Keskustelut Luonto Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 237)
  • Metsä meidän jälkeemme

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

  • Metsäkupsa

    Millaisella lyhennysajalla lainan takaisin maksu metsätilakaupoissa nykyisin lienee. Kymmenen vuotta olisi oltava, viimeiksi kun lainaa otin, niin 5 vuoden  tasalyhennyksillä oli. Lyhennystahti oli turhan nopea, ei siinä ajassa   ostotilan puukaupoilla nykyisin  lainaa maksella.

    Gla

    Nostanpa tämän viestiketjun ylös, kun sain viimeinkin kirjan käsiini. Kirjaston arvio saatavuudesta (vuoden vaihde) ei pitänyt, nyt varauksen peruuttamisen aikaankin olin jonossa sijalla 8. Ostin kirjan. Suosio kertoo paljon aiheen merkityksestä ja siitä, mihin suuntaan yhteiskunnassa mielipiteitä muokataan. Parasta siis jokaisen perehtyä asiaan.

    Toistaiseksi on ollut melko raskasta luettavaa. On taivasteltu hakkuita ja sitä, miksi paikallinen hirsiyritys ei saa Metsähallitukselta etuosto-oikeudella poimia järeimpiä tukkeja omaan käyttöönsä (joiden vähenemistä pidetään ongelmana). Sekin on mainittu, että kestävä metsätalous edellyttäisi hakkuumäärän leikkausta. Sitä ei ole kerrottu, mistä yhteiskunta saisi uusiutuvaa raaka-ainetta fossiilisten korvaajaksi. Mutta kirja on vasta alussa. Ehkä lopussa tähän näkemys löytyy.

    Gla

    Hirvieläinkappaleessa oli suuria vaikeuksia kritisoida metsätaloutta hirvieläinten aiheuttamasta luonnon muokkauksesta yksipuolisemmaksi ja punkkiongelmasta. Hyvin kevyesti kuitattin riistahallinnon intressit kasvattaa hirveläinkanta kestämättömälle tasolle. Mutta tässä asiayhteydessä asiaa tuntemattomalle jää vain käsitys metsätaloudesta johtuvista ongelmista, koska taimikoiden lisääntyminen kytkettiin hirvieläinten määrän kasvuun.

    Positiivista oli se, että suuren hirvieläinkannan rooli nähtiin ongelmana luonnon kannalta. Samoin Luken tutkija Ari Nikulan kommentti hirvituhojen määrästä: Korvauksia maksetaan vuosittain n. 150 000 -2 000 000 €. Jos vain vakavat tuhot lasketaan, tuhojen suuruusluokka on todellisuudessa varovaisen arvion mukaan 20 miljoonaa. Päälle tulee lievemmät vahingot ja oheiskulut.

    Gla

    Ei tullut vastausta siihen, mistä ihmiskunta saa uusiutuvaa raaka-ainetta, kun hakkuiden määrää pitäisi vähentää. Eikä pohdittu sitä, millä tavalla jaksollista menetelmää voisi kehittää luonnon kannalta paremmaksi. Pelkkää jatkuvan kasvatuksen tuputtamista ristiriitaisuuksineen ilman, että syytetyn annetaan puolustaa itseään. Tai Sipilän hallituksen biotalouden tavoitteiden leimaamista, kun kaikki visiot eivät ole toteutuneet. Se, että kirjassa esitetyt visiot korkeamman jalostusasteen tuotteistakaan eivät ole totetuneet, olivat kuitenkin mahdollisuuksia, joita pitäisi tavoitella. No, kukaan ei ole tuota kiistänytkään.

    Sääli, kovin oli yksipuolinen näkökulma tuossa kirjassa. Itse olisin saanut tuolla biologian esseestä korkeintaan vitosen. Nyt sentään oli kyse palkitusta tietokirjasta.

    Hyvää oli se, että monimuotoisuuden merkitystä käsiteltiin mielestäni hyvin.

    Puuki

    Hyvä kun referoit tänne Gla , ei tarvi itse lukea kirjaa.

    Korkeamman jalostusasteen tuotteita tulee pikkuhiljaa kokoajan lisää markkinoille, tosin en tiedä mitä kirjassa niillä tarkoitettiin.  Mutta jos kyseessä oli esim. muovia korvaavat tuotteet, niin nitähän on tullut jo markkinoillekin uusia.  Keinokuituja korvaaviakin olis varmaan tulossa ellei sitten viheriät  Soimakalliot ym. + Pietikäiset laita liikaa kapuloita rattaisiin.

    A.Jalkanen

    Kirja on asenteellinen; kirjoittajilla on ollut missio esittää vain metsätaloutta kritisoivia näkökohtia. Ilmiöiden kokonaiskuva ja ulottuvuudet jäävät syntymättä. Jos jonkun lukijan tietämys metsätaloudesta perustuu vain tähän lähteeseen, kuva jää vinoksi.

    Timppa

    Sitä ihmettelen, että onko noinkin oppineiden kuin Sixten Korkmannin ajattelu noin yksipuolista, kun  hän palkitsi tämän kirjan.  Vai olivatko muut vielä huonompia?

    Gla

    Mielestäni kirja kannattaa lukea siksi, että tietää mistä puhutaan ja millä argumenteilla. Tosin Luonto-lehdessä on sama linja valloillaan.

    Rane

    No tuota.Koneen säätiön tukipolitiikasta on ollut puhetta aikaisemminkin.Voi olla että Korkmanilla on lämpimiä tunteita siihen suuntaan.Hänen poikansa Petter Korkman sai koneen apurahan 2016 biisipajaan ja hänen tyttärensä Julia on saanut kaksi apurahaa kirjoittamiseen 2015 ja2017.Voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta mutta tämä kuvaa miten älymystön/hienoston suhdeverkosto toimii.

    Rane

    Korkmanit eivät toki erotu mitenkään suuresta joukosta.Koneen säätiön tukemat tuppaavast voittamaan Finlandia-palkintoja.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teresammallahti/207305-laura-lindstedt-ja-tekopyhyyden-finlandia/

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 237)