Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
Se että kerätään valtiolle erilaisia ympäristö veroja ei vielä vähennä päästöjä yhtään ja senjälkeen kun nämä haittaverot tehoavat, valtio ei saa tuloja ja pitää palata entisiin veroihin.
Antti arvostelee edellistä hallitusta, vaikka sen hallituksen politiikka oli selkeästä parempaa kuin niiden edellisten hallitusten, joissa SDP on ollut mukana. Sosiaalietuudet on toisille tulo ja toiselle meno, eli niille, jotka niitä rahoittavat eikä ne tuota mitään. Kansalle voidaan jakaa määrättömästi rahaa, kaikki kuluu eikä mikään riitä, siitä on kokemusta. Sehän on pelkää propakandaa puhua pienituloisista eläkeläisistä, kun tuo eläke ei ole ainut tulo, jota saavat yhteiskunnalta. Nykyinen osinkoverotus on pääosin muutettu Urpilaisen ministerikaudella, jos hän siinä unohti verotuksen ulkopuolelle suurpääoman siihen ilmeisesti oli jokin syy, nimittäin Suomen valtava lainan tarve. Täytyy olla myös jotain porkkanaa, että tänne saadaan pääomia muutekin kuin velkana. SDP:n lista ei ole Antin tekemä, siinä on SAK:n kädenjälki, siinä ei ole mitään työllisyyttä tai yritystoimintaa edistävää, sehän on suora lasku yritystoiminnalle, johon halutaan valtuuttajiksi edellisen hallituksen puolueita. Rinne on aina ollut härski, eikä ole tapojaan muuttanut.
Veropohjan laajentaminen on Rinteen ajatuksissa esiintynyt ja se kyllä tarkoittaa metsillemme kiinteistöveroa ilman muuta. En kyllä kauheasti kehuisi jätkän malliin. Kyllä metsätalouden verot ovat jo nyt tapissa eikä tuo ainakaan paranna metsien hoitoakaan millään tapaa. Eikä lisää puun myyntiä eikä tarvitsekkaan, meillähän puuta myydään jo nyt aivan riittämiin. Ja lisävaraa myydä pn jos vain ostohaluja löytyy. Jokainen ylimääräkulu voi jopa heikentää metsätalouden harjoitusta. Vie ainakin motiivia.
Jeessi:”-Eikä lisää puun myyntiä eikä tarvitsekkaan, meillähän puuta myydään jo nyt aivan riittämiin. Ja lisävaraa myydä pn jos vain ostohaluja löytyy. Jokainen ylimääräkulu voi jopa heikentää metsätalouden harjoitusta.”
Onkohan tuo Narsisti kirjoiittanut tuon ihan selvin päin? Tuskin! Puukaupassa on pullonkaulana ollut – ja on – teollisuuden osto, eikä suinkaan metsää omistavien puunmyyntihaluttomuus.
Jos tuo uusi sellutehdas lisää vuotuista puuntarvetta n. 6 miljoonaa kuutiota, niin jos se ei lisää puun myyntiä, niin kysymys lienee vain idiotismista metsänomistajien joukossa. Ja aivan varmasti se nostaa kantohintoja ainakin hieman.
Antin veropohjan laajennus tarkoittaa osinkotulojen lähdeveroa, eli siinä taitaa olla menossa verolle aikapaljon muutakin kuin osingot, esim. osuuspääoman koroille tulisi 15% lisää veroa. Myös eläkeyhtiöt saisivat mojovan lisälaskun eli eläkemaksujen korotuskin tulisi eteen. Verot eivät ole mikään itseisarvo, jolla taloutta edistetään. Korkealla verotuksella ei ole missään saatu talouskasvua aikaan, sehän on Suomessakin lähes pysäytetty verotuksella.
Kurki. Jos ja kun rakennetaan uusi – vaikkapa sellutehdas, niin se yleensä tehdään sen verran suurempi tuotokseltaan, että samalla työvoimamäärällä pystytään tekemään kymmeniä prosentteja enemmän ja laadukkaampaa tuotetta. Samalla yleensä puun matka-aikaa kannolta valmiina tuotteena satamaan, on mahdollista tuntuvastikin lyhentää.
Jos Kemin uusittu tehdas valmistuttuaan täyteen iskuun käyttää kuukaudessa 600 000 kiintoa j jonka hinta tehtaalla on 100 €/ kiinto ja sen valmistus – ja kuljetus tapahtuu kauukauden sisään, sekä maksu kilahtaa tilille 2 kuukautta kannosta irroittamisesta, niin JOS tuotannosta saa kaksi prosenttia enemmän kuin kulut kaikkineen ovat, on vuotuinen korkotuotto jo 12 %.
Kun kuitenkin Myyntihinta on noin kolme kertaa parempi kuin tuotantokustannukset, on vaikeaa uskoa, että omistajat tyytyvät 10 %: n tulokseen sijoitukselleen / v. Tällä hetkellä tulos on lähempänä sataa prosenttia kuin kymmentä 🙂 🙂
Metsä Groupin uudet tehdasinvestoinnit ovat suuri askel ilmastonsuojelun hyväksi
Tärkein vaikutus tulee siitä, että uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat maailmanmarkkinoilla tilaa vanhanaikaiselta ja saastuttaviin tehtaisiin perustuvalta tuotannolta.
JOS Metsä Fibren uudet tehtaat Kemissä ja Raumalla toteutuvat (HS Kotimaa 27.4.), ne antavat vahvan viestin, että päätöksentekijät ovat liikkeellä entistä paremman ilmastopolitiikan puolesta. Tämä on mainio uutinen hallitusneuvotteluihin.
Uudet tehtaat tuottaisivat valtakunnan verkkoon uusiutuvaa sähköä arviolta kaksi kertaa enemmän kuin Imatrankoski, jossa toimii maamme suurin vesivoimalaitos. Tehtaiden tuotteet auttavat korvaamaan muovia ja muita valmisteita, joiden tekemiseen tarvitaan fossiilisia energiavaroja.
Tuotanto suuntautuu vientiin. Vaikutus siis säteilee pääosin ulkomaille, usein maihin, joissa teollinen järjestelmä ja jätehuolto ovat kehittymättömiä. Tehtaat vähentävät kasvihuonepäästöjen lisäksi muitakin ympäristöongelmia kuten maailman merien roskaantumista. Uusia tehtaita tarvitaan niin sanotun seuraavan sukupolven puutuotteiden hautomoiksi.
Ilmastonsuojelun kannalta ehkä tärkein vaikutus tulee siitä, että uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat maailmanmarkkinoilla tilaa vanhanaikaiselta ja saastuttaviin tehtaisiin perustuvalta tuotannolta. Kilpailukyvyttömiä tehtaita joudutaan sulkemaan, mahdollisesti myös trooppisten metsien alueelta. Laillisia ja laittomia hakkuita tapahtuu hädänalaisten orankien reviireillä ja muuallakin, missä niin sanottu kuudes sukupuuttoaalto pyyhkii eliölajeja maailmasta.
Jos puu ei riitä kotimaassa, tehtaat voivat hankkia raaka-ainetta myös ulkomailta. Tärkeää kuitenkin on investoida voimakkaasti Suomen omaan metsänhoitoon. Jokaisen metsänomistajan pitää varautua palauttamaan metsäänsä 15–20 prosenttia kantorahatuloistaan ja hoitamaan istutukset ja nuoren metsän hoidon mahdollisimman hyvin. Parantunut kysyntä houkuttelee metsänomistajia kermankuorintaan: hakkaanpa myyntikelpoiset arvopuut, käärin rahat ja jätän heikot puut metsään. Sillä menolla hiilinielu voi mennä umpeen.
Pekka Kauppi
ympäristönsuojelun emeritusprofessori, IPCC:n perustajajäsen, Helsinki
Oksanen tuolla edellä todisti, että Suomessa ei kannata panostaa puuntuotantoon. Puunhinta on hänen mukaansa jo nyt aivan liian korkea ja puuntuotannon kustannukset nousevat huomattavasti nopeammin, kuin mitä kantorahatulo.
Tukin hinta onneksi on vielä määräytynyt markkinoilla, joka on pitänyt uskoa puuntuotantoon yllä. Tukin hinta varmaan olisi täälläkin se 30 euroa/m3 (Oksasen Venäjäesimerkki), jos tukkimarkkinatkin olisivat kolmen suuren hallussa.
Tehtaat pitää tehdä sinne, missä homma kannattaa. Venäjälle, jos se siellä näyttää paremmalta. Oleellista on, että markkinat toimivat – kuitukaupassa ne eivät täällä toimi. Tyypillistä hinnanmäärittelyä aloilla, joilla vain muutama toimija ja markkinoille tulo on vaikea. Myytävän tuotteelle oikea hinta ja kielletään muiden tekijöiden kytkeminen kauppaan. Tätä edellyttäisi jo osuuskunnassakin jäsenten tasapuolinen kohtelu.
Minä en kaipaa tälle alalle mitään muuta kuin sen, että markkinat toimivat!
Komppaan RR:ää. Kuitupuun käyttöarvon ja hinnan välinen ero on räikeä. Puuntuotantoon on kuitenkin pakko panostaa, muuten puuta ei riitä enää uusille tehtaille. Ainakin Kemijärvi olisi syytä saada tulille, jotta aivan pohjoiseen asti riittäisi puun käyttäjiä. Muuten käy niin, että etelässä ovat tehtaat ja pohjoisessa hiilinielut ja turistit.
Eikös ongelma kuitupuussa ole että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Jos tilanne olisi päin vastoin niin markkinat nostaisivat hinnan automaattisesti. Tilanne on sama kaikissa raaka-aine kaupassa. Ilman muuta olisi hyvä saada Kemijärven tehdas aikaiseksi. Se varmaan nostaisi Lapin kuitupuulle kysyntää eikä sitä nyt tarvitse kaupata muutamalla eurolla motti. Jos sitä edes ostetaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.