Talvella ajeli hakkuukone ja ajokone muutaman kilometrin tiekunnan tietä sen ollessa jäisellä polanteella. melkoinen jyryytys tuntui ja kuului autoon.

Tie tasoitettiin järeällä aura/ perälevy – yhdistelmällä (Sivullinen urakoitsija). Kun savotta oli suoritettu, koneet poistuivat samoin, taas tarvittiin levyttäjä. Tuntien tiekunnan pomon, tiedän, että tien levytys tuli maksamaan urakoitsijalle sen verran, että olisi kannattanut tuoda koneet ”Ritiläautolla” perille asti.

Senssit ovat hyvät, mutta Metsäliiton työnjohtajalla ei ollut ”Pallo hallussaan”, koska savotta oli tien varressa, josta pääsi läpi ajamaan, eikä ollut esim kääntymisen kanssa ongelmia.

Kun teloilla ajetaan tietä pitkin, niin erilaisilla teloilla jää aivan erilailla möyhitty jälki. Kantavilla teloilla voisi ajella vaikka asfatilla, mutta vetotelat tekevät todella syvät jurmut tiehen. Jos vetotelojen päälle tehdään täysi puukuorma, on hiekkatiellä ajon jälkeen kymmenen sentin jurmut.

Etkö ole kulkenut metsässä paikoissa, joissa ei ole havutusta ja alla on sula maa? Ei kymmenen senttiä riitä, jos ajetaan vetoteloilla tai edes sekateloilla  ja päällä on täysi kuorma? Jälki on usein jopa kummeniä senttejä syvä!

Lisäksi kevytrakenteisen tien runkoon  = perusmaasta muotoiltu tienpohja, jonka elkä on pyöristetty sadeveden kulkeutumiseksi pois tierakenteesta. kun siihen ajetaan – vaikka matalatkin pitkittäiset urat, on rungon kantokyky sadeaikana huomattavasti heikentynyt. Siinä ei lanaus paljoa auta, eikä ohut murskekerros.

Samasta syystä kuin tie voi mennä huonoon kuntoon painon alla, metsäajourien pinnan vähäisestäkään rikkoontumisesta  huolimatta urat voi silti johtaa metsän kasvun heikkenemiseen. Kun painoa on paljon, maa tiivistyy ,veden ja ravinteiden kulku heikkenee juuriston alueella ja pintavesien kulkukin voi muuttua aiheuttaen eroosiota.

Sillä on  eniten vaikutusta ensiharvennusmetsissä ja muuallakin ; avohakkuualueen hakkuutähteiden keräys saattaa aiheuttaa sekin kasvutappiota seuraavan sukupolven metsään. Heti pikkutaimikossa sitä ei huomaa mutta on tutkittu esim. kuusikon pituuskasvun vähenevän keskimäärin 2 vuoden kasvun verran. Että ei ole ihan ilmaista lisätuloa ne kympit tai sataset joita hakkuutähteistä maksetaan.

Jätkän kommenttiin ritiläautosta totean ,että meillä niitä on kaksi.  Koneita on sen verran ,että kilometrin-kahden hiekkatiesiirtoihin niitä harvoin käytetään . Jos useampi siirto on samalla suunnalla aikatauluun sopivasti ,siirretään lyhempiäkin matkoja . 50 kilomerin edestakaista ajoa tuskin pikkusiirron takia tehdään . Ritiläauton takarampissa on terä ,jolla tie tasataan tarvittaessa.

Telavarusteisella koneella tiellä liikuttaessa ajolinjan valinta pois autojen raiteesta vähentää autoilulle aiheutuvaa haittaa. Toiset pyörät/telat tien  keskellä ja toiset aivan reunassa kulkiessaan tuskin aiheuttavat merkittävää vahinkoa kunnolla rakennetulle tielle . Toistuva ajo samoja raiteita on eri juttu . Tämän vuoksi puukuormat pyritään aina purkamaan metsän puolelta ,vaikka moni mo haluaisikin tinkiä varastoalueen koosta .

Puiden laanipaikat on tapana tehdä niin että metsänpuolelta ajokoneen purku.. Ei harmia muille tienkäyttäjille. Tulee äkkiä pienestä harmista iso asia.