› Keskustelut › Luonto › Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 11 12 13 … 22 23 24

  • Metsä meidän jälkeemme

    Lähetetty: 28.11.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • Gla 29.12.2019, 17:37

    AJ: ”Kirjassa oli esimerkki 100 hehtaarin avohakkuista erään seurakunnan maalla. Rantaan oli jätetty suojavyöhyke, mutta muuten jälki oli aika vanhanaikaista: säästöpuut, riistatiheiköt ja maiseman huomiointi oli unohtunut.

    …

    Peruutan sen verran, että kuvassa näkyy jokunen säästöpuu.”

    Onko niin, että kirjassa jaksollisen kasvatuksen metsää edustaa 100 ha aukko, jollainen on reaalimaailmassa hyvin harvinainen? Aivan kuten Lähteen jk-kirjoissa jaksollista metsätaloutta kuvataan sen luokan räkämännikköinä, jollaisia en ole eläissäni nähnyt. Jos näin on, herää väkisinkin kysymys kirjoittajan tarpeesta muunnella totuutta itselleen sopivampaan suuntaan.

    Ylipäätään kun jaksollisessa kasvatuksessa nousee korostuneesti esiin avohakkuuvaihe, pitäisi verrata jatkuvaa kasvatusta jaksollisen kiertoajan mittaiseen harsintaan. Millainen on lopputulos 60-120 vuoden harsintahakkuiden jälkeen.

    Miikkam 29.12.2019, 19:15

    Huvitti myös vertailu Suomen ja Sveitsin välillä. Sveitsissä puuta keskimäärin 2xenemmän hehtaarilla kun Suomessa. En tunne Sveitsin olosuhteita, mutta lienee maantieteellisellä sijainnilla hieman merkitystä. Kirjassa se tosin oli jk:n ansiota.

    mettämiäs 29.12.2019, 21:28

    Samaa ”kohtaa” ihmettelin minäkin. Eipä tullut kirjan tekstissä esille, paljonko Suomessa on puuta hehtaarilla, kun pohjapinta-ala on jatkuvassa kasvatuksessa pudotettu ”kymppiin” tai alle…

    Anton Chigurh 29.12.2019, 22:27

    Meillä on koivulle otollisia kasvupaikkoja 60% metsäpinta-alasta (12 miljoonaa hehtaaria).

    Muutaman kerran olen onnistunut saattamaan rauduskoivikon ensiharvennusvaiheeseen (istutuksesta jopa vähemmän kuin 15-vuotta), jolloin olen jättänyt pystyyn 1000 runkoa hehtaarille. Ajourilta poistamieni valtapuiden lustonohuus on tuossa vaiheessa ollut 5-10 millimetriä ja kasvuvaippa luokkaa 5 neliömetriä. Tuosta on helposti laskettavissa holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aiheuttama kasvutappio.

    Miikkam 29.12.2019, 22:36

    Mutta kuten kyseisessä teoksessa hyvin tuotiin esille. On sorkkaeläin ongelma liikennevahinkoineen ja punkkiongelmineen metsätalouden aikaansaannosta.

    A.Jalkanen 29.12.2019, 22:43

    Kirjassa haastelee helmipöllöä tutkinut Erkki Korpimäki, että pöllöt olisivat hyödyllisiä myyrien kurissa pitäjiä, ja että ne tarvitsevat vanhaa metsää pesimiseen ja metsien tiaisia vaihtoehtoisravinnoksi heikkoina myurävuosina. Tämä pesimis- ja ravintoasia voi olla totta tai en ainakaan osaa arvioida onko. Sen sijaan pidän myyrien ihmiseen välittämien tautien ja metsien myyrätuhojen kannalta nisäkäspetoja tehokkaampina kuin lintupetoja, koska ne ovat isompia ja niitä on enemmän. Kirjassa ei kuitenkaan ole vielä puoliväliin mennessä ole oltu huolissaan näädän, ketun tai ilveksen määristä. Näkökulmat on kyllä valikoitu huolella, niin että metsätalous saadaan kritiikin kohteeksi.

    Edelliselle kirjoittajalle: metsätalous tuottaa sorkkaeläimille toki ravintoa mutta se ei ole tässä ongelma vaan talviruokinta ja liian alhainen metsästysmäärä. Metsänomistajat kärsivät hirvien tuhoista joten sen lisäksi syyllistäminen laitumien tuottamisesta lienee kohtuutonta?

    Rane 29.12.2019, 22:57

    ”Näkökulmat on kyllä valikoitu huolella, niin että metsätalous saadaan kritiikin kohteeksi.”

    Aikaisemmin jo tulikin esille että  Koneen Säätiö on todennäköisesti edellyttänyt rahoituksen saamisen ehtona kriittistä näkökulmaa metsätalouteen.Ja sitä näköjään saa mitä tilaa.

    Gla 30.12.2019, 07:03

    En ota kantaa Koneen Säätiön osuuteen asiassa. Kiinnostavaa on kuitenkin se, miten tai miksi tällä tavalla valikoidun totuuden suosiminen palvelee tai palvelisi sen intressejä?

    Tolopainen 30.12.2019, 07:21

    Missä on pihvi, hiilinielut ovat ainakin suurta huijausta, taisi Anttonen  ne keksiä, että ei puututtaisi hänen öljybisneksiinsä. Keski-ja Etelä Euroopasta on metsät hakkattu jo kauan sitten, sillä ei ole ollut mitään vaikutusta ilmaston hiilipitoisuuteen. Vasta viimeisen 50v aikana on valtava muutos käynnistynyt, kun väestö on kasvanut 3mrd to 7mrd. Kyllä jokaisen lestatiolaisenkin pitäisi ymmärtää, että maapallon täyttäminen ihmisillä ei ole ihmisen päätehtävä. Avaruusaluksessa on rajallisesti resursseja, rajaton kasvu siellä on vahingollista ja tuhoisaa. Hyvät planeetat ovat harvinaisia, syytä olla ihmisiksi.

    jees h-valta 30.12.2019, 07:22

    Onhan tässä monta propakandistista linjaa. Eilen puoliysin uutisissa taivasteltiin ilman pientäkään kritiikkiä hirvikannasta sitä että sudet ovat alkaneet täällä Lounais-Suomessakin pitää hirvikantaa kurissa syömällä kevään vasoja. Nyt on metsästäjien suurin ongelma vasapula (ei riitä ammuttavaksi tarpeeksi) ja toinen susien aiheuttama metsästysongelma on tietysti tämä ettei voida metsästää kun ei koiria voi päästää jahtiin. Missään kohtaa ei asiaa/asioita pidetty muuna kuin ongelmana ja sen aiheuttaa nyt tuo iänikuinen porun aihe: Sudet. Oli jopa sellainen uhka että hirvikanta voi lähivuosina päätyä laskuun. Onpa kyllä meitin metsästäjillä ja metsästysmyönteisellä hallinnolla ongelmaa, kertakaikkiaan! Hyviä puolia itse löydän noista (jo aikaa tuon kehityksen ennustaneena) paljonkin mutta kukapa saisi meidän YLELLE tämän jakeluun?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 11 12 13 … 22 23 24