Miisu4F

”Kiitos kaikille keskustelijoille. Ilman mielipiteitä ei tulisi vuorovaikutusta.” Noinhan se pitäisi olla, joskus vähän hankalaa saada perusteltuja vastauksia, jos nyt ylipäätään tulee mitään vastausta..

”Ihmisen tulisi korjata tekemiään virheitä. Eli supi, sorkkaeläininvaasio.” Kettutytöistä tapporahaa? No ei vais, ehkä tieto on levinnyt sinnekinpäin ja löytäneet järkevämpiä toimintatapoja..

Jeps123

Tiedäthän Iltalehden, keskustelu jumittui juupas-eipäs -tasolle. Arvostamani kohderyhmä eli metsänomistajat ovat täällä. Ei ole moderointia välissä  keskustelu saa soljua vapaasti. Hesarin netissä kyllä käyn aina kun on metsäisiä aiheita.

”2000 – 2011 välillä on Varsinais-Suomen indeksi ketun osalta vaihdellut välillä 10 – 20, siis keskimäärin.” Mitä tuo tarkoittaa Suomeksi? Jos otat kultakin vuodelta indeksin ja lasket niistä keskiarvon niin tulos on 14,39! Vuonna 2003 lukema oli 8,18! Laskin nuo eri vuosien suhdeluvut Varsinais-Suomen ja Lapin välillä. Vaihteli 2,41 ja 6,76 välillä ja kaikkien vuosien keskiarvo oli 4,2.

V: Eli Varsinais-Suomessa on keskimäärin 4 kertaa Lapin indeksi? Keskimäärin tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden indeksi on laskettu sinä vuonna inventoitujen riistakolmioiden keskiarvona.

(Väitteesi oli: ”Mitä kettujen runsauteen tulee, tarkoitin lumijälki-indeksejä enkä absoluuttisia kettujen määriä. Indeksi kuvaa kuitenkin hyvin petojen aiheuttamaa saalistuspainetta, joka siis on Lapissa noin 1/10 Lounais-Suomesta ts. Varsinais-Suomen parhaista alueista.”) En tosin ymmärrä, miksi olet niin kiinnostut historiatiedoista. Nyt eletään vuotta 2021 ja noista tuolloin jälkiäjättäneistä yksilöistä on tuskin elossa yksikään! Nuo uudet tiedot löytyy tuolta samasta taulukosta!

V: Olen kiinnostunut historiatiedosta koska pitkäaikaiskehitys ensinnäkin näyttää sen mikä taso on mahdollinen, eli kettukannan minimit ja maksimit, ja toiseki, pitkäaikaiskehitys luo edellytykset tietyn alueen punkkien määrälle. Toisaalta lumijälkitietoa ei voi suoraan tulkita määränä, vaan se kuvaa jäljen jättäjän aktiviteettiä tiettynä ajankohtana. Jos saalista on vähän, peto joutuu liikkumaan enemmän löytääkseen saalista. Minun tarkoituksiini tunnus on kuitenkin riittävän hyvä, koska haluan tietää, miten paljon ketun läsnäolo vaikuttaa myyrien käyttäytymiseen.

”Parhaalla minun tiedossani olevalla alueella se on ollut 38.” Onko sinulla linkkiä tuohon vai oletko nähnyt sen ehkä unissasi tai piripäissäsi? Olet kehunut Värriössä olevan runsaan kettukannan, mikä sen lukema oli? Muutenkin tuosta parhaalla voisi vähän keskustella. Joku voisi sanoa että katastrofaalisimmalla alueella! Jos Värriössä runsas kettukanta, niin eikö olisi enemmän loogisempaa verrata sen alueen kettukantaa Varsinais-Suomen ”parhaimpiin” alueisiin?

V: En muista, muistaako AC? Värriö on tärkeä alue siksi että se osoittaa, että luonnontilaisessa metsässä metsäkanalintuja on paljon vaikka pedotkin saavat olla rauhassa. En tiedä vielä onko tämä tilanne mahdollista rekonstruoida talousmetsään.

”En ole kysynyt Lukesta aivan viime ajan tilannetta, mutta viitisen vuotta sitten oli näin.” Mitä sinun tarvitsee kysyä sieltä? Tuosta samasta paikasta löytyy tiedot myös vuodelta 2021!

”Tänä vuonna pitäisi taas tulla paljon tuloksia.” Voi tulla tai voi jäädä tulematta! Jos ei ole vapaaehtoisia laskijoita, niin jää tulokset saamatta!

”Viime vuonna lumijälkilaskentaa ei ole tehty kun ei ollut luntakaan.” Mihin perustat väitteesi? Lapissa noita tuloksia on 105 kpl ja Varsinais-Suomessa 1 kpl! Lapissa oli viime talvena paljon lunta!

Kirjoitin: ”Lapin ravintoverkko on yksinkertainen joten tuolla alueella voi toimiakin noin että maassa pesivien lintujen poikastuotto paranee hyvinä myyrävuosina.” Mitenhän se asia siellä teidän ”Epsossa” toimii? Ravintoverkko monimutkainen ja poikastuotto huipussaan kun ei vaan olisi myyriä?”

V: Luke ei ole ainakaan aikaisemmin antanut yleiseen käyttöön yksittäisten riistakolmioiden jälkitietoja. Varsinais-Suomen tilanteesta viime vuoden yksittäisten kolmioiden antama tieto on melko vajavainen, en tekisi niiden pohjalta johtopäätöksiä.

En järjestäisi suunnistuskisoja pesimäaikaan. Tosin jokin lintu pesii melkein koko kesän, koska osa uusintapesii, mutta alkukesällä pesiä on eniten.

Omalla palstalla on sallittu vain hirvenmetsästys ja parille sukulaiselle pienessä mittakaavassa pienriista. Pienille hirvieläimille myös tulevaisuudessa lupa kun se tulee tarpeelliseksi. Palsta on pääasiassa nuorta metsää ja taimikkoa. Ei erityisen paljon metsäkanalintuja. Nehän muuttavat nuorina paljon alueelta toiselle, joten ei yhden 70 hehtaarin pikkupalstan rauhoitus vielä paljon auta. Naapurissa on siskolla samanmoinen ja siinä samat säännöt. Mainittakoon että myöskään petojen jälkiä ei näy erityisen paljon, vaikka ne on pääosin  rauhoitettu. Minkkiä näkee jonkin verran rannoilla ja ne poistetaan mahdollisuuksien mukaan vesilintujen pesinnän auttamiseksi. Karhusta myös havaintoja viime vuosina.

Arto Marjakangas sanoo kirjassaan Teerenelämää että metsäkanalintujen pesiä tuhoutuu eniten kun maisema on metsäkuvaltaan pirstoutunut ja maatalousvaltainen. Voi olla että eteläisin Suomi on jo niiden osalta menetetty maa.

Mitä petojen rooliin tulee, avainkysymys on se pystyvätkö ne runsaina esiintyessään estämään peltomyyrän massaesiintymiset. Jos pystyisivät, silloin myyräkannan suuria heilahteluita ei olisi, vaan tasainen ravintoresurssi pedoille, jolloin metsäkanalintu saisi pesiä pitkälti rauhassa kun pedot keskittyvät myyriin. Pohjoisen tundraekosysteemi on todennäköisesti tässä mielessä erilainen kuin etelän metsäekosysteemi.

A.Jalkanen: ”En muista, muistaako AC?”   Muistaa. Ja muistaa paljon muutakin.

Värriön tutkimusaseman perustaja susipulliainen kirjoittaa kirjassaan Lapin Taigaa: ”…Suomen eduskunta perusti aseman (siis tutkimusaseman) ympärille Värriön luonnonpuiston, 12500 hehtaaria, jossa metsästyskin on sittemmin kielletty, jotta pääsisimme selville, kuinka metsästämättömät riistakannat täällä pohjoisessa todella käyttäytyvät…”

Metsästys loppui Värriössä 1995.

Tutkimustulos (siis fakta): ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”

Siis suomen paksulumisimmassa paikassa ”…pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa…”

Mitä tähän sanoo lumikkohypoteetikko professori heikki henttonen, myös vaihtoehtoissaalishypoteesin (Myyrät siis romahtavat syklien aikana pohjalukemiin joka tapauksessa – pitkälti alle kettukantaa ylläpitävän tason, joilloin ketut a) syövät kaiken mahdollisen vaihtoehtoravinnon, sitten b) romahtavat ravinnon puutteeseen, sanatarkka siteeraus) isä: ”…Totta on, että ketut syövät myyriä, niillä voi olla vaikutusta vähälumisina talvina, mutta paksun lumen aikaan kettu ei pysty saalistamaan lumen alla piileskeleviä myyriä…”

Kysymys kuuluu: miksi pyöriäinen (henttonen) valehtelee?

Kysymyksessä on pesunkestävä lumikkohypoteetikko, joka johtaa pienpetojentappoprikaatin typeryksiä, ja joka on julkaissut aiheesta 1986 väitöskirjan: Causes and geographic patterns of microtine cycles, todennäköisesti maailman lyhyin väitöskirja (siitä on kopio tuossa edessäni pöydällä) 4,5 sivua (löytyi HY:n viikin tiedekirjastosta).

Pyöriäinen (henttonen): ”…jos kettuja on runsaasti, ne saalistavat myös lumikoita ja kärppiä, jotka ovat kettuja tehokkaampia myyrien tappajia ja saalistavat myös lumen alta. Näin ollen kettujen runsaus voi jopa helpottaa myyrien eloa. Kettukantoja ei saa metsästäen harvennettua…”

Tutkijakollega kertoi Lapuan myyrätarhojen kokeista. Hehtaarin kokoiseen katettuun myyrätarhaan laskettiin 10 myyrää ja lumikko perään. Lumikolta meni kaksi viikkoa aikaa saalistaa ja syödä nuo myyrät. Seuraavana oli vuorossa kärppä. Kärppä suoriutui tehtävästä viikossa. Viimeisenä kyntensä pääsi näyttämään kettu. Kymmenes myyrä päätyi ketun ruoansulatuskanavaan alle tunnissa (jotta kaikkein yksinkertaisinkin persusilmäinen pienpetojentappoprikaatilainenkin ymmärtäisi: kettu tappoi ja söi ne kymmenen myyrää alle tunnissa. Lumikkohypoteetikoiden johtopäätös: lumikko on tehokkain myyräntappaja

Lisää taattua persumaista henttosta, tällä kertaa Jahti-lehdestä (on ainakin oikea kohderyhmä manipuloitavana): ”…Kettukannan kasvuun liittyisi kuitenkin useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo…”

@AC Saako siihen tekemääsi tutkimukseen tutustua? Kiinnostaa se sivutuotoksesi.