Metsäsuunnitelmat olleet aina kaukana todellisuudesta . Harvennushakkuutarvetta ei moni ammattilainenkaan aina huomaa . Metsään.vi hyvä tehtäessä hakkuuilmoituksia , toivottavasti kemera-asioihin tulee huhtikuussa toimiva systeemi . Nämä kaksi asiaa tällä hetkellä tärkeimmät .

Metsävaratiedoista on luonnollisesti kiinnostunut myös verottaja. Tämän takia tietojen oikeellisuus on yleisen oikeusturvan kannalta ehdottoman välttämätöntä. Vasta kun koko valtakunnan metsävaratiedot ovat oikeita, niitä voitaisiin johonkin käyttääkin.
Sitä päivää tuskin kuitenkaan tulee.

Kyllähän tässä pakostikin alkaa jo usko mennä, kun paikkansa pitämättömät metsävaratiedot vaaditaan avattavaksi kaikkien töllisteltäväksi, ja samaan aikaan jälleen puuhataan osakeomistusten piilottamista:

Hallitus ilmoitti valtiovarainministeri Alexander Stubbin suulla joulukuun alussa, että kiistellyn hallintarekisterin valmistelua ei tuoda eduskunnan käsittelyyn.
Iltalehden mukaan tilanne näyttää muuttuneen, sillä hallitus käsitteli torstaina esitystään ”laiksi arvo-osuusjärjestelmästä”.
Hallituksen esityksessä ei puhuta suoraan hallintarekisteristä, mutta käytännössä laki mahdollistaisi hallintarekisteröinnin sellaisen arvopaperikeskuksen kautta, joka tarjoaa toisen EU-maan toimiluvalla hallintarekisteröintipalveluita Suomessa, eli toisin kuin ministeri Stubb vielä viime vuoden lopulla vakuutti.

Meillä on on jostain syystä menty erittäin valikoivaan julkistamislinjaan erilaisten tulo- ja omaisuuserien suhteen.
Samaan aikaan verotietojen julkistamisen rajoitusyritysten kanssa yritys- ja maataloustuet räväytettiin kaikkien nähtäväksi. Jostain syystä maksettuja kemera-tukia ja suojelukorvauksia ei ole kuitenkaan vielä kovin yleisesti levitelty, eikä esim. asumistukilistoja ole ollut lehtien palstoilla.
On hyvin vaikea ymmärtää, mistä tällainen epätasainen julkistamislinja johtuu.

Nykyinen käsittelykuviointiin perustuva metsikkötietojen esitystapa ja tiedon ylläpito, on työläämpi ja tietysti kalliimpi kuin hilatieto. Hilatieto perustuu 16mx16m laserkeilattuun puustodataan. Metsäalantoimijoille riittäisi hiladata, jota ne voivat itse jalostaa eteenpäin. Tavalliselle perusmetsänomistajalle kuviokohtainentieto on käytettävämpää omien touhujen suunnittelussa tai vaikkapa neuvonnassa. Metsäkeskuksen toimintaa ja tulevaisuutta on rakennettu pitkälti kuviokohtaiseen tietoon perustuvan Metsään.fi palvelun varaan. Oma-arvioni on, että jos Metsään.fi jää selvästi tavoitteistaan metsänomistajien työkaluna, kuviokohtaiseen metsätietoon perustuva systeemi ajetaan alas.
Tämä tietää väen vähennystä Metsäkeskuksessa.Pienemmällä porukalla keskitytään hilatiedon tuottamiseen. Hilatiedosta, jos metsänomistaja haluaa itselleen käyttökelpoista metsikkötietoa, pitää se jalostaa jonkun toimesta. Ja valtio sitä ei enää tule maksamaan, vaan tilaaja.