› Keskustelut › Luonto › Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 461)
1 2 3 … 11 12 13 … 45 46 47

  • Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

    Lähetetty: 14.1.2021, 10:53

    Merkitty: 

    Terve! Odottelin vesikielellä nm. Perkon lukijankuvaa ja tulihan se. Kuvassa tutkimuksen tulos metsälintujen pesien tuhoajista.
    Itse arvailin pahimmaksi tuholaiseksi varista, mutta sehän olikin tutkimuksen mukaan harakka. Seuraaviksi listalla arvailin supia ja kettua, mutta yllätys. Ketun tuhoamia pesiä olikin vain yksi prosentti.

    Tekijä
    Reijo Ruotsalainen
    Teema Luonto Luonto
  • arto 15.2.2021, 06:20

    Eipä ne luken tutkimukset ole tarkkoja ovatko edes tutkimuksia. Itärajalla susia geenitutkimuksessa löytynyt jo tuplasti luken arvioon. Taitaa tehdä arviot helsingistä tutkimuspöydältä kyseinen laitos.

    A.Jalkanen 15.2.2021, 09:26

    http://www.riistakolmiot.fi/lajikehitys-grafiikka/

    Ota Jeps123 tällainen graafi esiin:

    Talvilaskenta: ilves, kärppä, kettu, lumikko Varsinais-Suomi 2000-2020 (Lumijälki-indeksi (jälkeä / (10 km x vrk))

    2000 – 2011 välillä on Varsinais-Suomen indeksi ketun osalta vaihdellut välillä 10 – 20, siis keskimäärin. Parhaalla minun tiedossani olevalla alueella se on ollut 38. En ole kysynyt Lukesta aivan viime ajan tilannetta, mutta viitisen vuotta sitten oli näin. Tänä vuonna pitäisi taas tulla paljon tuloksia. Viime vuonna lumijälkilaskentaa ei ole tehty kun ei ollut luntakaan.

    Ilkka Hanski: ”Luonnonmetsissä myyrien tiheys on mitä luultavimmin alhaisempi ja kannanvaihtelu tasaisempaa. Luonnontilaisilla metsäalueilla peltomyyrän tiheys on arvatenkin paljon pienempi kuin talousmetsäalueilla avohakkuineen, ja juuri peltomyyrän ja spesialistipetojen vuorovaikutus on ainakin mallissa myyräsyklin perimmäinen syy. Talousmetsien osalta juuri peltomyyrälle otolliset ympäristöolot on omiaan vahvistamaan myyräsykliä. Mutta jos yleispetojen tiheys olisi suurempi, tällä pitäisi joka tapauksessa olla vakauttava vaikutus.”

    Myyräsyklin taustalla on toki muutakin kuin pikkupedot: säät, ravinto, taudit, loiset, stressi. Etelämpänä monimutkaisempi ravintoverkko tasaa vaihteluita, ja ketun apuna on ilves sekä myös keskikokoiset pedot kuten supikoira, minkki ja näätä.

    Timppa 15.2.2021, 10:35

    Mutta mihin se myyräsykli hävisi?  1980-luvun lopulla oli meillä eräässä 5 hehtaarin kuviossa totaalinen myyrätuho.  Koko kuvio piti istuttaa uudelleen.   (Kuvio ensiharvennettiin 2019)  Vasta vuonna 2006 oli tämän jälkeen melko paha myyrävuosi.  Tosin vaihdellen.  Jossain kuviossa tuhoja joissakin ei.   Vuonna 2009 oli sitten se tosi paha myyrävuosi.  Meilläkin täydennysistutettiin 14000 tainta.  Sellaisiltakin kuvioilta, joissa ei kasvanut juuri muuta kuin 1-2 vuotta aiemmin istutetut kuusentaimet, niitä syötiin systemaattisesti.

    Nyt on kulunut siis 11 vuotta ilman havaintoja myyrätuhoista.  Minun on em perusteella mahdotonta nähdä mitään systemaattista myyräsykliä.  Enkä usko että ainakaan pedoilla olisi mitään vaikutusta.  Sanoi Ilkka Hanski mitä tahansa.  Hänhän on tutkinut jotain saaripopulaatioita eikä niiden perusteella voine päätellä kuin sitä mitä saaressa tapahtui.  Eikä ennustaa tulevaisuutta.

    Mielikuva on, että ne myyrät lisääntyivät vuonna 2008 vasta syksyllä voimakkaammin.  Eivät siis ennättäneet vielä keväällä siirtää petojen saalistuspainetta pois esimerkiksi riistalinnusta.  Epäililemättä vuosina 2006 ja 2009 petojen poikastuotot olivat hyviä ja niiden saalistuspaine kanalintuja kohtaan kasvoi näitä seuraavina vuosina myyrien kadottua.  Mahtaisiko noista lintukanta-aineistoista löytyä tukea arvelulleni.

     

    A.Jalkanen 15.2.2021, 11:12

    Ei sitä edelleenkään täysin tiedetä, miksi välillä on syklejä ja välillä ei. Myös lintukannat ovat välillä syklisiä. Joskus sattuvat yhteen myyrien kanssa, joskus taas ei. Populaatiodynamiikka on tällaista – ennustettavuus on varsin vaikeaa, kun taustalla vaikuttavia muuttuvia tekijöitä on monia.

    Timppa 15.2.2021, 12:33

    Ei sitä edelleenkään täysin tiedetä, miksi välillä on syklejä ja välillä ei. Myös lintukannat ovat välillä syklisiä. Joskus sattuvat yhteen myyrien kanssa, joskus taas ei. Populaatiodynamiikka on tällaista – ennustettavuus on varsin vaikeaa, kun taustalla vaikuttavia muuttuvia tekijöitä on monia.

    Siis täysin 0-tutkimusta.  Joskus tosin haitallistakin.  Vuonna 2011 taimitarhat joutuivat ajamaan taimiaan kaatopaikoille, kun populaatiodynamiikan tutkijat ennustivat vuodesta 2012 taas myyrätuhovuotta.  Itse en noita puheita kyllä uskonut.  Istutettiin 2011 normaalisti ja hyvin näyttävät taimet kasvaneen.

    A.Jalkanen 15.2.2021, 13:41

    Siis täysin 0-tutkimusta. 

    ? Kiitos Timppa, päivän paras miete! Heitit kerralla roskakoriin RKTL:n  ja Metlan kymmenien vuosien aherruksen.

    Tässäpä esimerkki myyräsyklien maantieteellisestä vaihtelusta. Kuvassa 4 näkyy vasemmalla Pallasjärvellä ja oikealla Etelä-Ruotsissa havaittu peltomyyrän sykli samalla menetelmällä pyydystettynä ja samana ajankohtana. Mitä etelämmäksi mennään, sitä vähemmän syklinen populaatio, muun muassa juuri petoyhteisön ja muun ravintoverkon rakenteen erojen vuoksi.

    ”Observations and experiments on non-cyclic rodent populations in southern Scandinavia indicated that most (80%) rodent individuals were taken by generalist predators (foxes, buzzards, cats, etc.) with abundant alternative prey.” Siis ei-syklisissä populaatioissa eteläisessä Skandinaviassa 80 % pikkujyrsijöistä joutui yleispetojen kuten ketun suihin, vaikka niille oli vaihtoehtoisravintoakin runsaasti tarjolla.

    http://sites.psu.edu/ecology463/wp-content/uploads/sites/21424/2015/03/fennoscandian-rodents.pdf

    Anton Chigurh 15.2.2021, 13:56

    Nyt timppa muistaa väärin. Se myyrätuho oli 1991, jolloin kettujen tappo onnistuttiin nostamaan parissa vuodessa tasolta 20000/vuodessa tasolle 60000/vuodessa. Siinä myyrät pääsivät olemattomilta ketuilta karkuun. Kun petopaine on pitempään alhainen, myyrät osaavat vähentää lisääntymistään, mutta niitä onkin sitten kaikkialla, myös marginaalihabitaateissa. Tästä johtuvat nykyiset borrelia-, TBE- ja myyräkuumeräjähdykset.

    Edellä a jalkanen linkitti tilanteen vuodelta 1988, jolloin oulun eteläpuoli oli vielä myyräsyklitön.

    Berza 15.2.2021, 14:41

    Anton kyllä kirjoittaa puuta-heinää tuossa kettutilastossa.

    Jokainen googlea käyttävä löytää oikeat tiedot  kettusaaliiden kehityksessä.

    Timppa 15.2.2021, 14:46

    Ei sitä edelleenkään täysin tiedetä, miksi välillä on syklejä ja välillä ei. Myös lintukannat ovat välillä syklisiä. Joskus sattuvat yhteen myyrien kanssa, joskus taas ei. Populaatiodynamiikka on tällaista – ennustettavuus on varsin vaikeaa, kun taustalla vaikuttavia muuttuvia tekijöitä on monia.?

     Kiitos Timppa, päivän paras miete! Heitit kerralla roskakoriin RKTL:n  ja Metlan kymmenien vuosien aherruksen.

    Anneli hei.  Minähän tiivistin vain edellä olevan sanomasi.  Itsehän totesit, että ennustettavuus on vakeaa.  Eiköhän kerran käynyt niin, että arpomalla pörssisijoittaminen onnistui paremmin kuin asiantuntijoiden sijopitusneuvojat.   Yhtä luotettavia nämä siteeraamasi tutkimukset.  Satunnaisotannalla voisi hoitaa homman halvemmalla ja samalla tarkkuudella.

    Tieteellisen tutkimuksen pääpiirre on tuloksen toistettavuus.  Koska noiden tutkimusten tulokset ovat kerrasta toiseen erilaisia, ainoa oikea johtopäätös on, ettei pystytä ennustamaan syklisyyttä luotettavasti ja lopettaa tutkimus siihen.

    En muista varmuudella sitä, koska ensimmäinen kuvaamani myyrätuho oli.  Luulisin, että haarukassa 1987-1990.  Joka tapauksessa kuvio ensiharvennettiin 2019.

    MIISU4F 15.2.2021, 15:02

    Onpas Anneli joutunut ristituleen sitten viime käynnin.

    Ihmisen tulisi korjata tekemiään virheitä. Eli supi, sorkkaeläininvaasio. Kettu sun muut luonnollista tasapainoa ylläpitävät lajit, kuten mäyrä, pitää jättää rauhaan.

    Ihminen itse on horjuttanut luonnon tasapainoa. Syklit kuuluvat luonnontapahtumiin mutta ihmisen toiminta on aiheuttanut joidenkin vieras-ja haittalajien runsastumisen alkuperälajien kustannuksella.

    Se, että kettuja metsästetään, ja kanahaukkaa vainotaan ym. koska se syö kanalintuja, joita ihminen halajaa, on liian hatara peruste vainoon. Pitää löytää suurempi agenda. Naalialueella ketun ja supin poisto on ok, vaikkakin naali on jo lähes hävinnyt, jotain voi sen eteen tehdä, jos muulta liikenee resursseja. Porolaidunnus tuhoaa myös luontoa mutta en lähde nyt Lapin ja  saamelaisten asioita perkaamaan.

    Oksettaa ne suuren julkisuuden saavat supi-ja mäyräjahdit, jossa kilpaillaan suurimmista saaliista.,  ja levitellään ne ruumiit *hienojen palkittujen metsästyskoirien eteen*, kaikki nauravat kuvissa.. Ei sen takia, että supi menettää henkensä vaan se, että kilpaillaan tappamisesta ja ylpeillään saavutuksista. Lisäksi niissä on ympätty supi ja mäyrä saman kastiin.

    Kunnioitus saaliseläintä kohtaan, sitä soisi olevan. Kitumalla kuoleminen ei ole kaunista, luolakoirat, kettukoirat, raatelevat, ei ole eettistä se.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 461)
1 2 3 … 11 12 13 … 45 46 47