Keskustelut Metsänomistus Metsäautotien kunto

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
  • Metsäautotien kunto

    Merkitty: 

    Missä on mielestänne raja, milloin voi vaatia autokuljetuksen  jälkien korjaamista tieltä. (Paikotellen painumaa ehkä 10-15 cm tai enemmänkin, en mitannut). Tie on aikoinaan puunostajan tekemä, jossa 3 kiinteistön omistajaa on itse pitänyt tietä omilta osin kunnossa. Eli ei ole jaettu tie. Puita on ajettu usean omistajan leimikoista pitkin talvea ongelmitta. Mutta nyt oli vieläkin pääsiäisen alusviikolla käyty viimeiset hakemassa. Jälkeä tuli. No ei vakavasti, mutta henkilöautolla ajaminen on siinä ja tässä. Joskus kuulin hienon termin metsätien kunnon määrittelystä; tien tulee olla sellaisessa kunnossa että voi Datsunilla ajaa kakkosella. Kun ei haluaisi turhista mussuttaa.

  • Metsänmies

    Eiväthän ne Jätkä hyvä kaikki metsätiet, joilla on vain vähäistä käyttöä ,ole rakennettu noin vankaksi, kuin kirjoitat. Monesti on vaan pintamaita vähän kuorittu ja ajettu kantavaa kerrosta päälle…. Kyllä muuten ainakin meillä päin lanaillaan hiekkapintaisia kyläteitäkin, jotka menevät keväällä syville urille. Kesällä  tarvittaessa useammankin kerran ,kestävät sitten seuraavaan kevääseen.

    Kalle Kehveli

    Joskus olen tehnyt teitä kalliillakin tavalla, mutta nykyisin teen ne savipintaisiksi. Kustannukset putoavat 1/5-osaan murskepintaiseen (40mm+32mm) verrattuna. Minun tarkoitus ei ole kustantaa metsäteollisuudelle hyviä teitä, vaan siellä ajetaan silloin kun se on mahdollista kuivaan tai pakkasaikaan.

    Metsäkupsa

    Kuten Jätkä edellä selvitti,niin tielana on moniteräinen pitkälana ,jollaisia ei ole joka talossa.Itsellä on,mutta en maakivisille teille kyllä mene.Myös tiellä olisi syytä olla tavaraa,mitä lanata.Usein turvetta tukkeeksi ja puunkarikkeista hiekkaa löytyy,osassa sentään 32 mursketta joka hyvää lanata.Huonoille teille ”Heselana”,hydraulinen kaksiosa kätevä,ei tukkeennu herkästi,on vain ammattiurakoitsijoilla yleensä.Lana ei puuttuvaa pintamateriaalia tee,vaan kyllä sitä olisi syytä mursketoimittajalta ostaa ja kerran kesään lanaat,niin ei heinät olisi tukkeena.

    A.Jalkanen

    Jätkä on tietenkin oikeassa, että kun runko (kiitos selityksestä) painuu urille, tarvitaan mieluiten järeää kalustoa. Meidän tiellä kävi kaivinkone muissa asioissa ja tie tuli kuntoon siinä samalla. Perään pintamursketta ohuelti. Tien varret on myös raivattu,  joten jatkossa olisi tarkoitus selvitä vuotuisella kevyellä lanauksella ja tienvarsien niitolla.

    Jätkä

    Metsänmies. Kyllä esim Metsähallitus omille mailleen ja omaan käyttöön tekee ns. kertakäyttöteitä, jossa on esim pieni oja ylärinteen puolella, kivet ja kannot nypitty pois ja kaivukone tasoittanut pohjan. ”tie” kestää kesällä  ja jäätyneen maan aikaan, eli kun se tehdään vuotta aikaisemmin, kuin savotta aloitetaan, se kestää seuraavan talven ajan raskastakin liikennettä.

    Kun puunkorjuu on hoidettu, tapahtuu hoitotyöt kevyellä liikunnalla ja sitten tie jää lähes käyttämättä, kunnes tulee tasvetta ja se pusketaan auki.

    Tien rakennuskustannukset ovat tosiaankin vain viidesosa ns. ”Tapion tien” kustannuksista, mutta kuten sanottu, se on lähes kertakäyttötie.

    Naarasteeri

    Käyn keväisin tarkastamassa tiet. Pieniä painumia olen korjannut vetämällä istutuskuokalla sivuun tursahtanutta maamassaa takaisin painuneisiin kohtiin. Isot puutteet korjaa puunostaja kun puut on ajettu.

    Tie on aataminaikuinen hevostie, ei liene mitään kummempia perustuksia koskaan tehty, ei edes ojia joka paikassa. Ei ole osakaskuntaa, ei tiemaksuja. Jokainen korjaa jälkensä, minä korjailen  oman maani kohdalta. Kyllä siitä pääsee henkilöautolla hyvin ajamaan. Joten oma apu hyvä apu.

    Timppa

    Sekin kannattaa muistaa, että omalla rahalla tehdystä korjauksesta saa ALV:n vähentää.  Tiehoitokunnan teeetämästä vero menee valtiolle.

    Jätkäpätkä

    Ei näytä olevan mitään kantavia joka kelin teitä nämä valtion avustuksella kunnostetut tietkään. Isot kanavat ovat aikoinaan kaivaneet ja siitä maa pohjaksi, mursketta päälle, nyt niitä kunnostelleet isolla rahalla, 50 mursketta pohjalle ja 32 päälle yhteensä paksun näköinen pian 40cm kerros mursketta ja alle suodatinkankaita. Nyt alkaa olla 10 vuotta korjauksesta ja aika huono jo on. Sateisen kauden jälkeen ei olisi sulan maan aikana mitään asiaa puuautolla, keväällä ajavat liian myöhään ja syksyllä ennen tien jäätymistä. Pieni tuuman pari painauma tulee raiteisiin ja siinä alkaa asua vesi ja pehmittää runkoa. Kyllä se on sama onko se perälana vai puskulevy, pottukuokka vai jätkän tielana tai vain lana jolla ne kuopat ja painaumat tulee tukituksi ja renkaan alle kuiva alusta niin hyvää se tekee.

    omapäinen

    Monella sellufirmallan  autoyrittäjän sopimuksessa lukee, yrittäjä korjaa tien vahingot

    Jätkä

    Soratielle kun tulee kuoppia / reikiä, jotka ilkeästi jyskyttää automn pyöräntuentaa ja kaikkia niveliä – jopa rengas / vanne ovat kovilla, niin sellaisten ”hoitamisessa ei riitä, että sen tasoittaa täyttämällä. Hyvän saadakseen on pintaa höylättävä niin, että kuopasta / syvennyksestä lähtee jopa pohjasta hieman pois.

    Ensimmäinen terä irroittaa pintakerroksen, toinen terä työntää sen takaisin, kolman hiertää sen taas kekemmälle, mahdollinen neljäs terä tasoittaa  koko homman ja sitten tulee kivihara, joka pyörittelee kivet ja turpeet sivuun. Tiekarhua sanottiin aikoinaan tiehöyläksi ja operaatio on höyläämistä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)