Luonnon ravintoketjut ei  tarvitse ihmisiä niitä sääteleemään, jos ne saavat vapaasti toimia. Petojahan Suomessa on aivan liian vähän, mutta kun saduissa suomalaiset ovat oppineet, että sudet syövät isoaiteja, sehän on ensimäisenä mielessä kun susista puhutaan. Meillä jäniskannat ovat huomattavan vähäisiä nykyisin, verrattuna siihen mitä niitä on joskus ollut samoin metsäkanalintuja ei missään tapauksessa ole metsästettäväksi asti. Pitää olla aika uuno joka menee esim. vanhan metson ampumaan, kyllä broilerinliha on sata kertaa parempaa ja lintuja on paljon mukavampi katsoa kun ne ovat elossa. Emme tarvitse riistaravintoa nykyisin elämiseen, jos joku pyytää hirviä nälkäänsä, minusta hän voi sen tehdä ilman valtion siihen puuttumista tai kenen muunkaan.

Olen liikkunut paljon metsissä sellaisella alueella, jossa on ollut jo vuosia susia, koskaan ei niistä ole näkynyt hännän päätäkään. Sudet haittavvat lähinnä näitä kenneleiden pitäjiä, joilla on iso ääni. Nehän noita susiakin näki takavuosina jatkuvasti pihojensa lähellä. Sekin hysteria loppui, kun haaskat hävitettiin kylien läheltä. Polliisit ilmeisesti joutuivat ohjeistamaan joitakin haaskan pitäjiä, kun olivat jatkuvasti susihavaintojen takia liikkeellä. Mikä vimma pakottaa metsästämään noita ilveksiä, eihän niistä ole mitään haittaa luonnossa. Muutaman arvottoman ajokoiran saattavat joskus narmuttaa.

Kaupunki toi aikanaan moottoriratoja korpeen asuinpaikkani lähelle.  Yleisvastuu paikan valvonnasta annettiin paikalliselle metsästysseuralle. Melun lisäksi alkoi heti viereisillä yksityismailla ajelu, kesällä motocrosspyörillä ja talvella moottorikelkoilla. Alue olisi pitänyt aidata verkoilla. Mikään moottorikeskuksen valvonnassa ei  kunnolla toiminut, sillä metsästysseuran tosiasiallinen johtaja , paitsi että oli maanluovuttaja myös  urakoi omaan lukuunsa moottorikeskuksessa. Kyläpäällikön  oma elinkeinotulo meni kaikenlaisen ympäristönsuojelun edelle. Ympäristöluvan myötä valvonta siirtyi ratavastaaville ja metsästysseura sai lähteä radoilta. Rikkomusten osalta tilanne parani aivan olennaisesti, mutta asioista valittaneena sain metsästysseuran vihat luonnollisesti niskaani.

Minusta tuli perikunnan osakas vuosi sitten.  Lopetin heti (muiden suostumuksella) pienriistan metsästyksen mailtani. Laitoin puomin yksityistiemme  alkupäähän, ja ilmoitin metsästyseuralle, että se on auki vain hirvestyksen aikaan. Metsästäjien taukoparakki ,  jolle isäni aikanaan oli antanut sijoitusluvan, sai siirtyä toisen maalle.

Laitoin riistakameran valvomaan lokakuussa metsiäni, sillä  erilaisten  syiden vuoksi en luota metsästäjiin.  Kameraan  tallentui  viikon aikana ensimmäinen salametsästäjä (kanalinnustaja) . Toimitin kuvan metsästysseuralle. Tekijän  henkilöllisyyttä selvitellään parhaillaan.

Vuosi sitten yksi veijari veteli luodikolla kuusi, seitsemän kertaa tahallaan tukkipuupetäjän kylkeen  tältä kyseiseltä tieltä. Aseen voi Suomessa vieläkin saada, vaikka olisi täysin edesvastuuton metsästäjänä. Hänen henkilöllisyytensä saatiin selville. Tekijä ei ollut näitä paikallisia, vaan yksi nuori metsästäjän alku kaupungista.

Inhoan yli kaiken metsässä tapahtuvaa moottoriurheilua ja aika paljon inhoan myös metsästystä.

Minä inhoan vain luvatonta toimintaa, oli se sitten metsästystä tai moottoriajoneuvoilla ajamista. Kun itsekin ajan kymmeniä tuhansia kilometrejä vuosittain moottoriajoneuvolla, tulisin varmaan hulluksi (ellen sitä jo ole?) jos alkaisin vihata moottoriajoneuvojen käyttöä siksi, että joku tekee sitä luvatta.

Toivottavasti sinäkin saat jäsenneltyä ajatuksesi niin, että luvallinen metsästys voi olla erinomaista luonnonhoitoa. Itsekin olen asettanut rajoituksia metsästykselle, mutta sallittuihin muotoihin suhtaudun positiivisesti ja hirvieläinten osalta jopa toivon teitäni siihen tarkoitukseen nykyistä ahkerammin käytettävän.

Kyllähän se tietenkin joitakin kyrsii kun harrastukseen on ostanut kaapillisen kalliita aseita ja niitä kiillottelee illat pitkät ja joku tekee kyseenalaiseksi koko harrastuksen mielekkyyden. Tuoss eränkävijöissäkin näyttää koko perehe-elämäkin olevan pelkkää kanakoiraharrastusta. Jokainen saa tietenkn harrastaa mitä huvittaa ja laki sallii. Kannattaa sitten ottaa huomioon, että nykyisin esim. aivoinfarkti aiheuttaa aseiden takavarikoinnin valtion hallintaan.

Tietenkin olen vuosien mittaan muuttanut mielipidettä monessa muussakin asiassa. Kun koulussa opettiin taikauskoa.