Keskustelut Metsänomistus Metsä sijoituksena

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
  • Metsä sijoituksena

    Itse metsäalan suhteen täydellisenä ummikkona olen mietiskellyt, minkälainen sijoituskohde metsä mahtaakaan olla. Vai voiko sitä tänä päivänä pitää lainkaan sijoituksena?

    Taudit, hyönteistuhot, myrskyvahingot. Raakapuun laskeva kysyntä ja sitä mukaa väistämättä aleneva hintataso. Tässä muutamia esimerkkejä riskeistä, jotka realisoituessaan tekevät metsään sijoittamisen hyvinkin helposti taloudellisessa mielessä täysin kannattamattomaksi.

    Yksi merkittävä tekijä metsään sijoitettaessa on kohtuuttoman pitkä aikajänne, jonka jälkeen investoinneille mahdollisesti saatava tuotto on realisoitavissa. Onko sijoittamisessa juurikaan mieltä, jos sen hedelmistä pääsee toden teolla nauttimaan vasta kumaraisena vanhuksena?

    Voiko metsä siis olla tänä päivänä ylipäätään sijoitus, vai onko kyseessä enemmänkin harrastus tai elämäntapa?

    Raaka-Aarne

  • Gla

    Sanoiko Sauli, että lainan maksaa pois 10 vuodessa harsimalla metsää niin, ettei puustopääoma alene?

    Se on totta, että kaikki voi onnistua tai epäonnistua, mutta 10 vuoden ajalla on pakko syödä puustopääomaa, jos hakkuutuloilla meinaa tilakaupan tuossa ajassa rahoittaa.

    jees h-valta

    Ei niillä tuottopuolelle ollut tarjota muuta kuin ”ei oo tietoa”.

    Savolainen Metsämies

    Minä näen metsän tuotankokoneistona, enkä rahan tai puustopääoman varastona joten päätehakkuun aika tulee melko pian sen jälkeen kun arvokasvuprosentti laskee lähelle omaa korkotavoitetta. Samoin pyrin tekemään harvennukset ajoissa ja lannoittamaan, jotta saan lyhennettyä kiertoaikaa.

    En näe omalla kohdallani mitään järkeä ostaa sellaisia palstoja, josta ei saa tuloja puunmyynnistä, tonteista, sorasta yms. lähivuosina.
    Jos olisin aivan varma että metsätilojen hinta jatkaa nousuaan hamaan tulevaisuuteen niin silloinhan minun kannattaisi ostaa myös hoitamattomia taimikkovaltaisia tiloja ja myydä ne kunnostuksen jälkeen voitolla eteenpäin. Minusta tähän bisnesmalliin sisältyy kuitenkin liian paljon riskejä ja en ole lähtenyt siihen.

    Itse olen ajatellut, että metsäsijoittamisen kannattavuudesta ratkaisee 60 % tilan ostossa onnistuminen, 20 % metsänhoidon ja puukaupan osaaminen ja 20 % oma työpanos. Jos ostaessa erehty puumääräarviossaan tai ostokiima yllättää ja maksaa liian kovaa hintaa niin sitä ei pysty enää muilla toimilla paikkaamaan kohtuullisessa ajassa.
    Taimikkovaltaisten tilojen ostajalla nämä suhdeluvut saattavat kääntyä aivan toisinpäin, niissä oman työpanoksen merkitys on aivan ratkaiseva kannattavuudelle.

    jees h-valta

    Jos ei ajatella tilan myyntiä eli arvonnousua niin taimikkovaltaisessa voidaan asia keikauttaa aivan päinvastoinkin kuin savolaismetsämies tuolla edellä tarkoitteli. Jos jätetäänkin se taimikko lähes hultteimuutensa nojaan ja otetaan parinkymmenen vuoden kasvatuksella hyvä energiatili. Ei sitä työstämällä saa toiseksi jätettyä.
    Tätä kuvaa hyvin edellisen Metsälehdenkin juttu juuri tällaisesta.
    Tosin sitä samaa linjaa pitäisi vain siitä eteenpäinkin jatkaa eli ottaa niitä helppoja neljän tonnin tilejä parinkymmenen vuoden välein.

    Metsäkupsa

    Savolainen Metsämies tietää ,miten metsän ostohinta ratkaisee metsäsijoituksen kannatavuuden.Olen täysin samaa mieltä ratkaisevien edellytyksien prosentti jakautumasta (60/20/20) kannattavuutta haettaessa.Useimiten kuulee puheita erinomaisista kaupoista ostajan kannalta,mutta tiedän myös monista ylihintaisista tilakaupoista.Näissä kaupoissa myyjä on ollut onnekas,ostajalle kauppa saattaa olla ensimmäinen ja myös viimeiseksi jäädä.

    tamperelainen

    Suomalaista metsäteollisuutta ajetaan vauhdilla alas,tulevaisuudessa muun paitsi tukkipuun hintasaso laskeva.Palstat 25% ylihintaisa,ainakin alle 20 hehtaarin kokoiset.Ainakaan sijoittajien,jotka teettävät kaiken työn palkkaväellä,ei metsätilaa kannata ostaa,tappiolle menee.Iso metsäyhtiötkin ovat tämän havainneet ja myyvät metsiään tai yrittävät perustaa yhteismetsiä.

    jees h-valta

    Tamperelaisen mukaan muut paitsi tukki laskee. Aivan samoin sahatavarapuolella markkinat määräävät ja myös tukki voi laskea pysyvästikkin alemnmalle tasolle. Ainoastaan energia on varmin nousija ja se kannattaa ottaa huomioon myös.

    6tukki

    Talousanalyytikot kertovat perinteisesti parhaaksi sijoitusmuodoksi pörssiosakkeiden hankkimisen (se, mitä osakkeita ja miten ostot ja myynnit toteuteaan onkin ihan oma juttunsa…). Erityisesti viime vuosina pörssiosakkeet ovat olleet sellaisessa turbulenssissa, että ainakin hajautusmielessä kannattaa katsella muitakin sijoituskohteita.

    Itse kiinnostuin metsänostosta myös siksi, että se sijoituskohteena tarjoaa paljon muutakin kuin muuttaa setelitukot puita humisevaksi maaksi. Se voi tarjota yhteisen harrastuksen koko perheelle, oman metsän hoito on aivan loistavaa hyötyliikuntaa (vertaa puolikuolleena juoksuun matolla), omin käsin hoidettu taimikko antaa lähes terapeuttisen elämyksen jne. jne. Pörssiosakekaupan tapaan ei myöskään metsäomaisuutta voi ”hävittää” ihan vaan nappia painamalla.

    Realistina on pakko todeta, ettei metsää kannata jättää ainoaksi sijoitusmuodoksi. Pelkästään metsään sijoittaminen turvaa leivän vain harvoille ja heillä sitä metsäomistusta on tullut lähinnä perimällä (ja rutkasti).
    Itse metsänhoitoon osallistuvalle metsän omistus tarjoaa kuitenkin varsin vakaan ja turvallisen tavan hajauttaa omaa sijoitustoimintaansa.

    MaalaisSeppo

    Itä-Suomen Antti edellä oikeilla jäljillä. Miksi metsänomistuksesta ajatellaan, että se täytyy pitää maailman tappiin. Kun hoitaa metsän kuntoon ja pitää vaikka jonkin aikaa, niin myymällä palstan pois voi kotiuttaa voitot. Nänhän osakkeillakin pelataan. Osinkomaksut (lue puun myynti) ovat vain pieni osa tuloista. Osakkeiden (tai metsän) myynti hinnan nousun jälkeen tuo tuloksen.

    Kiinteistösijoituksissahan tehdään ns. ”kiinteistöjalostusta” eli ostetaan sopiva kiinteistö, kunnostetaan ja myydään voitolla eteenpäin. Metsäpuolellahan voi tehdä samaa eli kunnostetaan vaikka metsä kasvukuntoon tai jaetaan puuhapalstoiksi, jotka sitten myydään kovalla voitolla eteenpäin. Metsän osto puun kasvatusmielessä ei näillä hinnoilla ole kannattavaa ainakaan ostajalle, mutta perillisille ehkä.

    Metsäpalstojen kysyntä suhteessa tarjontaan on nyt niin suurta, että puun myyntituloilla metsän ostaja ehkä pääsee korkeintaan omilleen. Myymällä palsta eteenpäin, voi päästä kohtuullisiin voittoihinkin.

    Metsäkupsa

    Kiinteistön ”jalostus” metsäsijoittamisessa on eräs mahdollisuus,kuten MaalaisSeppo pähkäilee.Olen vuosien saatossa asiaa miettinyt,kun olen saanut ostotilan hoidettua tip-top kuntoon.Eteläisessä suomessa tilatarjonta niin vähäistä,että on vaikeaa ostaa uutta kunnostettavaa järkevään hintaan jalostukseen, ainakaan vapailta markkinoilta.Itse olen kyllä niin kiintynyt metsään,etten raaski oikein myydä mistään hinnasta, kun maan valmistuskin on lopetettu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)