Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
Jos ojitusmätästys tehdään väärin eli maata otetaan liian syvältä taimien istutuspaikoille, hidastuu kasvu ravinteiden puutteen takia. ”Syväaurauksessa” istutuspaikat eli paltteet oli matalampia. Auraus kuten ei naveromätästyskään vastaa ojitusmätästystä kuivatuksen kannalta.
Arvio kasvulisäyksen syistä oli keskimäärin koko Suomen alueella eikä sitä tietenkään voi yleistää johonkin paikkaan. Ja voi olla syiden osuudetkin erilaisia , arviot on arvioita .
Kyllä siitä aurauksesta tekee erinomaisen se, että maata siinä liikutellaan eri paljon kuin kaivurimätästyksessä. Kunttaa ja kivennäismaata sekoittuu lahomaan paljon suurempi määrä. Ja muodostuu yhtänäiset korkeat ”kohopenkit” jotka lämpenevät hyvin. Ja jokaisen penkin välissä kuivattava oja. Ei mätästyksellä saada yhtä hyvin kasvavaa taimikkoa. Se on jo käytännössä nähty omillakin tiluksilla. Ja olen tarkkailut asiaa aina missä kuljenkin. Auran palteessa on aivan eri tavalla juurilla tilaa kasvaa kuin pienessä kaivurilla tehdyssä mättäässä. Ravinteita ja kuohkeaa maata juurille riittää.
Ei näillä kohopenkeillä ole mitään merkitystä metsän kovimmassa kasvuvaiheessa, saattavat vaikuttaa ensimäisinä vuosina jotakin, mutta kasvupaikat ovat luontaisesti aina erilaisia. Jos kasvupaikka on pohjoiseen viettävää rinnettä, siitä ei saa koskaan yhtä hyvää kuin lounaisrinteestä, vaikka miten muokkaa. Metsänkasvunopeus riippuu maantieteellisestä sijainnista ja kasvupaikasta ei muokkaustavasta. Aurauksella paljastuu vain turhan paljon kivennäismaata ja tulee runsaasti risusavottatyötä ja lisää kustannuksia, ei mitään taloudellista hyötyä.
Syväauraus on aivan ylivoimainen muokkaustapa. Kasvuvyöhyke siirtyy pykälän-kaksi eteläänpäin. Auratut palkeet sulavat lumesta viikkokausia aikaisemmin kuin muu maaperä. Auratut alueet säilyttävät muotonsa vähän liiankin hyvin, päätehakkuissakin konemiehet kärsivät sen takia selkäongelmista.
Pohjoisessa on monesti niin, että vesaikko ei ole ongelma, koska porot syövät sen monin paikoin hyvin tehokkaasti pois. Tai pitävät syönnillään sen kasvua kurissa niin, että mänty pääsee niskan päälle.
Syväauraustakin on kahta eri lajia. On Palleauraus ja piennarauraus. Mielestäni palleaurauksessa päästää kyllä hyvään kasvuun, mutta korkean palteen päällä taimella on suuret mahdollisuudet kallistella palteen pikkuhiljaa lahotessa ja rapautuessa.
Piennaraurauksessa isketään taimet jätkänpolulle, jossa taimi pysyy hyvin istutusasennossa ja vieressä olevasta pekasta riittää ravinteita koko kiertoajaksi ja vielä seuraavallekin. Toiselle puolelle vedetty matala navero poistaa veteen hukkumisen mahdollisuuden.
Paksukunttaisssa maastoissa auraukset ovat todellakin parantaneet ainakin puuston kasvuvauhtia – laatua ei niinkään.
Viherpipertäjille tapa ei sovi lainkaan, koska he eivät pääse siellä liikkumaan. Tosin eivät he siellä liikkuisi muutenkaan.
Aika kummallisia kuvitelmia, että, aurauksella saataisiin lisää ravinteita maahan, puulla on juuret eivät ne tarvitse kasvaakseen maan muokkausta, kuin kasvuunlähtövaiheessa, kun juuristo on vielä heikkoa. Muokattu maa myös lämpenee enemmän, koska on ilmavampaa kuin kylmä muokkaamaton, eli nopeuttaa taimien kasvua ensimmäisinä vuosina.
Aina kun kunttaa ja kivennäismaata sekoitetaan, se lisää kuntan ja turpeen hajoamista, mitä edesauttaa myös kohollaan olevan penkin lämpeneminen. Eliötoiminta vilkastuu. Tämä vapauttaa ravinteita kasvien käyttöön.
Ojitusmätästyksen (joskus muunkin mätästyksen) ongelma on usein se, että kaivurikuski ei malta/ehdi tekemään mättäistä tarpeeeksi laakeita ja matalia , jotta kasvuolosuhteet taimille olisi parhaat mahdolliset. Syväauraus jäljetkin häviää 20-30 vuodessa käytännössä kokonaan, jos maaperä on sopivan hienorakeista. Mutta maanpinnan reipas muokkaaminen ei sovi nykyisen hiilitase asian vuoksi enää oikein kuvioon hyväksyttävästi. Säätöauraus (joka taitaa olla aurauksen ”virallinen” nimi nykyään) olisi edelleen hyvä ja suht. edullinen menetelmä paksukunttaisilla mailla kasvuolosuhteiden parantajana.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.