Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
Edelliset kommentit vastaavat omia näkemyksiäni.Maailma on kautta-aikain muuttunut ja näin myös jatkuu loppuun asti.Vuosikymmenen parin päästä saattavat ihmetellä tätäkin tämän hetkistä hiilensidonta hypetystä.Kuuluu samaan sarjaan,kuin aikoinaan lännen keskimatkan ohjukset,ydinvoima,YYA-sopimus ja niin edelleen.Kohtuu kaikessa ja maalaisjärjellä pärjää kyllä.
Metsänomistajien kannattaa varautua siihen, että miten MG suunnitelmoi investointien maksamiseen. Äänekosken rakentaminen antoi aika hyviä osuuskunnan jäsensijoituksia. Itochun avulla tuli investointirahaa ja samalla varmistetaan kauppahuoneen vivulla sellun myyntiä Kauko-Itään!
Karkeasti ottaen Kemin vanhan tehtaan koko tuotanto (n. 570 000 sellutonnia) meni Kiinaan, joten jos Kiina haluaa tulla mukaan omalla osallaan, niin se varmistaa menekkiä. Jo nyt MG:lla oli tarjous kesäharvennuksen osalta ; 70 % käsirahaa kaupun tekohetkellä! Jatkaako osuuskunta jäsentensä sijoitushaluja vielä 15 %:n vastaantulolla, kuten Ääneskosken rakentamisen aikana?
Eiköhän nuo asiat ole jo sovittu kinuskien kanssa, että eivät lähde toteuttamaan kilpailevaa hanketta Kemijärvelle. Se on tuo vapaa kilpailu pelkkää kuvittelua, ei sellaista markkinoilla ole, joissa on suuria harvoja pelureita.
Verkkokeskustelua Kemiin liittyen. Ihan mielenkiintoisia väitteitä, kuten että jääkausi tulee siitä kun kasvillisuus imee tarpeeksi paljon hiilidioksidia ilmasta, ja että Suomen puusto kasvaa nyt enemmän kuin ennen siksi kun ilman hiilidioksidipitoisuus on noussut. Ai niin: pölyttäjäkato johtuu metsätaloudesta. Kävin kommentoimassa (nro 83, alla).
”Kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokon mukaan hakkuiden jälkeiset aukeat ovat kuitenkin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Uuden puuston syntymisen lisäksi ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monille perhosille, hyönteisille ja putkilokasveille. Jopa jotkut maatalousympäristöjen heikentymisestä kärsineet perhoset ovat löytäneet uuden kodin hakkuuaukoilta.”
Kaikkein monimuotoisin metsä syntyy niin, että käytetään monimpuolisesti erilaisia hakkuutapoja ja jätetään arvokkaita elinympäristöjä ja suojelualueita hakkaamatta. Näin toimitaan kattavasti jo nyt, ja metsä- ja luonnonsuojelulait sekä METSO-ohjelma myös ohjaavat siihen.
Kemin tehtaan raaka-aine tulisi pääosin harvennushakkuilta. Keskustelussa ja YVA:ssa pitää muistaa myös tehtaan hyödyt: se tuottaa lämpöä ja sähköä Kemin seudulle, eli siis tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää (vaikka huomioitaisiin lisähakkuiden ja kuljetustenkin kuluttama lisäenergia). Sen tuotanto ja tuotteet korvaavat fossiilisista lähteistä tuotettua energia ja tuotteita. Nämä siis YVA:n positiiviselle puolelle. Lisäksi jo edellä mainitut harvennusrästien purkamiset pohjoisessa Suomessa. Ellei nuoria metsiä harvenneta, ne alkavat itseharvenemisen eli allejääneet puut kuolevat. Tämä prosessi vapauttaa hiilen ilmakehään yhtä nopeasti kuin jos samat puut olisi viety sellutehtaalle. Lisäksi tulevan tukkipuun saanto pienenee ja metsien tuhoriski kasvaa.
Metsien hyvä kasvu ei pääosin kyllä johdu hiilidioksidista eikä ilmastonmuutoksesta, vaan se on metsänomistajien ja valtiovallan panostuksin 1950-luvulta lähtien luotu: vajaatuottoiset metsät on uudistettu, suot ojitettu, käytetty jalostettua siementä ja maa muokattu uudistamista varten. En myöskään usko, että maapallon vihertyminen voisi johtaa jääkauteen!
Yleensähän hakkuissa tehdään myös aukkoja ja varsinkin Lapissa ja muuallakin Pohjois-Suomessa niiden uudistamisessa pitäisi sitten maapohjan kasvuolosuhteita parantaa pohjavedenpintaa laskemalla ojituksilla ja maan lämpötilaa nostamalla ojavälien naveromätästyksellä, jolla auraus nykyisin voidaan korvata. Samalla maapohjasta saadaan hiilineutraali ja super kasvihuonekaasu metaanin päästöt lakkaavat. Ojitus ja mätästys on ilmastoteko Lapin soilla ja kosteilla rämeillä. Muuttuvat päästölähteistä hiilinieluiksi.
Otan tähän lukijoiden kuvista esimerkin Posion Susivaaran Osaran aukeiden aurauksen vaikutuksesta 300 m metrin korkeudella merenpinnasta, kuinka kasvu räjähtää.
Ensimmäinen Kuva: Mänty on kasvanut oksikkaaksi, joka kertoo kovasta kasvusta.
Hyvä yhteenveto. Uutta tuossa oli se huomio, että turvemailla päätehakkuu voi lisätä ravinnepäästöjä vesistöihin. Sellutehtaan kohdalla lienee selvää, että suurin osa raaka-aineesta tulee harvennushakkuista eikä päätehakkuista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.