MH:een perustettiin v.-81 luonnonsuojelualuetoimisto. Niihin aikoihin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota myös monikäyttöasioihin metsäpuolella.  Jokamiesoikeudet, marjastus, sienestys, kalastus ja kalastusvesien hoito, metsästys ja riistanhoito yms.  tuli mukaan ainakin jossain määrin metsätalouden rinnalle.  Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja keinot siihen on ollut yhtenä ”oppiaineena” jo 80-luvulla metsäopetuksessa ja osin varmaan jo aiemminkin. Esim. luonnonsuojelulaki on laadittu ennen 80-lukua. Säädoksiä  lisätty siihen 80-luvun alussa.

Nyt kolmas kuukausi menossa melko säännöllisesti metsänhoitotöissä käyneenä.

Metsässä nähtyjen ihmisten saldo:

Kaksi motomiestä ja kaksi virolaista raivuumiestä.

Kirja luettu; tykkäsin. Kirjassa on käsitelty maallikolle sopivalla tasolla ajankohtaisia metsäaiheita kuten hiilinielua ja Inarin metsäkiistaa johon FSC on sotkeutunut.

Kirjassa painotetaan, että pöllöt ovat tärkeitä myyräkannan säätelijöinä ja sitä kautta ihmisen terveyden suojelijoina. Jos laskee yhteen maksimaaliset vuosittaiset parimäärät yleisimmistä 8 pöllölajista Wikipediasta, niin tulokseksi tulee 87 000 yksilöä. Yksilömäärä olisi siis vuodesta riippuen muutamasta tuhannesta aina sataan tuhanteen saakka. Jos Suomessa ei ole ns. hyvä myyrävuosi, pöllöt eivät pesi ja saattavat lähteä vaeltamaan. Eli saavat pöllöt jotain aikaan, ottaen vielä huomioon, että niitä ei pysty välttelemään samalla lailla kuin nisäkäspetoja jotka jättävät hajujälkiä. – Sen kyllä uskon, että pesäpaikkojen ja tiaisten vähyys haittaa pöllöjä huonoina myyrävuosina. (Korjattu pöllöjen määrä kello 12.55.)

Olli Tahvosella on mielenkiintoista pohdiskelua koskien Ylä-Lapin metsiä. Ne jäänevät aika pitkälle porotalouden ja luontomatkailun käyttöön eli jäävät nollarajan taakse, kun metsätalous ei kannata. Tahvonen on (edelleen) sillä kannalla, että metsänomistajalla ei voi olla omaa korkovaatimusta vaan korko tulee markkinoilta. Tämä tarkoittaisi sitä, että markkinakorkojen heiluessa muuttuisivat myös metsänomistajien metsänhoitopäätökset. En oikein jaksa uskoa, että metsänomistajat harjoittaisivat näin tarkkaa oman talouden kvartaalioptimointia, vaan päätökset tapahtuvat paljon sumeamman logiikan turvin ja pitemmällä aikajänteellä, riskit huomioiden.

Tuntuisi järkevältä tämä markkinoiden määrittämä korko. Halvan rahan aikaanhan on hankala keksiä kannattavia investointikohteita, joten voi vaikka ostaa metsää tai käyttää ylimääräiset rahat ojiin ja apulantoihin, kuten allekirjoittanut. Jos metsänostoon otetun lainan korko olisi vaikka 8 %, niin rahat menisivät varmaan ylimääräisiin lyhennyksiin. Tällä hetkellähän metsätalouteen saa lainaa halvemmalla kuin mitä metsätalous laskennallisesti tuottaa (3-4 %), joten on ilman muuta selvää, että metsätilojen kysyntä ja sitä myöten hinnat nousevat.

50% oli vakuusarvo kun itse pankissa asioin. Mitään ilmoitusvelvollisuutta ei toimenpiteistä ole.