi viime kesänä citysepelkyyhky terassin viereisessä tuijassa.

    Perko

    Kuvan lähetys ei ihan onnistunut. Yritän joskus  uudelleen.

     

    jees h-valta

    Ollaanpa sitä NIIN tietoviisaita oltu taas. Pitää kait ottaa huomioon että aktiivimetsästyskin on loppunut minulta jo kymmeniä vuosia sitten. Olihan siinä tilanteessa silloin aikaa miettiä ja tunnistaa. Kunhan oli hiljaa. Ja sitä silloin osasin. Luonnossa ei mitään näe ellei siellä viihdy ajan kanssa.

    Perko

    No niin, ” bizza” kuva on jo nähtävänä.  Alussa kyse oli ketusta.

    Kiitokset A. J: lle  tarkennuksista!  PC:n vaihdossa olin hävittänyt Ruuskaan tutkimuksen, lehdestä otetut kuvat oli kamerassa.  Halusin  Ruuskan tutkimuksen kuvilla todistella ketun syyttömyyttä pesätuhoihin.  Muu aineisto ei liity tähän käräjöintiin.   Numerot osoittaa ettei kettu ole turmellut pesiä metsässä eikä pellolla.  Puolisukeltajien pesistä yksi tapaus on mennyt ketun piikkiin.  Vahinkoja sattuu  metsästäjillekin  kun on hinkuva nälkä!

    Tutkimus hyvin toteutettu   ja sisältää laajan lähdeaineiston. Väitteet tutkimuksen valheellisuudesta ovat suuresti liioiteltuja.  Tässäkään tarinassa  en ole muutellut alkuperäisiä tietoja tai lukuja. Kerroin myös  mistä alkuperäiset tiedot on haettavissa. Totuuteen tulee pyrkiä.

    Pesät ja  tuhoajat oli luonnossa ei kanalassa.  Pesissä on käytetty riistalinnun munia eikä rosvoaja ymmärrä ovatko munat teeren, metson tai jonkun muun linnun.  Metsäkanalinnut pesivät jotakuin samoissa oloissa koepesien lailla joten tutkimus on hyvä selvitys myös  ketun ravinnosta ja tavoista.  Kotipaikallani  pesi teeri 40 m tuvasta ja pellon takana heti ojanpenkalla.

    Havainto ymmärtämättömyydestä Vilpulla on toki mahdollinen.  Jos se on äkillinen tuntemus eikä selkeydy niin kehotan hakeutumaan terveydenhoidon arvioitavaksi.

    Ketun tuhoajat  eivät tiedä mitä tuhoa  aiheuttavat ”järjestelmään” !

    Puukin emppiirinen bulshitti tutkimus on on mielenkiintoinen,  heh heh!

    A.Jalkanen

    Perko: tarkoitukseni olisi tutkia käytännössä juuri ketun roolia ”järjestelmässä”. Toteutusta vailla oleva (hyvin suunniteltu, puoliksi tehty?) suunnitelmani on englanniksi blogissani.

    http://metsanomistaja.blogspot.com/2017/

    Perko

    Kiitos,  palaan illalla.  Sauvaharjoitusta muutama tunti välillä.

     

    Perko

    Taloudellisesti ketun saalistus oletan olevan tappiollinen . Otaksun, hurmoksellinen tappamisen nautinto on ainoa selitys jahtiin näillä maastureiden ja koirien omistajilla. Ylipainoiset ritarit eivät ainakaan nälkäänsä metsästä kettuja.

    Samaa voi päätellä koko metsästyksestä. Ajamalla  yli 600 km Hesasta viikonloppuna  ja  saalina  kyyhky,  jänis tai kettu niin selitystä en tarvitse.

    A.Jalkanen

    Ei kai turkiksen saaminen ole ollut enää vuosikymmeniin ketun metsästyksen motivaattori. Nykymetsästäjillä tärkein syy lienee (?) oman saaliin varmistaminen, eli se metsästäjien laajalle levinnyt mutta hyvin todennäköisesti liioiteltu käsitys, että silloin kuin myyräkannat ovat hyvät, kettu on myyräspesialisti, ja kun ne ovat alhaalla, kettu siirtyy metsästämään muuta saalista kuten metsäkanalintuja eli on ravinnon suhteen kaikkiruokainen.

    Toinen syy paljastui Eränkävijät-ohjelmassa: eräs osallistuja sanoi metsästävänsä kettua eläinsuojelullisista syistä, eli kun kanta pidetään alhaalla, kapi pysyy todennäköisemmin poissa. Uutisissa oli juuri äskettäin juttua kapisesta sudesta, joten tauti on olemassa koiraeläinpopulaatiossa. Itse alkaisin metsästää vasta sitten, jos kapia esiintyy huomattavan paljon.

    Planter

    Putkiaivoisesti ajatellen voisi kuvitella, että kettujen tehometsästys auttaa kanalintuja. Kettu ja supikoira kilpailevat suurelta osin samoista ravintoresursseista. Kettuja metsästämällä raivataan lisää elintilaa supeille. Supit kömpelöinä saalistavat helposti kiinni saatavaa ravintoa myyriä, haaskoja, munia. Supit valtaavat osin ketun ekologisen lokeron ja ketut joutuvat sopeuttamaan saalistustaan. Joutuvat siirtymään suurempaan ja/tai vaikeammin kiinni saatavaan saaliseen. Suvi Viranta-Kovanen ja Kaarina Kauhala ovat tutkineet, että ketun hampaisto oli kehittynyt enemmän petomaiseen suuntaan supien saapumisen jälkeen.

    Taitaa olla näiden pienpetojen metsästys kuin harakka tervatulla katolla tai suo siellä – vetelä  täällä ilmiö.

    A.Jalkanen

    Se on juuri noin että monimutkaisessa ravintoverkossa putkiaivot eivät välttämättä tuota oikeita ratkaisuja. Mäyrä ja supikoira lienevät melko suoraan samassa ekologisessa lokerossa – ottavat kiinni sen minkä saavat. Yllättävän ketterä se mäyräkin kyllä on, huomasin, kun se hyökkäsi kolonsa suulla räksyttäneen koirani kimppuun suoraan kolostaan. Piti ottaa jalat alle ja kiskoa koira perässä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 461)