› Keskustelut › Luonto › Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 461)
1 2 3 … 32 33 34 … 45 46 47

  • Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

    Lähetetty: 14.1.2021, 10:53

    Merkitty: 

    Terve! Odottelin vesikielellä nm. Perkon lukijankuvaa ja tulihan se. Kuvassa tutkimuksen tulos metsälintujen pesien tuhoajista.
    Itse arvailin pahimmaksi tuholaiseksi varista, mutta sehän olikin tutkimuksen mukaan harakka. Seuraaviksi listalla arvailin supia ja kettua, mutta yllätys. Ketun tuhoamia pesiä olikin vain yksi prosentti.

    Tekijä
    Reijo Ruotsalainen
    Teema Luonto Luonto
  • Jeps123 21.2.2021, 09:14

    A. Jalkanen Kiitti, mutta se sen tyypin mainitsema tutkimus sieltä 1980 – 1990 luvun paikkeilta kiinnostaisi..

    arto 21.2.2021, 09:33

    Sama suden kanssa, jos susi käy metsällä metsäkoiran kimppuun. Kumpi oli metsässä ensin. Ihmisen kyltymättömyydellä hajottaa ja hallita ei ole rajaa.      Eli jos samaa kaavaa mennään. Väkivaltainen ihminen torilla. Sinne tulee ihminen sen voi pahoinpidellä. Koska se hörhö oli ensin. Eihän suden oikeasti kuulu saalistaa koiria. Susia en vihaa, mutta en tykkää ihmisten pihoissa /kaupungissa kulkevista susista. Onko luontokuvaajien vika että sudet tottuvat ihmisiin (haaska kuvaus)

    A.Jalkanen 21.2.2021, 09:48

    Jeps123. Olisi mahdollista etsiä tietty tutkimus, jos olisi tiedossa tutkijan ja tutkimuksen nimi tai edes aihe hieman tarkemmin, eli kertaatko mikä sen aihe oli?  Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmassakin lienee kirjallisuusviitteitä joista voi etsiä lisätietoa.

    Koira on kai sudelle lajitoveri jonka se poistaa reviiriltään kilpailijana.

    Palatakseni pesätuhoihin, Arto Marjakangas kertoo kirjassaan ”Teerenelämää” että tutkimusten mukaan metsäkanalintujen pesät ovat maisemassa satunnaisesti, osin juuri siksi että pedot eivät opi etsimään niitä. Tämä tarkoittaa myös että mikäli ns. pienpedot saalistavat ensisijaisesti myyriä jotka ovat normaalisti elinympäristöuskollisia eivätkä mene esimerkiksi hakkuuaukoille, metsäkanalinnuille jää välialueita joissa ne saavat kohtuullisen rauhassa pesiä. Poikasvaiheessa ne lähtevät soille ja mustikanvarvustoihin hyönteisten perässä, joten siinä on toinen vaaranpaikka. Todennäköisesti suo-ojitusten umpeenkasvu ja jatkuva kasvatus siihen sopivilla kohteilla suosivat poikasvaihetta.

    jees h-valta 21.2.2021, 09:51

    Arton luonnontuntemus on suorastaan luonnottoman järkkyä! Kun ei tajua eläinten reviirikäytöksestä edes mitään. Aika turha tuollaisia vertauksia esitellä, tunnustaa entistä pahemmin hölmöytensä.

    Jeps123 21.2.2021, 10:22

    A. Jalkanen Totta, juttelin nyt yhden toisen kaverin kanssa vähän noista metsästysjutuista. Kyselin siitä tutkimuksesta. Tultiin siihen tulokseen että se tyyppi ei välttämättä luotettava. Se taas väitti että hänellä se paperiversiona, mutta ei muista mihin on työntänyt!

    Mäyrä on jo Torniosta ylöspäin havaittu, ja Keminmaassa jo vakiintunut eläjä..

    Ketun yleisyydestä sota-ajan jälkeen meinasi että se yksi mies sanoi että kyllä sitä kettua kannatti pyytää, vaikka ei olisi saanutkaan. Hyvänahkainen kettu vastasi hyvinkin 2 kuukauden tiliä mottimetsässä.

    Nuo sitten ei suoraan ammuttavat lajit vaatii osaamista ja siksi ei kaikki niihin edes yritä. En hoksannut kysyä, koska noita on alettu ansoilla pyytämään. Lintuja on kuitenkin ansattu ja tätikin oli repinyt housunsa ja myöhästynyt koulusta kun oli tapellut linnun kanssa 😉

    Vahvisti myös käsitykseni ilvesjahdin yleistymisestä. Ensin ne luvatkin kai olleet tiukassa ja ei osaamista, niin ei ole ollut oikein halukkaita. Nyt luvat ei ongelma ja Ruotsista tietotaitoa ja joku plotti (loppakorvainen koira, en ole ikinä nähnyt, mutta sen kanssa ne on hokeneet) niin se on jo kun vaan havainto jäljistä niin puoliksi pivossa.

    Mettämakuri 21.2.2021, 10:34

    Minun lapsuudessa 80-luvulla  kaikilla kylän pojilla oli ilmakivääri, illat oltiin maatilan paskatunkiolla tai kaatopaikalla rottia ja hiiriä jahtaamassa.

    Myös närhet ja varikset saivat joskus lyijyä kun erehtyivät liian lähelle.

    Pääskysten ja muiden pikkulintujen ampuminen oli selkäsaunan uhalla kielletty.

    arto 21.2.2021, 10:41

    Jeesille 50v seurattu luontoa. Ihan likeltä. 12/17 km tietömältä maaläntiltä kuljettu jopa10 pv reissuja salolla. Näkemättä ihmisiä. Eletty luonnon antimilla. Ne reissut. Metsästys aikaan ase mukana. Muuten ansalanka ja suola. Niillä pärjätty. Eli voin väittää että tiedän jotain luonnosta.

    Jeps123 21.2.2021, 10:59

    @A. Jalkanen Palatakseni pesätuhoihin, Arto Marjakangas kertoo kirjassaan ”Teerenelämää” että tutkimusten mukaan metsäkanalintujen pesät ovat maisemassa satunnaisesti, osin juuri siksi että pedot eivät opi etsimään niitä. Tämä tarkoittaa myös että mikäli ns. pienpedot saalistavat ensisijaisesti myyriä jotka ovat normaalisti elinympäristöuskollisia eivätkä mene esimerkiksi hakkuuaukoille, metsäkanalinnuille jää välialueita joissa ne saavat kohtuullisen rauhassa pesiä. Poikasvaiheessa ne lähtevät soille ja mustikanvarvustoihin hyönteisten perässä, joten siinä on toinen vaaranpaikka. Todennäköisesti suo-ojitusten umpeenkasvu ja jatkuva kasvatus siihen sopivilla kohteilla suosivat poikasvaihetta.

    Kiitos selvityksestä. Eikö tuo ole sama juttu mistä AC kirjoitti, mutta kun ärisee eikä selventänyt miten nuo välialueet palvelisi maalintuja niin ei tainnut tajuta Erkkikään..

    AC ja muutkin voivat varmaan kertoa mielipiteensä jos ajattelevat toisin kuin tuolla aiemmin ajattelin.

    Kysyin kaverilta että uskoisiko Huuhkajan käyvän ketun kimppuun. Arveli että tuskin käy terveen kimppuun mutta poikaset ja kapikettukin vaarassa!

    A.Jalkanen 21.2.2021, 11:05

    ”Kaikki hypoteesit saivat jonkinlaista tukea, mutta mikään niistä ei merkittävästi selitä kannanvaihteluita, niin kuin ei selitä pelkkä saalistuskaan yksittäisenä tekijänä (Korpimäki ym. 2012 =

    Korpimäki, E., Reif, V., Tornberg, R. 2012: What Explains Forest Grouse Mortality: Predation Impacts of Raptors, Vole Abundance, or Weather Conditions? – International Journal of Ecology Article ID 375260).” Viittaus s. 2-3 julkaisussa:

    http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201912203380.pdf

    A.Jalkanen 21.2.2021, 11:09

    Kyllä, AC:n teoriaa juurikin, jota olisi meikäläisen tarkoitus käytännössä tutkia.

    Metsäkanalintujen ja myyrien kannanvaihteluiden syklit eivät oikein ole koskaan osuneet yhteen kuin aivan poikkeustapauksissa, ehkä joinakin vuosina Lapissa, kun lintusykli on ollut 4 vuotta.

    Metsästyskuolevuuden vaikutus metsäkanalintuihin (jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201912203380.pdf)

    Tuo em. opinnäyte on tehty loppuvuodesta 2019 joten siinä on kaikki melko tuorekin tutkimus huomioitu. Kannattaa lukea huolella.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 461)
1 2 3 … 32 33 34 … 45 46 47