› Keskustelut › Metsänomistus › Metsään.fi + kuutio

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Metsään.fi + kuutio

    Lähetetty: 2.7.2018, 13:52

    Merkitty: 

    Tulipahan naureskeltua Metsään.fi verkkopalvelun ja kuutio-palvelun yhteistyölle. Valtiorahoitteinen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu ja osakeyhtiömuotoinen kuutio ovat lyöneet kättä päälle ja puukauppaa voi tehdä näköjään Metsään.fi-palvelusta jättämällä tarjouspyynnön kuutioon.

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/metsaanfi-palvelusta-voi-jattaa-puukaupan-tarjouspyynnon-kuutioon

    1. Ainakin niiden metsälöiden tiedot, mitä olen tarkastellut eivät ole missään nimessä sitä luokkaa, jotta niiden avulla voisi tehdä puukauppaa.
    Menevätkö nyt nämä samat tiedot puunostajalle ? -varmaankin.

    Tietojen tarkkuudesta sanoo metsäkeskus itse näin Metsään.fi-verkkopalvelussaan:
    ”Tarkista ennen kuin toimit
    Metsäkeskus suosittelee kuviotietojen tarkistusta maastossa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä sekä metsäammattilaisen avun käyttämistä puukaupassa, tila-arvioissa ym. merkittävissä taloudellisissa päätöksissä.”

    2. Metsäkeskus saa toimintaansa rahaa valtiolta, onko näin ollen oikein suosia osakeyhtiömuotoista yritystä ?
    …eikun taisihan se kuutiokin saada jotain avustuksia ?

    Iso valtiorahoitteinen metsäkeskus kuppaa valtion rahat ja lopputuloksena on kärpäsen pa*skaan verrattavaa metsätietoa. Sitten tällä pitäisi tehdä puukauppaa.
    Hienot ovat puitteet mutta se tärkein, eli tarkka ja laadukas metsätieto on hakusessa!

     

    Tekijä
    SamiSoikkeli
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 3.7.2018, 18:19

    Metsäsuunnittelu sinällään oli oikein hyvä apu kädettömille metsänomistajille, taikka heille, joilla on paljon metsää ja nekin aika levällään.

    Kyllä näistä uusistakin menetelmistä tulee hyviä, mutta jos ne palvelevat enemmän viranomaisten ja verottajan toimia, niin ei hyvä.

    Mikään ei kuitenkaan korvaa jalkatyön mahdollista tarkuutta, jos sen tekijällä on ammattitaitoa ja kokemusta metsien arvioinnista. Itse olen tavannut heissäkin kokeneita metsämiehiä, jotka kartta kädessäkin ovat kaikessa rauhassa eksyneet. = kartat ovat kehnoja.

    Kun ammattilainen kulkee maastossa ja seuraa Tabletilta dronen kuvaamaa näkymää, hänen ei tarvitse joka paikkaa käydä kävellen läpi, mutta arvio voi olla hyvinkin tarkka.

    ollikolli 3.7.2018, 23:36

    Kuutio + metsaan.fin yhteistyo ihan hyva idea. Itse pyydan tarjoukset suoraan ostajilta, mutta laitan leimikon myos kuution kautta jos joku muukin ostaja sattuisi kiinnostumaan. Kaupat teen joko suoraan tai kuution kautta , riippuen mita kanavaa pitkin kommunikointi sujuu. Ostajat maksavat kuutiolle valityspalkkion, jonka siis voi ohittaa tekemalla kaupan ilman kuutiota. Olettaisin ostajien maksavan paremmin kun valityspalkkiota ei tarvitse maksaa kauppapaikalle.

    SamiSoikkeli 5.7.2018, 14:41

    Minullakin olisi kysymys: onko metsaan.fi-palvelun pohjalla vanha metsäsuunnitelmatieto vai lähteekö tietokannan rakentuminen puhtaalta pöydältä?

    Kannattaa pitää aina erillään Metsään.fi-aineisto ja termi metsäsuunnitelma. On toki mahdollista, että palvelussa on edelleen sama aineisto kuin omassa metsäsuunnitelmassa.

    Syinä esim.
    1) Ms on metsäkeskuksen tekemä ( kun olivat 1 ja ainoa laitos)
    2) Metsälön aikaisempi omistaja on lähettänyt oman ms eteenpäin metsäkeskukselle.
    3) Oma metsälö on kuulunut ns. välialuesuunnittelun piiriin, ms on tietyllä tavalla ollut valmiina.

    Tietyin reunaehdoin Metsään.fi-palvelussa on edelleen vanhan Luotsi-järjestelmän mukaisia kuviogeometroita. Jos ovat parempia, kuin kaukokartoitusaineistoin tulkitsijan kuviot, niin vanhassa vara parempi. 🙂

    Kun Metsään.fi-palvelu tuli, niin periaatteena oli saada mahdollisimman paljon tietoa käytettäväksi, jotta olisi saatu mahdollisimman paljon maksavia käyttäjiä. Jos käytössä oli reunaehdot täyttänyt 10v vanha inventointitieto, niin sen ajantasaistus ei suurimmaksi osaksi onnistunut…tai onnistui teknisesti mutta ei paikkaansa pitänyt metsässä.

     

    Muistakaa ettei lentolaserkeilaus voi tuottaa tekniikkansa puolesta virheetöntä metsävaratietoa. Vaikka kuinka mainostetaan, niin Lada ei ohita Ferraria. Parhaimman tiedon omista metsistään saa teettämällä perinteisen metsäsuunnitelman. Sen tekeminen kannattaa kilpailuttaa toki hyvin. Lopullista, valmista metsäsuunnitelmaa ei kannata siirtää (.xml) toisiin palveluihin.

     

    Sähköiset palvelut on nyt monen toimijan huulilla. Niistä on helppo ottaa omat sentit välistä pois kuleksimasta. 😉
    …ja kaikki suuntaa lopulta verotusjärjestelmän muokkaamiseen ”kiinteistöveron” muodossa.

    Pete 5.7.2018, 15:13

    Soikkeli, jos Lada ei ole Ferrari niin mistä johtuu että ainakin omilla palstoillani kaukokartoitettu metsään.fi data on joka kerta ollut tarkempaa kuin maastotyönä laaditun metsäsuunnitelman data? Haittaako metsään.fi jotenkin omaa työntekoasi/yrittämistäsi/elämääsi?

    Miksi suunnitelman tietoja ei kannata siirtää metsään.fi hin? Onko siitä jotain haittaa metsänomistajalle? Vai haittaako se enempi sinua?

    Kuitupuunkasvattaja 5.7.2018, 15:57

    Mulla on palstoja, joissa metsään.fi -aineiston pohjana on käytetty muuta man vuoden takaista metsäkeskuksen laatimaa suunnitelmaa ja joissakin palstoissa suunnitelmaa ei ole, joten pohjana on kai vain kaukokartoitusdata (joku kuvio on ehkä maastotarkistettu).

    Kuvitelma on, että ne palstat, joissa pohjalla on suunnitelma, ovat metsään.fi -palvelussa paljon tarkemmin. Ainakin tuntuu, että niissä on selkeitä virheitä vähemmän.

    Kaukokartoitus paranee koko ajan, joten muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla jo aivan toinen.

    Tolopainen 5.7.2018, 16:15

    Sähköistä puukauppaa ei ole olemassakaan millään yhtiöllä jokaisen kaupan tekee ostomiehet. Eikä noita sähköisiä pohjia voi käyttää muuhun kuin kaupasta sopimiseen. Puumäärät selviää vasta kun hakattu se on sama mitä noissa metsäsuunnitemissa on ilmoitettu. Kaupan tiedot tulee kuitenkin vielä paperilla postitse kun on hakkuu tehty.

    MHYasiantuntija/metsäesimies 5.7.2018, 17:26

    Moi kaikille!

    Ajattelin nyt jakaa omaa tietoani kun sitä on Luken Valtakunnan Metsien Inventoinnista ja MHY toimihenkilönä useammalta vuodelta kertynyt.

    Ensinnäkin Metsään.fi-palvelun tiedot pohjautuvat suurimmalti osin vanhoihin 2008 tai sitä aiemmin tehtyihin maastoinventointeihin ja 10 vuotta vanha tieto alkaa olla jo liian vanhaa jotta sitä voisi suoraan hyödyntää leimikon teossa. Tiedot päivittyvät Metsään.fi-palveluun käsittääkseni vain Metsäkeskuksen toimesta ja onneksi tosiaan tietoja saadaan nykyään päivitettyä isoilta aloilta yhä nopeammin laserkeilauksen ansiosta. Samisoikkeli mainitsikin jo harvapulssisen laserkeilaimen ongelmasta, joka käytännössä tekee mahdottomaksi arvioida pieniä metsikkökuvioita. Sen tarkkuus riittää vain useiden hehtaarien tasakokoisten ja ikäisten puustojen arviointiin. Lisäksi ilmasta tehtävä laserkeilaus ei tule ikinä poistamaan sitä ongelmaa että puuston laatu ja tukkiprosentti on arvioitava maasta käsin. Puukin mainitsema reppukeilain on toki jossain määrin käyttökelpoinen mutta kallis menetelmä, koska metsäammattilainen pystyy keräämään samat tiedot nopeammin silmävaraisesti.

    Korostan sitä että metsätietojen keräämiseen vaaditaan kovaa ammattitaitoa. Tiedän että metsäsuunnittelijoita on monentasoisia ja heidän suunnitelmiensa laatua valvotaan hyvin ainakin oman MHY:ni alueella. Kannattaa muistaa että jokaisen oman metsän puustotiedot on vähän kuin pankkitilisi tiedot. Kannattaa siis miettiä tarkkaan kenelle tietojasi jaat!

    Sähköinen puukauppa on hyvä ja kauppoja helpottava juttu. Kuitenkin siinä on omat riskinsä. Tässä ketjussa useampaan otteeseen mainittu puustotietojen paikkansapitävyys on puukauppaa tehdessä ensiarvoisen tärkeää. Ostomiehet kun eivät ehdi kovinkaan paljoa käyttämään aikaa puuston arviointiin vaikka metsässä kiertäisivätkin. Jos et tiedä yhtään ennen hakkuuta mikä tukkiprosentin puulajeittain pitäisi suunnilleen olla on vaikeaa enää hakkuun jälkeen todeta että katkottiinko tukkia kuiduksi tms. Puunostajat kyllä keksivät selityksen jokaiseen järeään kuitupuuhun.

    Sitten vielä haluan korostaa että taloudellisessa mielessä puukaupassa ratkaisevin asia on että paljonko puuta on tukkipinossa ja paljonko kuitupinossa. Hintaero tukki- ja kuitupuulla kun on vielä noin kolminkertainen. Se että saako joltain ostajalta euron kaksi paremman yksikköhinnan on aivan epäolennaista verrattuna siihen millaisia tukkimittoja ostaja käyttää. Eli tukkien minimipituudet ja minimiläpimitat kannattaa katsoa joka tarjouksesta todella tarkkaan.

    Dronit on tällä hetkellä tulevaisuuden utopiaa ja niillä on vielä omat rajoitteensa puuston arvioinnissa. Tehtailla pöllipinojen/hakekasojen määrien inventoinnissa toki toimivia pelejä!

    Tolopainen 5.7.2018, 17:49

    Mitäs riskiä sähköiseen puukauppaan sisältyy kun se tarkoittaa vain kauppasopimuksen sähköistä allekirjoitusta pankkitunnuksilla. Se että tietääkö myyjä leimikkonsa tukkiprosentin ennen kauppaa ei vaikuta hakkuun lopputulokseen yhtään mitään.

     

     

    MHYasiantuntija/metsäesimies 5.7.2018, 18:37

    Mitäs riskiä sähköiseen puukauppaan sisältyy kun se tarkoittaa vain kauppasopimuksen sähköistä allekirjoitusta pankkitunnuksilla. Se että tietääkö myyjä leimikkonsa tukkiprosentin ennen kauppaa ei vaikuta hakkuun lopputulokseen yhtään mitään.

    En nyt jaksa puuttua tuohon pilkunviilaamiseen sähköinen puukauppa termistä. Itse tarkoitan sähköisen puukaupan riskeillä lähinnä sitä että kilpailutus itse kuutio.fi:n kautta ei välttämättä tuo myyjälle läheskään parasta loppuhintaa. Ostajat kun kilpailevat vain näennäisesti MO:n suoraan tarjolle pistämistä leimikoista. Tärkeimpänä syynä tähän on että he tietävävät saavansa tällaiset leimikot halvemmalla kuin asiantuntijafirman kautta kilpailutetut. Lisäksi suoraan MO:n tarjolle laittamissa leimikoissa ostajille lisäkuluja tuo puuston arviointi itse, leimikon rajaus maastossa, tarvittaessa ennakkoraivauksen järjestäminen jne. Eri tilanne on kun leimikko on laitettu tarjolle jonkun ammattilaisen toimesta ja ammattilainen voi aina pyytää ostajilta uusia tarjouksia tiukkaan kilpailuun vedoten ja monesti siten saadaankin tarjouksia hilattua ylöspäin (tarjoukset kun usein tuppaavat olemaan hyvin lähellä toisiaan paperilla).

    Tottakai se suurin piirtein tukkiprosentin tietäminen on tärkeää. Sen ansiosta asioihin perehtynyt myyjä/ammattilainen tietää hakkuun aikana katkontaa valvomassa käydessään puuttua mahdolliseen huonoon katkontaan jo hakkuun aikana! Katkonta sen lopullisen myyjän tilin kuitenkin aina ratkaisee. Jälkikäteen asioiden selvittely on aina vaikeampaa kuin ennakoiden.

    Puuki 5.7.2018, 18:43

    MHYas.tunt:    Miten sitten on mahdollista, kun metsään.fi tiedoissa on esim. puuston ikä ilmoitettu 35 vuotta pieleen ms:n tiedoista ja moniosaisen kuvion puulajisuhteet poikkeaa paljon ms:n  vastaavista ? Minun mielestä ne laserkeilaus tiedot on ajettu tietokoneella ja verrattu isoon aineistoon ja mahdolliset virheet tulee sieltä eikä  ms:en tietoja ole pohjana.

    Reppukeilaus on paljon tarkempi menetelmä kuin metsäammattilaisen silmävarainen arviointi. Ei ole kellään aikaa nykyään tehdä koeala-arviointeja sillä tarkkuudella, että samaan tarkkuuteen päästäisiin. Eri asia on missä ja milloin tarvitaan hyvin tarkat puustotiedot. Esim. jakotilanteissa niillä olisi kyllä käyttöä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5