Onko loppujen lopuksi juuri mikään muuttunut? Kommunismin ja Neuvostoliiton tilalle vain tulivat ympäristö ja ilmastonmuutos.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006415571.html?ref=rss

Pohdintaa tiedepiireistä.Myös tässä mainitaan Koneen Säätiö ja Sixten Korkman.Jos oikein käsitin niin hiukan kritisoidaan myös sitä että säätiöiden rahankäytöllä ohjataan tieteenteon suuntaa.Maksaja siis määrittää etukäteen minkälainen tulos on.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/276260-mita-on-kulttuuripopulismi-akatemia-koneen-saatio-ja-yliopisto-sen-tietavat/

Tutkittaviin aiheisiin, mutta myös tutkimuksen tarkastelukulmiin. Rautalankaesimerkki: Teen tutkimuksen hirvieläinten määrästä ja aiheutuneista vahingoista. Saan rahoituksen riistahallinnolta. Tutkimuksen tulos on, että suurin osa hirvieläimistä kuolee metsästäjän luotiin. Ilman metsästäjiä hirvieläinkanta räjähtäisi kasvuun. Tulos: Metsästäjät  vähentävät vahinkoja rajoittamalla kannan kasvua.

Teen toisen tutkimuksen, johon saan rahoituksen puuntuottajien edunvalvonnasta. Tutkimuksen tulos on, että riistahallinto säätelee metsästystä siten, että hirvieläinten tuottavuus maksimoituu ja kanta saadaan pidettyä niin suurena, kuin yhteiskunnan sietokyky sallii. Valkohäntäpeuran ja kauriin leviämistä uusille alueille edesautetaan talviruokinnalla.

Kumpi tulos on oikea?

Puuki: ”Korkeamman jalostusasteen tuotteita tulee pikkuhiljaa kokoajan lisää markkinoille, tosin en tiedä mitä kirjassa niillä tarkoitettiin.  Mutta jos kyseessä oli esim. muovia korvaavat tuotteet, niin nitähän on tullut jo markkinoillekin uusia.  Keinokuituja korvaaviakin olis varmaan tulossa ellei sitten viheriät  Soimakalliot ym. + Pietikäiset laita liikaa kapuloita rattaisiin.”

Kirjassa viitattiin puutuoteteollisuuteen, joka on korkeamman jalostusasteen takia suhteessa paremmin suomalaisia työllistävämpi ala kuin sellutehdas.

Muoveja, keinokuituja yms. korvaavia tuotteitakin käsiteltiin, mutta ne kuitattiin paljon puhuttuina, mutta heikosti toteutuneina asioina. Äänekosken liikevaihdostakin 80% on perinteistä sellua ja siksi käytännössä Sipilän biotaloustavoitteille vedettiin yhtäsuuruusmerkit sellutehtaan kanssa.

Toisaalla puhuttiin puun energiakäytön tehottomuudesta. Kirjan mukaan kestää 100 vuotta, jotta poltossa vapautunut hiili sitoutuu takaisin metsään. Tuokin on väite, jonka laskentaperusteita voisi hetkeksi pysähtyä pureskelemaan.

Kuka puhuu totta?

Kirjassa Luken pääjohtaja Johanna Buchert visioi, että tutkimusten mukaan metsien kasvu voitaisiin nostaa jopa 150 miljoonaan kuutioon ja lisätä puun käyttöä niin, että kasvusta hyödynnettäisiin 80%.

WWF:n johtava metsäasiantuntija, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Panu Kunttu: Kuulostaa ihan järjettömältä tavoitteelta. Tehometsätaloudenkin kautta saatu kasvu on 105 milj.-m3 ja uusimman vmi:n mukaan kasvun huippu on saavutettu.

Kirjassa mainittiin Panun olevan tohtori, mutta ei sitä, että Johannakin on tohtori. Kumpaa uskotaan, Luken pääjohtajaa vai WWF:n johtavaa metsäasiantuntijaa ja tohtoria.

Entä väite kasvun taittumisesta vmi12:ssa? Johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta: ”Nyt julkaistu kasvuarvio 107 miljoonaa kuutiometriä on hivenen pienempi kuin viime vuonna julkaistu arvio 110 miljoonasta kuutiometristä. Tämä johtuu vuonna 2018 käyttöönotetusta, entistä luotettavammasta arviointimenetelmästä”.