Keskustelut Metsänhoito Metsä- ja tutkimuspoliittisia ajatuksia

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
  • Metsä- ja tutkimuspoliittisia ajatuksia

    Merkitty: 

    Metsätieteen Aikakauskirjasta kannattaa lukea kaikki kirjoitukset joissa Heikki (Smolander tai Hänninen) on mukana. Monia näistä teemoista on sivuttu myös tämän lehden artikkeleissa ja keskusteluissa. Numeroinnin lisäsin kommentoinnin helpottamiseksi.

    1. Heikki Hänninen, Heikki Smolander. (2024). Yhden totuuden opit ja ajan henki Suomen metsänhoidossa ja metsäpolitiikassa – mikä on tutkijoiden rooli? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24007.

    2. Heikki Smolander. (2022). Metsän- ja ympäristöntutkimuksen käytännöt ovat kaukana ideaalista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10777.

    3. Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Ovatko faktat kohdallaan Metsä meidän jälkeemme -kirjassa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10337.

    4. Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Argumentaatio ontuu myös olennaisissa asioissa – vastauksia Metsä meidän jälkeemme -kirjan tekijöille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10395.

    5. Heikki Smolander. (2012). Tutkimustiedon siirto käytäntöön – vettä hanhen selkään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6746.

    6. Heikki Smolander. (2011). Väärin kasvatettu – Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirjan” arvostelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1artikkeli 5940.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi

    Kiitos näistä Hessut! ?

  • A.Jalkanen

    ”laskelmat on viety sektorin ja kansantalouden tasolle saakka, jotta uusiin tuotteisiin ja niiden tuotantoon liittyviä taloudellisia suuruusluokkia voidaan paremmin arvioida”

    Erittäin hyvä! Tätä olen peräänkuuluttanut monta kertaa. Ei riitä että laskeskellaan vain metsäsektorin sisällä arvonlisää. Jotta voidaan valistuneesti päättää kuinka paljon on järkevää hakata puuta, suojella metsää ja jättää hiilinieluiksi, tarvitaan kansantalouden tason tietoa metsien käytön vaihtoehdoista.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/tiedepaneeli-metsien-tuottoa-voidaan-kasvattaa-huimasti-ilman-lisahakkuita/#d22ca7cc

    MaalaisSeppo

    Yleensä ottaen jos jollekin tuotteelle on kovasti kusyntää, niin kyllä niitä melko pian aletaan tuottaa. Näistä metsäteollisuuden uusista tuotteista on puhuttu pitkään ja joitakin on koetuotannossa. Esim nanosellu on ollut esillä jo ainakin 10 v. Hidasta tuntuu olevan markkinoiden kasvu.

    Jos jonkin puupojaisen volyymituotteen kysyntä nousee nopeasti, niin se näkyy melko pian myös puun hinnassa. Nyt tällainen tuote on energiahake. Innovaatiomielessä on metsätuotteista vähiten kehitetty, mutta niin vain on nostanut puun hintaa mukavasti. Kannattaisikohan keskittyä huipputuotteiden lisäksi kehittämään myös matalan kehityspanoksen volyymituotteita.

    Nostokoukku

    Ei vastannut tuokaan raportti tärkeimpään kysymykseen: kuka tuotteet ostaa. Kuten MaalaisSepi edellä sanoi, jos yli 15 miljardin arvonlisälle on markkinat olemassa, tuotteita tekee jo usea tehdas. Raportin lopussa totuus seisoo: markkinat ovat vielä pieniä ja kaupallistaminen kaukana.

    Kurki

    https://www.hs.fi/talous/art-2000010347549.html

    Samu Mäkelä: ”””Miksi suomalaisia metsiä saa hakata melkein kuinka vapaasti tahansa ja miksi niissä eläviä kasvi- ja eläinlajeja tuhota samalla ? Miksi metsiemme tuotto yhä useammin menee harvojen kotimaisten ja ulkomaisten osakkeenomistajien taskuun ? ”””

    Mitä haittaa tuosta vapaasta hakkuuoikeudesta on ollut? Kuka nyt metsäomistajan metsistä pitäisi parempaa huolta kuin metsäomistaja itse. Sehän näkyy jo siinä, että metsävarat ovat kasvaneet 60 vuoden aikana joka vuosi 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 mij. m3:iin. Viime vuonnakin hakkuusäästöä oli n. 23 milj.m3.
    Mitä kasvi- ja eläinlajeja metsätalous on tuhonnut Suomesta?
    Minun tietääksen ei yhtään lajia.
    Metsätalous on paras verotulojen antaja Suomelle kuin mukään muu teollisuuden ala, sillä toiminta on kannolta satamaan suomalaisen työn alaista ja tuontipanosket pienet. Kuta suurempi metsätalous Suomessa on sitä enemmän on verotulojakin. Jo metsäsnomistajan puunmyynneistä pääomavero enimmillään on 35% ja kaikesta metsäteollisuuden ostamasta puusta metsäteollisuus vielä tulouttaa valtiolle 24% ALVIN. Eli Suomen hakkuiden kantorahatulosta veroja on enimmillään 60%. Vieläkö pitäisi olla enemmän.
    Vihjeenä, että pörssi taas on avoin kaikille ostaa metsäteollisuuden osakkeita, että pääsee nauttimaan niistä kadehtituista osingoista.

    A.Jalkanen

    ”Olemme nyt uudistamassa rakentamislakia ja siihen on tulossa kerrostalojen ja rivitalojen uudisrakentamiseen elinkaariaikaisen hiilenjalanjäljen raja-arvo. Laskentaesimerkkien perusteella siitä tulee vuosikymmenien voimakkain kannustin puumateriaalien käyttämiseen rakentamisessa.”

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70133394/ymparistoministeri-kai-mykkanen-biotalouden-merkitys-ilmastopolitiikassa-kasvaa

    Rukopiikki

    Minkähänlainen elinkaari on laskettu Ruotsin vahimmalla kivitalolle joka on 1200 luvulta.

    Minun mielestä puusta ei pitäisi rakentaa mitään isompia rakennuksia. Vain massiivikivitaloja samaan malliin kuin satoja vuosia sitten. Ne kestävät aikaa.

     

    Rane

    Tuossa sunnuntaipäivän ratoksi metsätieteellisen keskustelun analyysiä.Kannattaa myös lukea kirjoitus dosenttien ja professoreiden rahoituskuvioista…

    Panu Halme – Hömötiaisen laulu (wordpress.com)

    Petkeles

    <p>Juu, taattua laatua. Analysoija kertoo, että metsissä on kaikki ok ja faktat on faktoja. Ei kuitenkaan anna niitä faktoja tai kumoa lp:n lähteitä (ei kyllä ole niihin tutustunutkaan).</p><p>Vk osastolle menee jo lujasti, kun lp ei ”vastaa kysymykseen”.</p>

    A.Jalkanen

    Siirretty EU-ketjuun. Tässä ketjussa piti kai keskustella sijoittamisesta ja metsätalouden kannattavuudesta tai mitälie aloittaja ajanut takaa…

    Rane

    ”kun lp ei ”vastaa kysymykseen”

    Petkeles huomasi saman kuin blogisti eli luontopaneelin vastineessa ei yritettykään kumota Vuokon väitteitä.Miksi kun asialla oli luonnontutkimuksen huippuprofessorit joilla faktaa olisi luullut löytyvän?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)