Keskustelut Luonto Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 461)
  • Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

    Merkitty: 

    Terve! Odottelin vesikielellä nm. Perkon lukijankuvaa ja tulihan se. Kuvassa tutkimuksen tulos metsälintujen pesien tuhoajista.
    Itse arvailin pahimmaksi tuholaiseksi varista, mutta sehän olikin tutkimuksen mukaan harakka. Seuraaviksi listalla arvailin supia ja kettua, mutta yllätys. Ketun tuhoamia pesiä olikin vain yksi prosentti.

  • Jeps123

    @A Jalkanen

    Tuossa on ihan tuore raportti tuoltakin:

    https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kettu-2020/

    ”Kettukanta on pienentynyt noin puoleen koko maassa viimeisen 32 vuoden aikana. Muutos on maltillisinta Pohjois-Suomessa. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut mutkikkaampaa; 2000-luvun alussa oli varsin selkeä huippu, kuten myös kolmisen vuotta sitten.

    Kuluvan talven osalta, kettukanta näyttäsi selvästi pienentyneen suurissa osin maata, lähinnä Suomen etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa kanta on sen sijaan selvästi kasvanut viime vuoteen verrattuna.”

    Itse olen hieman skeptinen tuon kannan kehityksen suhteen. Nuoruudessani se kettu oli kyllä tosi harvinainen. Oli ihmetyksen aihe, jos joku oli nähnyt ketun. Vielä isompi ihme oli kun yksi mies oli saanut ketun ansaan. Ajokortti-iässä näin muistaakseni ensimmäisen kerran ketun luonnossa ja ei mennyt monta vuotta niin oli jäänyt jo varmaan 3 – 4 auton alle! Niitä ketunraatoja alkoi olla teiden varsilla vähän missäkin. Nykyisin niitä näkee ojissa tosi paljon, mutta ne oppineet pysymään siellä ja en ole nähnyt auton alle jäänyttä kettua varmaan 10 vuoteen.

    Anton Chigurh

    Kapia on kyllä tutkittu, mutta eiväthän persuaivot niistä mitään käsitä.

    Kapin suhteen on neljänlaisia (4) kettuja.

    Valtaosa on sellaisia, että kapi ei tartu lainkaan.

    Hivenen pienempi osa sellaisia, että tarttuu ilman näkyviä oireita mutta häipyy jokseenkin sen sileän tien. Eli ketun puolustusreaktio poistaa syyhypunkin muutamassa päivässä.

    Kolmas ryhmä saa näkyviä oireita, mutta paranee.

    Neljäs ja vähäisin ryhmä ei parane.

    Jeps123

    @Timppa En kyllä usko, että Lapissa kovinkaan suurella pinta-alalla kettuja metsästetään tosissaan.

    Minusta mennyt niin, että joskus järjestettiin niitä pienpetokilpailuja ja virisi. Paikallisesti pari miestä innostui ansapyynnistä ja nyt on supikoira alkanut leviämään Meri-Lapista ylöspäin, niin tuli se luolakoira-juttu mutta sekin mennyt pois muodista. Ne taisit saada ne yksilöt pois päiviltä. Koettivat niitä ajavia koiria ja nyt viimeiseksi joku porukka pyytänyt lippusiimalla. Mennyt tosi laimeaksi. Paremmin keskittyneet ilves-jahteihin jotka enää kykenevät. Tuli poroteurastamokin tuonne aika lähelle, mutta ei niitä kukaan viitsi eikä jouda kytätä. Meni se hurjin kapi-juttukin ohitse. Tämä siis Tornionlaaksossa ja uskoisin että varmaan aktiivisinta osaa Lapista. Tuosta Ylä-Lapin naalipyynnistä en tiedä miten aktiivinen porukka siellä häärää.

    Tuli mieleen että olitko se sinä joka kirjoitti siitä 70 metrin ampumamatkasta? Itselle kanssa kyllä pisti silmään se siinä Kittilän jutussa, mutta muistin sitten että jotkut käyttävät semmoisia erikoispanoksia ja -supistajia ilves-jahdissa. Ainakin 70, jos ei 100 metriin tulee hyvä peitto, normipanoksillahan tuo matka on tyyliin 2 kertainen järkevästä ja korkeintaan haavakko tulisi hyvälläkin laukauksella.

    Nuo luolakoirat on myös vähän arveluttavia. Hyvä kuitenkin että on tuommoisiakin saatavilla. Milläpä otat sen haavoittuneen ketun jos tukkii louhikkoon? Ei sinne voi kaivinkonetta hommata ja jää ne kivet siirtämättä käsipelillä. Eihän se koira sitä sen kummemmin taida repiä. Tarttuu vaan kettua kiinni ja ei päästä irti ja kiskovat koiran hihnasta pihalle, jos on sinnikko kettu eikä pakene koiran edellä varauloskäytävästä. Ihan lakien mukaan menee ja ei se kettukaan sitä citykania kokonaisena niele. En ole kuullut jäniksen rääkyntää, mutta kertovat että on hurjan kuulloista. Täälläpäin yksi himometsästäjä haki supikoirat luolasta ihan itse ennekuin täällä tiedettiin luolakoirista.  Oli ihmetellyt aikansa outoja jälkiä ja vaivannut se niin paljon että oli riisunut karvalakkinsa ja tukkimalla mahtunut kivien välistä. Oli tosi söpön näköisiä palleroita.


    @A
    Jalkanen Taisit jossain kirjoittaa että mäyrä on harmiton kaveri. Voi olla, mutta ei taida olla luolakoiranomistajien suosiossa. Kuulemma jos sattuukin vastaan mäyrä, niin on koira entinen.

    Jeps123

    @A Jalkanen

    Tuossa juttua tuosta kapista!

    https://yle.fi/uutiset/3-5712821

    ”Vuosikymmeniin pahin kettukapiepidemia jatkuu sinnikkäänä Lounais-Lapissa ja länsikairassa.”

    Jeps123

    @A Jalkanen

    En malta olla lisäämättä! Nuo talvilaskennat tapahtuu sitten kevättalvella. Tarkoittaa sitä että ne kapiketut eivät edes pysty näkymään noissa laskelmissa. Lapissa pakkanen tuppaa kirahtamaan yleensä vähintään -30*C viimeistään uuteen vuoteen mennessä. Se karvaton, hidasliikkeinen ja silmät kiinni huojuva kettu kohtaa noutajansa jo paljon ennen laskentojen alkua. Kesällä tulee uusia hortoilijoita ja talvella sama juttu.

    Kokeile huviksesi vetää pelkästään susi ja ajanjaksoksi 1988 – 2021. Voisitko kertoa muutamalla sanalla mitä graafi esittää? Oletko kanssani samaa mieltä, jos väittäisin että ei Lapissa ole ennen milleniumia susia ollutkaan?

    A.Jalkanen

    Pahoittelen vielä lapsusta joka kävi aikasarjan kanssa – ei pitäisi sekoilla noin oleellisessa asiassa kuin kettu.

    Eiköhän tuo graafi kerro siitä että poronhoitoalueella susi ei ole ollut tervetullut vieras. Ruotsin susikanta ei saa täydennystä Venäjältä juuri tästä syystä, ellei sitten Norjan kautta onnistuisi livahtamaan… Mutta kysymykseesi vastaisin että ei se sentään sitä todista että susia ei lainkaan liikkuisi Lapissa. Tuossahan inventoidaan vain tietyt kohdat eli ne rakkaat riistakolmiot.

    Mettämakuri

    Tää yksi ketun paskan tutkija (biologi)  työkseen ottanut  erkin kanssa  hiivaa värriön saunan lauteilla.

    Jeps123

    @A Jalkanen Ei mitään, hyvä jos jollekulle saa vähän oikaistua.

    Ok, tulkitsit sillai.. En ala väittelemään. En viitsi kaivaa todisteita. Susi ei mitenkään yleinen ole Lapissa, tosin itse kyllä väittäisin että on niitä ollut enemmän kuin 3 vuotena ja että ne ei vaan ole osuneet kolmioihin.

    Hyväksytkö väitteeni että tuo Lapin lukema on tavallaan vääristynyt siten että jos nuo ketut voisi laskea vaikka heinäkuussa, niin tulos olisi että Lapissa on paljon enemmän kettuja suhteessa johonkin muuhun alueeseen? Tietääkseni se kapi ei ole ollut kovin laajasti levinnyt eri alueille Suomessa? Tai että se Värriö ei välttämättä ole kettutihein alue Lapissa todellisuudessa?

    A.Jalkanen

    Jeps123.

    Mielestäni ajatuksemme susien todellisesta määrästä ovat melko lähellä toisiaan. Linkin kartasta näkyy eri alueiden riistakolmiot. Punaiset kolmiot eivät ole enää käytössä. Suden osalta kattavin tieto löytynee alueen asukkailta, mutta on eri asia haluavatko he kertoa. Toinen varma tieto tulee jätösten dna-analyyseistä. Toivottavasti siitä selviää lopultakin susien määrä maassamme (pois lukien satunnaiset kulkijat).

    http://oma.riistakolmiot.fi/kartta/talvikolmiot

    Ketusta vielä. Minulle on varmaan iskostunut takaraivoon se ajatus, että etelässä pitäisi olla moninkertainen kettujen määrä verrattuna Lappiin, ja siksi toistelen sitä virheellistä viestiä. Nyt metsästys ja mahdollisesti muiden pienpetojen ja ilveksen kilpailukin on laittanut määrät tasaisiksi ympäri maata ja kettu on pahassa ahdingossa. Pienenevästäkin kannasta otetaan edelleen lähes sama määrä saalista joka vuosi.

    Kapia en tunne tautina mutta olisiko niin että se on paikallinen poikkeus eikä siten vaikuta laajemmin eläinten määriin?

    Jos kettu saisi olla metsästäjiltä rauhassa (muulloin kuin kapiepidemian aikana), sen määrä asettuisi ehkä normaaleihin uomiinsa, eli Lapin kettukanta olisi ehkä nykytilaan verrattuna jälki-indeksinä luokkaa 10 (kolminkertainen) ja etelärannikon kettukanta luokkaa 40 (kymmenkertainen).

    Ketuista, ilveksistä ja kauriista Ruotsissa (s. 38-39). Samassa numerossa myös lisää petoasiaa s. 36-37, susista, sekä Pekka Helteen ja Marcus Wikmanin tarinaa ketun ja ilveksen yhteiselosta. ”Petosaalisyhteisö … muodostaa monisyisen verkoston, jossa syitä ja seurauksia voi olla vaikeata hahmottaa saati syvällisesti ymmärtää.”

    http://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsastaja/_read/2-2012/37149.html

    Anton Chigurh

    Kyllä sitä kapia on ihan koko ajan, mutta suurimpaan osaan ketuista se ei edes tartu. Luonnonvalinta on hoitanut sen homman. Ja hoitaa jatkossakin. Siinä ei persuaivoisten pienpetojentappoprikaatilaisten apua tarvita. Kapia kestämättömät poistuvat pikkuhiljaa muonavahvuudesta.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 461)