Keskustelut Luonto Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 461)
  • Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

    Merkitty: 

    Terve! Odottelin vesikielellä nm. Perkon lukijankuvaa ja tulihan se. Kuvassa tutkimuksen tulos metsälintujen pesien tuhoajista.
    Itse arvailin pahimmaksi tuholaiseksi varista, mutta sehän olikin tutkimuksen mukaan harakka. Seuraaviksi listalla arvailin supia ja kettua, mutta yllätys. Ketun tuhoamia pesiä olikin vain yksi prosentti.

  • A.Jalkanen

    Sovellukset? Viittaa seuraavaan lauseeseen, jossa kuvataan mihin Värriöstä ja muista pitkäaikaisseurannoista (kuten Luken lumijäljet riistakolmioilta) saatua tietoa voi käyttää.

    Jeps123

    @A. Jalkanen Entä sovellukset? Emme tiedä tarkalleen, mikä on petojen, elinympäristön ja metsästyksen suhteellinen painoarvo metsäkanalintujen määriin, mutta voimme koettaa hivuttaa noita kaikkia parempaan kuosiin ja tulokset näkyvät sitten riistakolmioiden seurannoista.

    Ok, eli koetetaan hivuttaa metsäkanalintujen määriä ylöspäin. Kauan koetin tuota opiskella. Ensin käsitin että annettaisiin sakinhivutusta pedoille, mutta miten hivutetaan elinympäristöä ja metsästystä? Metsästäjiä voisi kai hivuttaa.. Poistin ensin, mutta laitan nyt takaisin näkyville.

    Mutta mitä iloa on tiedosta, jos Suomessa on vain se Värriö missä on sellainen ympäristö? Tai on tuo sinänsä oikeastaan hyvä juttu. Kun tuo on tutkimalla tutkittu, niin voidaan todeta että homma on menetetty Suomessa. Mitä tehdä –> ulkoistetaan se luonnonsuojelu Venäjälle!

    Tuo Venäjä ei muuten ole ihan hullumpi paikka, minusta Suomessa olisi muutakin tuonne sopivaa ulkoistettavaa, esim. vankeinhoidosta olisi hyvä aloittaa.. Voisiko joku tuota tutkia? Ei se lausahdus ”Siperia opettaa” voi olla tuulesta temmattu!

    Ylen juttu, se poro ym?

    Mettämakuri

    Hivuttamista joo, laji kerrallaan rauhoitukseen Brysselin avustuksella.

    Anton Chigurh

    A jalkasen 18.2.2021, 16:22 linkittämä värriön silloisen tutkimusaseman johtajan Veli Pohjosen kirjoituksen pääanti on tämä:

    ”…Värriön jälkiaineisto kertoo myös, että kanalintujen pitkäaikaiset kannat ovat luonnonpuistossa nousussa. Kun havainnoista puhdistetaan vuosivaihtelu, kanalintujen yhteenlaskettuja jälkivanoja havaittiin 1960-luvun lopulla vain 50 kertaa, mutta 2000-luvun alussa jo keskimäärin  350 kertaa talvessa…  …Värriön luonnonpuisto rauhoitettiin metsästykseltä kahdessa vaiheessa. Laki Värriön luonnonpuistosta on vuodelta 1981. Sen jälkeen luonnonpuistossa jatkui osittainen metsästys, Sallan ja Savukosken metsästäjille, kunnes täysrauhoitus tuli voimaan 1995. Kaksivaiheinen rauhoitus näkyy Värriön riistahavainnoissa. Kaikkien kanalintujen kannat kääntyivät nousuun, selvimmin juuri riekolla…”

    Tänä vuonna tuossa jälkiaineistoaikasarjassa tulee täyteen  viideskymmenesneljäs (54) vuosi. Asiasta löytyy ainoastaan yksi pidempi aikasarja: Helsingin yliopiston talvilintulaskenta, joka alkaa vuodesta 1956, ja joka kertoo, että esim talvella 1959 juuri riekkoja havaittiin koko maassa 317 yhteensä neljältäsadaltakahdeltakymmeneltä (420) reitiltä (0,754 riekkoa reittiä kohti). Huonoin vuosi on 2018, jolloin havaittiin koko maassa neljä (4) riekkoa yhteensä kuudeltasadaltaneljältäkymmeneneltäyhdeltä (641) reitiltä (0,006 riekkoa reittiä kohti). Tuo on sadaskahdeskymmenkuudesosa (1/126) vuoden 1959 tasosta. 2001 aloitettu pyöriäisen (henttonen) vaihtoehtoissaalishypoteesiin perustuva erikoistehostettu pienpetojentappokampanja on lähes saavuttanut tavoitteensa.

    Tuossa edellä veli pohjonen kertoi värriön pitkäaikaisaikasarjaan perustuen, että kanalintuhavainnot ovat 7-kertaistuneet värriössä.

    Samaisen lumilinjan ylitti 1967-1978 talvessa keskimäärin 48 ketunjäljet, kun taas 2004-2015 ylityksiä oli vain 140 talvessa. Kun kettuhavainnot kolminkertaistuvat, kanalintuhavainnot seitsemänkertaistuvat (7).

    Niinsanottu riistanhoitotyö on pahinta mahdollista riistantuhoamista. MOT.

    arto

    rakkaudesta-lajiin-riekko.pdf (metsa.fi)        Siinä tutkittua  riekosta ihan nykyaikaa (Elämän lintu) Johon ilmasto muutos vaikuttaa valkea lintu pedoille helppo saalis. Kanahaukan rauhoitus vei meiltä riekot.

    A.Jalkanen
    Anton Chigurh

    Tuossa a jalkasen linkittämässä tarinassa oikein palkattu riekkoerikoisa siantuntija lataa täyslaidallisen taattua persukamaa:

    ”…Syksyllä riekot saavat valkoisen värin liian aikaisin ennen lumen tuloa ja keväällä taas lumien sulettua säilyttävät valkoisen värinsä liian kauan. Saalistajien on helppo havaita valkoinen lintu mustasta maasta…”

    Myös värriössä on lumiaika lyhentynyt, kuukaudella. Siitä huolimatta riekkohavainnot ovat 7-kertaistuneet. Siitäkin huolimatta, että alueella on riekkojen saalistajia enemmän kuin missään muualla: kanahaukkoja, huuhkajia, kotkia, kettuja, näätiä, kärppiä ja ennenkaikkea juuri riekkoihin erikoistuneita tunturihaukkoja. Muualla maassa nämä riekkokannan ylläpitäjät ovat helvetinmoisen vainon kohteena, joka vaino on saattanut ennen niin elinvoimaisen riekkokannan sukupuuton partaalle (jäljellä sadaskahdeskymmeneskuudesosa 1950-1960-luvun taitteen kannasta).

    Nyt tarvitaan hyviä selityksiä, arvon persuprinsessat (ja muut neidit).

    Metsuri motokuski

    Mite myö päästäisiin samaan elinympäristöön kuin värriössä? Lopetetaan metsä hakkuut ja lopetetaan ketun metsästys. Maailma pelastuu.

    Timppa

    Supikoirien osalta tilastot näyttävät kyllä tukevan AC:n väittämää.  Ennen pyyntikampanjoiden aloittamista supisaalis oli n 70000 yksilöä vuodessa.  Kampanjan käynnistyttyä, niin saalis vaihteli välillä 150000-200000 yksilöä.  Siis kampanja ei vähentänyt supikantaa, koska ne kompensoivat lisääntyneen pyynnin kasvattamalla pentueita.  Tämä tarkoittaa sitä, että emoilla on kesäisin suuri perhe ruokittavana, mikä tarkoittaa luonnollisestikin suurta painetta saaliseläimiä kohtaan.  Silloin joutuu supien suihin paljon riistalintujen poikasiakin.   Olen siis sitä mieltä, ettei supin tehostettu metsästys ainakaan auta riistakantoja.  Toisaalta on niinkin, että meidän seuran mailla saaliiksi tulee ehkä pari supia vuodessa.  Mutta meilläkin lintukannat ovat vuosien kuluessa taantuneet.  Ei siis supien rauhoituskaan auta.

    Värriön osalta havainnot eivät välttämättä yksin selitä tilannetta.  Pitäisi tutkia paljon laajempi alue.  Siis se, mitä siellä on tapahtunut.  Kaikki porotaloudesta, metsästyksestä ja ihmisten liikkumisesta lähtien.  Sitten voisi arvella jotain tai sitten ei.

    Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin esimerkiksi 1930-luvulla petokannat olivat olemattomat ja samalla kanalintukannat todella erinomaiset.  Esimerkiksi 1. syyskuuta isäni ampui 5 metsoa, 15 teertä ja 2 pyytä. (ampui yleensä lennosta ja käytti niihin 29 panosta)

    Kanalintujen osalta kyllä pedoilla on vaikutusta.  On säilläkin.    Silloin 1930-luvulla Keski-Suomessa metsät olivat peruja kaskikaudelta ja niissä runsas alikasvullisuus, mitä karjan metsälaidunnus kasvatti lisää.  Voisi spekuloida, että pesueita oli paljon ja suuria, koska säät olivat suopeat eikä petoja ollut.  Lintujen kannalta sopivia metsiä oli runsaasti, mikä mahdollisti runsaat kannat vaikka metsästyspaine oli suuri.  Silloinhan kanalinnut olivat normaalia kauppatavaraa.  Nyt rajoittavana tekijänä ovat pedot, säät ja varmaankin myös lisääntyvä liikkuminen metsissä, mikä hajoittaa ja tuhoaa poikueita.  Metsät ovat muuttuneet, mutta on kuitenkin edelleenkin linnuille sopivia biotoopeeja, joista ei kuitenkaan lintuja löydy.

     

    Anton Chigurh

    Värriössä on lopetettu ainoastaan metsästys. Kaikki muu on ennallaan. METSÄSTYS KAIKISSA MUODOISSAAN ON AINOA SYY METSÄKANALINTUKANTOJEN ROMAHDUKSEEN. MOT.

    Älyttömät professorit johtavat vielä älyttömättömämmän pienpetojentappoprikaatin viimeiseen taistoon myyräkannansäätelyjärjestelmää vastaan, holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat antavat raikuvat ablodit ylipäällikkönsä metsästystalousministeri lepän johdolla.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 461)