mielipiteitä kaivataan lähinnä metsä-groupin a-lisäosuuksista tuntuisi aika hyvä korko olevan ja vielä kevyt verotus ja pääoma bonus onko liian helppoa ollakseen totta 100000 sijoituksella tekisi 5 vuodessa noin 25000 + 5500 pääoma bonus ?
Myös lisäosuuksiin sijoitettu ylijäämän palautus(osuuspääoman korko) kerryttää pääomabonus oikeutta.
Jos näin loppuvuodesta tekee puukaupan ja saa ennakot maksuun ennen vuoden vaihtumista ja sijoittaa ne a lisäosuuksiin niin voi sitten seuraavan kahden vuoden aikana saaduista puukauppamaksuista tehdä sijoituksen a lisäosuuksiin kertyneen oikeuden verran, jolloin metsäliitto maksaa tuosta kertyneestä osuudesta 15% ja itse 85 %.
Vuosi 1 on ansaintajakso, vuodet 2 ja 3 on käyttöjakso ja vuodet 4 ja 5 sitouttamisjakso. Eli tuon verran aikaa pitää rahat olla sijoitettuna että tuon 15% pääomabonuksen saa itselleen.
Viidessä vuodessa pääsee hiukan plussalle tuotoissa kun verot ja uudistamiskulut on noista myynneistä vähennetty. Ei ole tuo rikastuminen metsänmyynnillä kovin helppoa.
Jos veroja joutuu vähentämään, niin silloin minun ymmärtääkseni on jo plussalla?
Käykö lisäosuudet lainan vakuudeksi ? Olisiko järkevää ottaa uuteen metsätilaan tai sijoitusasuntoon laina jota maksaisi kerran vuodessa osuuskoroilla pois ?
Miksi et käytä vakuutena sijoitusasuntoa ja metsätilaa, ne voi kiinnittää lainanvakuudeksi, ei siihen mitään A osuuksia tarvita, rahalla korot pitää maksaa, sehän on aivan sama mistä se tulee. Minä en velkaa ota enää kirveelläkään, kun siitä on eroon päässyt. Jos ei käteisvarat riitä ostamiseen, saa olla ostamatta.
Metsä-Group osuussijoitukset on alkaneet myös Itä-Suomessa kiinnostaa metsänomistajia. Syitä tähän voisi olla korjuun- ja kuljetuksen ryhtiliike, kuidun hinnoittelu ja ostajahenkilöiden aktivoituminen on saanut myös uinuvat jäsenet osuuskunnan toimintaan.
Iäkkäimmät metsän omistajat arvostaa puunostajana ja sijoituskohteina kotimaista, kilpailukykyistä ja turvallista toimijaa.
Vielä jos ne ostomiehet sais hoidettua tarjouspyynnöt alle puolessa vuodessa, voisi tehdä vaikka kaksikin kauppaa vuodessa, nyt toiminta on niin hidasta, että jää yhteen.
Minä en velkaa ota enää kirveelläkään, kun siitä on eroon päässyt. Jos ei käteisvarat riitä ostamiseen, saa olla ostamatta.
Minä taas otan, vaikkei tarvisikaan. Raha on ollut niin halpaa, ettei koskaan. Mielummin pitää rahat vaikka osuussijoituksissa, osakkeissa ja rahastoissa. Kun korot nousee, niin maksaa silloin lainan pois.
Rahan hinta riippuu inflaatiosta, eikä nimelliskoroista. Raha on ollut huomattavsti halvempaa silloin kun inflaatio on syönyt lainat, sitä ei enää tapahdu, vaan ne joutuu maksamaan. Koskaan asuntovelat eivät ole olleet niin suuria tuloihin nähden kuin nykyisin, tilanne on huolestuttava. Kun asuntojen hinnat kääntyvät laskuun ja vakuusarvot ropisee eikä asunnosta enää saa maksettua hintaa. Vasaramies saa taas töitä, se vaanii nurkan takana.
Rahan hinta juuri riippuu ohjauskoroista. Inflaatio tietysti ohjaa korkoja. Minun lainankorot on ainakin sidottu ohjauskorkoon, eikä inflaatioon.
Korkojen noustessa yleensä inflaatio nousee myös tai toisinpäin. Molemmat kulkevat käsikädessä. Jos hinnat nousevat, niin tottakai rahan lainaaja haluaa lainatulla rahalla olevan vähintään sama ostovoima, kuin ennen lainaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.