Keskustelut Metsänhoito Metsaan.fi/ keilausaineisto

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)
  • Metsaan.fi/ keilausaineisto

    Miten Teillä pitää paikkansa metsaan.fi tiedot? Minulla on aikanaan metsäkeskus tehnyt metsäsuunnitelman 2009 jota on metsaan.fi keilausaineistolla täydennetty vuosien varrella. Lopputulos alkaa olla käyttökelvotonta sotkua. Ongelma on se, että metsaan.fi robotti yhdistelee mielivaltaisesti kuvioita, yhdistellään vanhaa ja nuorta kuviota ja lasketaan näistä keskiarvo joka ei kerro mitään? Edelleen nuorissa metsissä puumäärissä on suurta heittoa, palvelu ei pysty edes karkeasti sanoa harvennustarpeita. Ensiharvennuskuvioilta puuttuu puolet runkoluvuista etc. Onko muilla minkälaisia kokemuksia. Ihmetyttää mihin tämä palvelu on tarkoitettu.

  • Visakallo

    Keinoäly on tullut nopeasti metsäpuolellekin, mutta kehitys on vielä aika paljon kesken. Kuluttajaviranomainen kielsi robotti myyntipuhelut, mutta muuten keinoälyn tasoa ja käyttöä ei taida kukaan vielä valvoa.

    Berza

    Omalla kohdallani viime vuonna tehty keilaus kyllä alkaa olla jo lähellä oikeata. 2009 suoritettu oli vähän sinne päin

    Tosin kokonaispuuston määrä tiloittain oli kohtuullisen lähellä oikeata.

    ChesterC

    Hila-tiedon perusteella tehdään automaattinen kuviointi, joka käydään läpi ihmistyönä tarkastaen. Parhaimmassa tapauksessa alueen tarkistaa ja korjaa  henkilö, joka on ehkä tehnyt alueen jo perinteisenä metsäsuunnitteluna kerran tai jopa kaksi. Voi myös olla että kuvio tarkistuksen tekee henkilö, joka asuu parin sadan km päässä alueesta, ja jolla ei ole harmainta aavistusta alueen ominaispiirteistä.Paikallistuntemus on mielestäni hieman sivuutettu työmallissa. Mfi kuvioinnin lähtönä ei ole toimenpiteisiin perustuva kuviointi, mikä saattoi olla pohjana vanhassa metsäsuunnittelussa, vaan perustana on keilauksen tuottama puuston pituus ja tiheysmalli. Tästä syystä vanhat isot kuviot saattavat olla paloiteltuna pienemmiksi. Nykyisessä laserkeilausinventoinnissa on toki parannettavaa,mutta kumisaapasinventointiin ei ole syytä palata

    Jean S

    Mulla on aika paljon aika hyvää tietoa, tottakai kömmähdyksiäkin on.

    Pahimmat tai parhaat heitot on Rantsilassa olevalla tilalla, jossa on tehty 8 vuotta sitten ensiharvennus ja männikkö on kuulemma päätehakkuukypsää ja 89-vuotiasta. Maaperä on varsin hyväkasvuinen turvekangas ja todellinen ikä on siellä 35-40 v paikkeilla.

    No, siinä on varmaan käynyt niin, että vastaharvennettu metsä on laserkeilattu ja maasto on arvattu soisemmaksi ja metsä vanhemmaksi kituliaammaksi mitä se on.

    Savotta-Matti

    Vanhemmilla ja puustoisilla kuvioilla on kohtuu hyvin tuntunut pitävän paikkansa. Varttuneissa taimikoissa on välillä ollut tilanne että tiedän kuviolla olevan vain muutamia yksittäisiä yhden kuidun mitoissa olevia puita mutta ohjelma ilmoittaa että kuviolla on kuitua 120m3/ha.

    pihkatappi

    Vaikka metsäkeskus on itse tehnyt maastotarkistuksiin perustuvia metsäsuunnitelmia laajoilta alueilta vuosien varrella, näissä metsäänfi tiedoissa ei noita ole huomioitu edes auttavasti tarkistus mielessä. Jos puusto on vaikka 15 vuotiasta 15 vuotta vanhassa metsäkeskuksen suunnitelmassa, niin nyt se on metsäänfissä 60 vuotias ja uudistuskypsä, eli vanhaa aineistoa ei ole osattu hyödyntää. Vanhat suunnitelmat ovat kuitenkin tietokoneella ja niiden tekemiseksi käytetty työmäärä ja osaaminen on vain päätetty hylätä, kun on pitänyt luoda uutta, tärkeintä tässä aineistossa ei ole tietojen sisältö, vaan joku muu.

    Mettämakuri

    Meillä kolhoosin(kuolinpesän) 1 kuvio joka on hakattu siemenpuu asentoon vuonna 2013 ja laikutettu sen jälkeen.

    Metsään.fi:ssä kuvio on merkattu uudistuskypsäksi 04 metsäksi.

    Olen tehnyt metsään.fi:ssä ilmoituksen laikutuksesta vuonna 2015

    derHorst

    Metsävaratiedon tarkkuudessa on aikamoisia eroja, mitä olen niihin itse törmännyt. Uusi vaikuttaisi olevan aika hyvää, mutta vanha on aika kuraa. Mutta homma kehittyy varmasti ja siinä se on metsänarvioinnin tulevaisuus.

    Pari juttua noissa kannattaa muistaa. Ensiksi, metsän arvonmääritys ei ole luotettavaa kaukokartoitustiedolla, vaikka leimikon teko olisikin. Toiseksi, puustoa ei voi laskennallisesti luotettavalla tavalla kasvattaa kuin pari-kolme vuotta. Laskennallisesti kasvatettu kymmenen vuotta vanha metsävaratieto on kyllä poikkeuksetta sutta ja sekundaa.

    Visakallo

    Näin se asia käytännössä on. Ostomiehet ovat oppineet varovaisiksi tekemään puukauppoja etenkin vanhempien metsaan.fi tietojen pohjalta, mikä on ihan hyvä asia. Kyllähän leimikko kannattaa katsoa ja tunntea kunnolla ennen kaupantekoa niin ostajan kuin myyjänkin taholta. Hyvä onni kun seuraa sellaista, joka ei jätä mitään sen varaan.

    Tomicus

    Tiedot tuossa järjestelmässä alkavat olla jo käyttökelpoisia, suurin ongelma varmaan tuo virheellinen ikä. Vanhin itse istuttamani kuvio on muutaman vuoden minua vanhempi… Ongelma tuosta iästä tulee sen vaikutuksesta kasvunlaskentaan, esim Jeanin tapauksessa kasvun aliarvio voi olla kyseisellä kuviolla valtava. Ja kun tämä aliarvio näyttäisi olevan varsinkin viljelymetsissä olevan systemaattista, niin toivoisi, ettei Mfi:n kasvutietoja käytettäisi ainakaan missään poliittisessa päätöksenteossa tuollaisenaan.

    Itse siirsin ensimmäiset keilaustiedot aikoinaan sellufirman ohjelmaan ja laitoin iät kohdalleen sekä tarkastin muut tiedot nuorista metsistä. Vuoden 18 keilaustuloksilla pääsin sitten vertailemaan toeutuneita tuloksia ja kyllä firman kasvumallit pysyivät paremmin kasvun mukana. Oikeastaan viljelymetsissä yllättävänkin hyvin; luontaisilla, epätasaisilla kuvioilla taas oli yliarviota.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)