› Keskustelut › Metsänhoito › Metsä- ja tutkimuspoliittisia ajatuksia

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Metsä- ja tutkimuspoliittisia ajatuksia

    Lähetetty: 7.4.2024, 12:00

    Merkitty: 

    Metsätieteen Aikakauskirjasta kannattaa lukea kaikki kirjoitukset joissa Heikki (Smolander tai Hänninen) on mukana. Monia näistä teemoista on sivuttu myös tämän lehden artikkeleissa ja keskusteluissa. Numeroinnin lisäsin kommentoinnin helpottamiseksi.

    1. Heikki Hänninen, Heikki Smolander. (2024). Yhden totuuden opit ja ajan henki Suomen metsänhoidossa ja metsäpolitiikassa – mikä on tutkijoiden rooli? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24007.

    2. Heikki Smolander. (2022). Metsän- ja ympäristöntutkimuksen käytännöt ovat kaukana ideaalista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10777.

    3. Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Ovatko faktat kohdallaan Metsä meidän jälkeemme -kirjassa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10337.

    4. Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Argumentaatio ontuu myös olennaisissa asioissa – vastauksia Metsä meidän jälkeemme -kirjan tekijöille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10395.

    5. Heikki Smolander. (2012). Tutkimustiedon siirto käytäntöön – vettä hanhen selkään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6746.

    6. Heikki Smolander. (2011). Väärin kasvatettu – Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirjan” arvostelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1artikkeli 5940.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi

    Kiitos näistä Hessut! ?

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • käpysonni 8.4.2024, 10:08

    Meni näköjään puutuomaksella juttuni tunteisiin.

    Nostokoukku 8.4.2024, 10:25

    Koulutuspoliittisten tavoitteiden seurauksena taitaa käydä niin, että se Kelan tukipaketilla elävä keskioluen kanssa puuhasteleva kouluttamaton kansanosa ei enää olekkaan ongelma. Ongelmaksi on muodostumassa akateemisesti koulutettu keski-ikäinen väestö joka ei löydäkkään enää koulutustaan vastaavaa työtä eikä alennu muuhun työhön. Filosofian maisteri ei lähdenkään marjanpoimijaksi eikä dipl.ins. hitsariksi. Yhteiskunnan ilmainen vuosikausien koulutus kelpaa, työ ei.

    A.Jalkanen 8.4.2024, 10:49

    Kumpaa porukkaa arvelette olevan enemmistö niissä noin 200000 rakenteellisesti työttömässä, joita on vaikea työllistää: akateemisia vai alemman koulutustason väkeä?

    Hesarissa keskustelua väestöstä (kursivointi minun).

    ”Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat väestön koulutustaso sekä työurien pituus ja tuottavuus. Inhimillinen pääoma lisää tuottavuutta ja hyvinvointia. Jos tuottavuus kasvaa, tarvitaan vähemmän työllisiä suhteessa niihin, jotka ovat työvoiman ulkopuolella tai työttömiä. Jos maahanmuutto, työllisyys ja väestön koulutustaso ovat riittävän korkealla, alle kahden lapsen jäävä syntyvyys naista kohti riittää hyvin.

    Taloudellisen kestävyyden lisäksi tärkeä tavoite on sosiaalinen kestävyys, kuten ihmisten hyvinvointi ja se, elävätkö he toivomansa kaltaista elämää, mihin usein kuuluu toive puolisosta ja lapsista.
    …

    Väestön määrä ja rakenne ovat jatkuvassa muutoksessa, ja maahan- ja maastamuutto ovat muovanneet myös Suomen nykyistä väestöä. Ensiarvoisen tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta on se, että tänne muuttavat ihmiset voivat integroitua osaksi yhteiskuntaa, jolloin he esimerkiksi kouluttautuvat, työllistyvät ja perheellistyvät osana muuta väestöä.

    Suomalainen kantaväestö, joka saa erittäin vähän lapsia ja vielä syrjii tulijoita, vanhenee, pienenee ja kuihtuu nopeasti, kuten laskelma osoittaa. Avoimuus on meille ainoa vaihtoehto.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010338139.html

    Pari poimintaa kommenteista:

    1. Tekoälyn täysmittainen hyödyntäminen ja automaation lisääminen sekä koko tuotantorakenteen siirtäminen huipputeknologiaan poistaa suurelta osin tarpeen tuoda Suomeen suoritusportaan massatyövoimaa.

    2. Esimerkiksi Yhdysvaltojen talouskasvu suurelta osin pohjautuu sen ikärakenteeseen. Nuoria ja työssäkäyviä on paljon. Tämän ikärakenteen on mahdollistanut maahanmuutto ja integraatio.

    Rukopiikki 8.4.2024, 11:21

    Väestön määrän pitäminen nykyisellään ei ole mikään itseisarvo. Esim. 2-3 miljoonaakin riittäisi tänne hyvin. Kun pöydässä on vähemmän syöjiä niin ruokaa riittää paremmin.

    Maahanmuutto on ollut kovin miesvaltaista. Sitä tasapainottamaan pitäsisi tuoda paljon nuoria naisia. Mutta niistä ei taida olla missään päin maailmaa kovin ylijäämää.

    Korkeasti koulutetut hyippyosaajat voi nykyään tietokoneaikana työskennellä suomalaisiin firmoihin ihan missäpäin maailmaa tahansa. Ei heidän tänne tarvitse tulla. Intiasta löytyy viisaita nörttejä vaikka kuinka. Sieltä voi ostaa suunnittelupalveluja.

    Korkeasti koulutetut naiset tekee uraa. Sitä häiritsee liian pahasti vauva arki.

    Nostokoukku 8.4.2024, 11:47

    Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on 19,5 % väestöstä. Toki heitä on siten 200 000 työttömästä vähemmistö. Mutta heidän työttömyytensä kasvaa muita nopeammin, 23% vuodessa.

    puutuomas 8.4.2024, 13:14

    Norjassakin olisi marjanpoimijan paikkoja auki jos kotimaan palkkataso ei miellytä.                                                       https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/12236754?locations=Norja&&announced=0&leasing=0&remotely=0&&&&english=false&sort=1

    Jean S 8.4.2024, 13:19

    Näin nelikymppisenä sanoisin, että meille luvattiin kyllä aikoinaan liikaa. Korkeakoulutus ei enää johda sellaiseen palkkatason ja arvostuksen nousuun kuin mitä silloin ennen lamaa luultiin. Ei ole mikään ihme, että alkaa masentaa, kun huomaa kuluttaneensa koulun penkkiä turhaan.

    Rukopiikki 9.4.2024, 11:26

    Sata vuotta vanhoista lähteistä löytyy kaikki olennainen tieto mitä metsänkasvatuksessa Suomessa tarvii. Onko kaikki tutkimus ollut sen jälestä turhaa.

    Makarov 9.4.2024, 12:35

    Niin ei ne metsänkasvatuksen perusasiat mihinkään muutu. Yksityiskohtien osaamisestahan siinä on pitkälle kyse. Ne kun oikeasti ymmärtää ja sitä kautta siirtää käytäntöön niin ollaan jo pitkällä.

    Nostokoukku 9.4.2024, 22:09

    Taas on vanha kymmeniä kertoja julkaistu raportti päivitetty. Sen mukaan metsäteollisuuden on siirryttävä lankuista ja laudoista arvokkaampien tuotteiden tekoon. Hakkuumääriä lisäämättä tuotannon arvoa voidaan nostaa miljardeja. En päässyt lukemaan koko raporttia, joten en tiedä ratkaisiko se kuka nämä kehittyneet tuotteet ostaa. Luultavasti ei. Mihinkähän nämä kehittyneet tuotteet varastoidaan? Pari vuotta kun teollisuus niitä syytää, tarvitaan melkoiset varastot. Tyhjiä kaivoksia on, mutta 80 miljoonasta kuutiosta puuta syntyy melkoinen rovio kehittyneitä  tuotteita.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5