› Keskustelut › Luonto › Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 461)
1 2 3 … 10 11 12 … 45 46 47

  • Metsäkanalintujen pesien tuhoajat

    Lähetetty: 14.1.2021, 10:53

    Merkitty: 

    Terve! Odottelin vesikielellä nm. Perkon lukijankuvaa ja tulihan se. Kuvassa tutkimuksen tulos metsälintujen pesien tuhoajista.
    Itse arvailin pahimmaksi tuholaiseksi varista, mutta sehän olikin tutkimuksen mukaan harakka. Seuraaviksi listalla arvailin supia ja kettua, mutta yllätys. Ketun tuhoamia pesiä olikin vain yksi prosentti.

    Tekijä
    Reijo Ruotsalainen
    Teema Luonto Luonto
  • Mettämakuri 14.2.2021, 20:12

    Siellä ” sivistyksessä” taitaa olla pahempi jyrsijä ongelma kuin täällä perämettissä?

    Eikä ole kanalintuja ,koska ei ole pedon pyytäjiä.

    Marjametsä 14.2.2021, 20:41

    Täällähän on ravintoketju väännetty ylösalaisin, ketut määrittelee myyräkantaa. Kaikkia **skaa sitä kuuleekaan. Ja nillitetään kettujen perään. Paikallinen kettuporukka, kun homma oli vielä aktiivista, pyytivät lähiauleilta 40-60 yksilöä monta vuotta peräkkäin, ei tullut sukupuuttoa.

    A.Jalkanen 14.2.2021, 20:47

    Ei ole **skaa. Puhutaan ravintoketjun top-down -säätelystä ja down-up -säätelystä. Joidenkin tutkijoiden mielestä myös top-down on aiemmin luultua yleisempää.  Sitä on kahta lajia: suora saalistus ja fear factor eli saaliseläimeen kohdistuva pelotevaikutus. Asiaa on tutkittu esimerkiksi käyttämällä koe-eläiminä juurikin myyriä ja petoeläimenä lumikkoa tai sen hajua.

    Timppa 14.2.2021, 20:51

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että tarhassa kasvastetun naalin siirtäminen luontoon on todellista eläinrääkkäystä.

    Todellisuudessa naalit ovat merenrantojen ja lintuvuorien asukkeja.  Keräilevät kesäisin munia talvivarastoiksi.  Saattavat löytää myös rannoilta haaskoja. Siksi tunturimaisema on naalille hyvin vaikea ympäristö.  Saattoi aikanaan pärjätä vähän paremmin syömällä ansoihin kuolleita riekkoja ja petojen tappamia poroja.  Nyt kummatkin yleensä puuttuvat.  Kyllä kaikenlaista puuhastelua harrastellaan kuten naalien ”kotouttamista”.

    Kettu ei kyllä myyräkantaa pidä kurissa.  Silloin, kun ne lisääntyivät 2009, ei mikään kettumäärä olisi riittänyt myyriä syömään.  Lintukantojen kannalta on ongelmallista, kun joku hyvä myyrävuosi lisää kettuja, mutta seuraavana vuonna myyrät vähenevät.  Tällöin ketut luonnollisestikin saalistavat enemmän lintuja.  Muutama tällainen sykli kuten myyrävuodet 2006 ja 2009 saattavat pudottaa kanalintukantaa pysyvästi.

    Jeps123 14.2.2021, 21:01

    @A Jalkanen Ehkä teillä Epsossa ilvekset pitävät kettukannat kurissa. Lapissa poromiehet pitävät ilveskannat kurissa joten ei ole ilveksistäkään apua. Taitaa muutenkin ne poronvasat kiinnostaa enemmän kuin kapiketut..

    Noi sun riistakolmiot on Lapissa kauempana asutuksesta. Ketut pyrkivät asutuksen läheisyyteen. Joskus kokeilin vähentää närhiä ja vein raadot perunakellarin taakse. Ihmettelin kun katosivat. Asia selvisi kun kävin naapurissa ja naapuri kysyi että olinko nähnyt kettua. Oli oppinut yhdistämään laukauksen äänen noihin närhiin ja kävi puolen tunnin sisällä hakemassa omansa!

    Missä se sun lounas on? En oikein jaksa uskoa että löytyisi 10-kertainen määrä mitä Lapista löytyy. Lappi kuitenkin reilut 100 000 neliökilometriä! Supikoiria täällä onneksi on vielä vähän, kiitos lajin leviämisestä huolestuneiden metsästäjien!

    Mitä tulee sun vaihtoehtoissaalishypoteesiin:

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/sopulien-kannanvaihtelu-vaikuttaa-tunturilintujen-pesintaan

    Alkuperäisjulkaisu: The impact of weather and the phase of the rodent cycle on breeding populations of waterbirds in Finnish Lapland

    Se ettei kettu kykene kompensoimaan myyrien ja sopulien puutetta linnuilla ei tarkoita sitä ettei se niitä söisi! Niitä lintuja ei vaan ole syötäväksi niin paljoa ja ketunkin poikastuotto kärsii!

     

     

    A.Jalkanen 14.2.2021, 21:29

    Jeps123, kiitos linkistä. Lapin ravintoverkko on yksinkertainen joten tuolla alueella voi toimiakin noin että maassa pesivien lintujen poikastuotto paranee hyvinä myyrävuosina. Mitä kettujen runsauteen tulee, tarkoitin lumijälki-indeksejä enkä absoluuttisia kettujen määriä. Indeksi kuvaa kuitenkin hyvin petojen aiheuttamaa saalistuspainetta, joka siis on Lapissa noin 1/10 Lounais-Suomesta ts. Varsinais-Suomen parhaista alueista.

    Marjametsä 14.2.2021, 21:30

    Luonnon elukat saalistavat sitä mikä tulee eteen, tai ainakin yrittävät, ja eritoten mitä helpoimmalla saavat (energian kulutus). Jos massu on täynnä jyrsijöitä joita saa suhteellisen vaivatta pellolta, säästyy siinä vaikeammin pyydettävät linnut. Ruokatilanteen mukaan siirrytään helpoimmasta saaliskohteesta vaikeampaa kohti. Kait sen nyt voi päätellä ilman kymmenvuotista tutkimustakin. Petoeläimiä voisi verrata huippu metsuriin, mahdollisimman vähän turhia askeleita. Vai moniko on nähnyt ketun tms. vastaavan eläimen juoksevan siivittävän linnun perässä koirien tapaan.

    topdown jutut pitää kyllä paikkansa mutta ei kettujen ja myyrien suhteen

    A.Jalkanen 14.2.2021, 21:40

    Ehkä pitää, ehkä ei. Ainakaan Ilkka Hanski ei tuota tyrmännyt kun kysyin. Sanoi vain että mistä saataisiin lisää kettuja!

    Jeps123 14.2.2021, 22:17

    @A Jalkanen Tainnut tuo lantakuoriaisexpertti heittää veivinsä, mutta jos tarvit kettuja, niin voisi ehkä toi Marjametsä kysellä jos hänen tietämänsä porukka voisi niitä pyytää. Täälläkin on kyllä joku porukka ainakin pari vuotta sitten noita pyytänyt. Varmaan ne lantakuoriaiset elää niissä ketunraadoissakin, kun kerran lantakasa ja kompostikin kelpaavat.

    Jeps123 15.2.2021, 05:49

    @A Jalkanen

    ”Lapin ravintoverkko on yksinkertainen joten tuolla alueella voi toimiakin noin että maassa pesivien lintujen poikastuotto paranee hyvinä myyrävuosina.” Mitenhän se asia siellä teidän ”Epsossa” toimii? Ravintoverkko monimutkainen ja poikastuotto huipussaan kun ei vaan olisi myyriä?

    ”Mitä kettujen runsauteen tulee, tarkoitin lumijälki-indeksejä enkä absoluuttisia kettujen määriä. Indeksi kuvaa kuitenkin hyvin petojen aiheuttamaa saalistuspainetta, joka siis on Lapissa noin 1/10 Lounais-Suomesta ts. Varsinais-Suomen parhaista alueista.”

    Taidat olla valetutkija (Tai ainakin tilastotiede ja hyvä tieteellinen käytäntö lienevät kovin vieraita)! Missähän nuo Varsinais-Suomen parhaat alueet ovat? Kaivoin noita kolmiolaskentojen tuloksia ja Varsinais-Suomessa on raportoitu yhdestä ainoasta kolmiosta tuloksia. Lapistakaan ei löytynyt kuin 3 kolmiosta tietoja! Kun vaihdoin edelliseen vuoteen niin löytyi 105 kpl. Voihan sen kolmion tietysti ottaa jostain Nuorgamista ja tuskin löytyy yhtään kettua. On kyllä sitten aika paksua väittää että se edustaisi koko Lapin tilannetta.

    Lumijälki-indeksi = (jälkeä / (10 km x vrk))

    Talvilaskenta 2021 Kettu
    Alue                                          Kolmioiden lkm Lumijälki-indeksi
    Lappi                                        3                            2,79
    Varsinais-Suomi                    1                             3,33

    Talvilaskenta 2020 Kettu
    Lappi                                         105                       3,72
    Varsinais-Suomi                     1                            0

    En keksi, miten tuon saat väännettyä niin, että Varsinais-Suomessa olisi 10 kertainen indeksin lukema. Vuoden 2021 lukema on vajaat 1,2 kertainen, 2020 Varsinais-Suomessa ei ole ollut kettuja ja keskimäärin noina vuosina Varsinais-Suomessa on vain puolet Lapin lukemasta!

    Varsinais-Suomen pinta-ala on 10 910 km² ja tuon kolmion pinta-ala 72 hehtaaria eli edustaa vajaata 1/15000 osaa.. Lapissa nuo 3 kolmiota edustaa 1/42900 osaa pinta-alasta, 105 jo sentään 1/1225 osaa. Ei noista siltikään kyllä kovin pitkällemeneviä johtopäätöksiä kannattaisi tehdä, mutta kelvannee nollatutkimukseksi!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 461)
1 2 3 … 10 11 12 … 45 46 47