› Keskustelut › Luonto › Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 22 23 24

  • Metsä meidän jälkeemme

    Lähetetty: 28.11.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • Timppa 11.5.2020, 13:11

    Mäntyä voidaan kasvattaa jatkuvasti karuilla kangasmaan kasvupaikoilla ja rämeillä poimintahakkuin. Kuusta taas jatkuvasti korpimailla, jonne saadaan riittävän harvaksi vedettynä   ainakin hieskoivua? Jos ei saada, voidaan tehdä välillä avohakkuu! 

    Kyllä männynkin uudistuminen luontaisesti täyteen tiheyteen on joskus tosi vaikeaa vaikka maa olisi muokattukin,  Korpikuusikot uudistuvat usein luontaisesti, muttei aina.  Mitä Anneli tekisit 50-vuotiaalle korpikuusikolle, jossa on tyvilahoa 17 %?

    Kyllä minä pidän jaksollista kuusikon kasvatusta  kannattavampana yleisesti, koska puunkasvu on meillä luokkaa 50 % enemmän kuin Luken tutkimusmetsässä ja kulut katetaan paremmilla myyntihinnoilla.

    Jaksollisen kannattavuushan paranee käytännössä jatkuvasti, koska hakkuuseen tulee täystiheinä kasvatettuja runsaspuustoisia kuvioita.  Tilanne oli silloin 1948 täysin surkea nykypäivään verrattuna,

    nuori isäntä 11.5.2020, 13:32

    Kuitupuunkasvattaja tuossa kirjoittaa paljon asiaa. Metsäalalla (teollisuus ja erityisesti metsänomistajat) viestintä on vähintään 15v jäljessä nykykeinoista.

    Vakavasti ottaen miten hoidetaan kuntoon HS:n ja Ylen värittynyt kirjoittelu ja uutisointi. Juttuihin poimitaan kirjoitettavasta asiasta halutut kohdat ja teksti sävytetään aina tietyn agendan mukaisesti siten, että harvoin narahtavat suorasta asiavirheestä. HS jopa mainostaa puolueettomuuttaan ja asiantuntevuuttaan. Välillä se tuntuu jopa irvokkaalta. Uutiset luen nykyään vähintään 5 eri mediasta oikean kuvan saamiseksi.

    AJ:lle kysymys, miten vihreisiin saataisiin lisättyä järjen ääntä vai onko aatteen palo niin suurta, että ei kannata? Maa ja metsätalous on vain niin pahasta?

    A.Jalkanen 11.5.2020, 13:34

    Nyt Timppa pisti aika pahan probleeman. Kasvattaisin korpikuusikkoa ehkä edelleen, mutta tekisin uudistamisen ennenaikaisesti avohakkuuna sitten kun se on tukin määrän kasvun (arvokasvun) kannalta järkevää. Vaan mitäpä kuusen tilalle? Antaako taimettua luontaisesti hieskoivulle? Riippuu turpeen paksuudesta: ohutturpeisen voisi istuttaa rauduskoivulla.

    Vihreissä on myös maa- ja metsätaloutta ymmärtäviä, ei meitäkään ole veistetty yhdestä puusta. Esimerkiksi käy Erävihreiden Silja Keränen, joka kirjoittelee Maaseudun Tulevaisuuteen.

    Vastaus kysymykseen: vuoropuhelulla, henkilökohtaisilla kontakteilla. Itse mietin juuri vastaavaa strategiaa ls-järjestöjen saamiseksi samaan veneeseen hirvieläinpolitiikassa.

    Myös YLE on kunnostautunut jatkuvan kasvatuksen markkinoinnissa viime aikoina. Yhden uutisen taisinkin ruotia ja ruoskia perusteellisesti jk-ketjussa jos muistan oikein.

    Puuki 11.5.2020, 13:38

    Turvemailla pitää olla puustoa min. 100 /150 mottia/ha  jotta haihtuminen säilyy riittävänä, kun kunnostusojitusta ei tehdä.  Onnistuu monilla kohteilla mutta ei läheskään kaikilla. Luont. uudistuminen vaatii tavallisesti riittävän harvan siemen-/suojuspuuston joka myös jk:ssa on tapana hakata mutta vähän tiheämpänä .  Kuivemmilla turvemailla ei oikein onnistu alikasvoksen syntyminen ilman maanpinnan käpistelyä.  Jk ei siis kelpaa kovin hyvin yleismenetelmäksi turvemaillakaan.    Korpikuusikoihin sopii hyvin kaistalehakkuu joka on tutkitustikin käypä menetelmä ainakin E-Suomen yläpuolella.  Sen käytöllä juurikääpäriskikin pienenee ja veden haihtumisen kannalta parhaat puut eli lehtipuutkin saa kasvamaan hyvin, jos niille on tarvetta.

    Varsinkin ojitusten/oj.mätästysten  kiintoainevalumia pitää pyrkiä vähentämään  ja siksi koetetaan kasvattaa turvemailla puuta muuten kuin isoja ojituksia tekemällä .  Riittävät pintavalutuskentät toimii parhaiten ravinteiden ja humuksen sidonnassa.  Uudempana  vesiensuojelumenetelmänä on kuitupuunippujen upottaminen laskeutusaltaisiin tai muualle ojastoon valumavesien ravinteita sitomaan.       Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä hillittäisiin parhaiten matalilla ojilla eikä ennallistamalla puustoisia turvemaita.

    A.Jalkanen 11.5.2020, 13:40

    Oikeaa asiaa jälleen Puukilta! Pohjois-Suomessa puuston haihdutusvoimaa tarvitaan enemmän, jotta pohjavesi pysyy alhaalla. Tosin ilmastonmuutos voi muuttaa pohjoisenkin oloja kuivemmiksi. Tämänkään vuoksi ojia ei kannattaisi vetää hyvin syviksi ettei korpikuuselle tule veden puute. Pohjoisessa pitää muutenkin harkita tarkkaan kunnostusojituksen talous.

    Planter 13.5.2020, 09:31

    Metsäproffatkin ovat ihmetelleet tietokirjan olemusta:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1088068

    Gla 13.5.2020, 11:40

    Rane tuo edelliselle sivulle jo linkittikin.

    Rane 13.5.2020, 18:40

    Kun tuon tason professoriporukka tyrmää Finlandia-palkitun teoksen noin tylysti olisi luonnollista että syntyisi jonkinlaista debattia.Yritin hakea onko edes kulttuuri tai luonnonsuojelupiireistä otettu kantaa teoksen puolesta.Ei löytynyt yhtään mitään.Edes teoksen tekijät tai valitsija Korkman eivät ole inahtaneetkaan.

    Planter 26.11.2020, 10:08

    Näkyi taas tänäkin vuonna Ylen uutisissa kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saaja olevan ”avohakkuuraiskiolla” käyskentelevä. Ottaa kuulemma kantaa luonnon riistämiseen. Hyvä niin, mutta uudistamisvelvoitteen piirissä oleva avohakkuuala sitä ei ole, epävarmasti uudistuva JK saattaa olla.

    https://yle.fi/uutiset/3-11665957

    nuori isäntä 26.11.2020, 21:40

    Uskossa vahva.

    https://mobile.twitter.com/Lauri_Puhis/status/1331596989570617344

    1. Suomalaisissa kasvihuoneissa kasvatettava ruoka kasvatetaan turpeessa. Energianoston lopettaminen uhkaa myös kasvuturpeen nostoa. Lopetetaanko Suomalainem ruoan valmistus ja tuodaan ruoka ulkomailta. Se ekologista on.

    2. Lainsäädännöllä halutaan murentaa perustuslakia ja sen tuomia omaisuudensuojaa, yksityisyydensuojaa ja oikeutta yrittää ja elää. Pitäisi kysyä minkälainen  taho haluaa murentaa perustuslakia ja omaisuuden suojaa. Oikeasti?

    3. Vastakysymys. Halutaanko oikeasti puolueeton ja riippumaton media? Tällöin sen on muututtava. Nyt ollaan jo osin siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Jokainen joka osaa katsoa haastateltuja tutkijoita ja heidän taustatietojaan tai osaa lukea useampaa mediaa saati sitten itse hankkia tietoa ja tutkimuksia huomaa, että Ylen uutisointi on värittynyttä. Näyttöä kyllä löytyy. Myös Marttila on sen verran fiksu, että tietää, että joku juuri tuon kortin tulee käyttää ja silti sanoi asian ääneen. Kertoo paljon tilanteesta.

    4. Eihän ainakaan edusta kiihkovihreitä ja toissijaisen totuuden huutamista. Minusta edustaa enemmän maaseutua kuin yksilään vihreän puolueen edustaja kivihiiliasunnossaan.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 22 23 24