Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
Ainakin äkkiseltään kuulostaa liioittelulta , että 4,5 milj. motin lisäpuun tarve vähentäisi neljänneksen nykyisestä hiilinielusta. Miten tuosta saadaan hiilinieluhupenemaksi 6-7 milj. mottia ? Harvennuksista syntyy pienellä viiveellä entistä parempaa hiilensidontapuuta enemmän (l. tukkia) eikä päätehakkuun jälkeenkään mene kuin 10-15 vuotta, niin hiiltä sitoutuu jo kiihtyvällä vauhdilla merkittävästi (jopa aiemmin mm.kasvupaikasta riippuen).
Onhan siinä toki varaakin vähäksi aikaa vähentyä, jos /kun hakkuita lisätään sieltä missä hakkuusäästöjä on syntynyt kymmeniäprosentteja kestävästä hakkuumäärästä jo vuosikausia. Noilla alueilla hakkuusäästöt voi olla jopa n. 40 % vuotuisesta kasvusta. Suurin osa harvennuksia. Parempi nekin puut käyttää kuin antaa lahota ylitiheyden takia metsiin ja hiilen haihtua hiilidioksidina ilmaan ennen aikojaan.
Lyhyellä tähtäimellä kasvava puu on hiilinielu kun taas selluksi keitettynä sen hiili vapautuu aika nopeasti ilmakehään, toteaa VMI:n johtaja Kari Korhonen em. jutussa. Jos taas kyseessä olisi ensiharvennuspuu, se saattaisi olla muutamassa vuodessa kuollut eli hiilen lähde. Laskelmien tulos riippuu siis siitä minkälaisia metsiä hakataan.
Miksi hiilinielu sitten pieneni noin paljon? Jospa ne teki Kurki-tyyppisen laskelman ja lisäsivät runkopuuhun muut biomassaositteet. ?
Aika nippelitouhuksi menee, kun aletaan yksittäisiä puita arvioimaan. Eikös näitä tarkkoja kaavioita voisi käyttää kokonaisuuksien arvioihin silloin, kun metsä kasvaa 110 M-m3ja vähennetään silloin kun hakataan 64 M-m3? Jos suotkin päästää metanolikaasuja erilailla, niin eikös nämä suotyypitkin voisi lajitella ja laskea ha:t yhteen päästöineen?
Tämmöisen perusinsinöörin päähän eivät kovin tarkat ja monimutkaiset laskelmat oikein uppoa, koska konkreettista näyttöä taitaa olla vaikea todistaa. Politiikoilla on tapana kyllä mennä vähän siitä mistä aita on matalin! Se on tuosta poikki ja siihen jengat 🙂
Aleksi Lehtonen/LUKE: Kaikkiaan Suomen hiilinielu eli metsiin vuosittain nettomääräisesti sitoutuvan hiilen määrä on tällä hetkellä noin 27 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. 4,5 miljoonan kuution lisähakkuut supistaisivat hiilinielua karkeasti arvioiden 6–7 miljoonalla tonnilla.
Muistutetaan vielä näistä LUKEN hiilinielulaskelmista. Pari vuotta sitten se oli 16,5 milj.tn. Viime syksynä uutisoitiin LUKEn pitävän mahdollisena, että Suomen hiilinielu olisi jopa 40 milj.tonnia ja sitten tulivat tarkennetut luvut ennen vuodenvaihdetta 26,5 milj.tn ja puutavaran kanssa n.35 milj.tonnia. Ei mainintaa juurista, jotka voidaan verrata puutavaraan pitempi aikaisena (30v) hiilivarastona.
Minusta kyllä 4,5 milj.m3 havupuuta vapauttaa hiilidioksidia palaessaan 0,9*4,5 =4,0 milj. tonnia ja lisäksi juuret 2,2 milj.m3 pitempiaikaisena hiilivastona jäävät maahan. Jos tuollaiseen 6–7 milj.tn CO2-päästöihin päästäisiin, pitäisi runkopuuta hakata 7..8 milj.m3 eli 3..4 milj.m3 ylimääräistä? (Pohjoisen hidaskasvuisen puun kuivapaino on korkeampi kuin eteläisen, josta olen nähnyt käytettävän kerrointa 0,7 eli etelän 1 m3 havupuuta päästäisi ilmaan 700 kg hiilidiokdiia palaessan.) Lisäksi kaikki nuo BIO-tehtaan muut hyödyt päästöjen osalta kantojen lisäksi, jotka luetellaan tämän artikkelin (https://www.hs.fi/talous/art-2000006088274.html) lopussa tehnevät Kemin BIO-tehdashankkeesta hiilineutraalin. Öljyn 40 000 tonnin korvaaminen yksistään vastaa jo 1,3 milj.tn CO2-päästöjen vähenemistä.
Puutavaran ja juuret ja kannot pitempiaikaisena hiilivarstona otan mukaan siksi, että 30 seuraavan vuoden aikana voidaan näillä uusien bio-tehtaiden vaatimilla lisähakkuilla ja metsäpohjia samalla parantamalla nostaa Suomen metsien vuotuinen kasvu 150 milj.m3 vuodessa. Sitten voi jo juuret unohtaa laskelmista.
Hesarin (linkki edellä) juttu oli hyvin ja tasapuolisesti kirjoitettu. Hyötypuolelle on laskettava: fossiilisten polttoaineiden käytön selkeä väheneminen Kemin seudulla, sähkön tuotantoa lisää, harvennusrästien purkamista puunhankinta-alueella.
Hakkuiden seurauksena kannot siirtyvät maaperän hiilivarastoon. En tiedä miten niitä käsitellään khk-laskennassa, mutta ne saattaisivat säilyä (sekä todellisuudessa että laskennassa) varastoissa pitempään kuin oksat ja hienojuuret.
Metsät sitovat ilmakehän tärkeintä kasvihuonekaasua, hiilidioksidia, kasvillisuuteen ja maaperään. Suomessa kangasmetsien maaperässä on noin 1 300 miljoonaa tonnia hiiltä (vastaa 4 800 miljoonaa tonnia hiilidioksidia), soiden maaperän turpeessa hiilivarasto on noin 5 500 miljoonaa tonnia hiiltä (20 200 miljoonaa tonnia hiilidioksidia). Puus-ton biomassaan on sitoutunut noin 700 miljoonaa tonnia hiiltä (2 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia). Soiden turve on siis tärkein hiilivarasto. Puustoon sitoutuu hiiltä hieman alle 10 prosenttia metsien hiilivarastosta
Kangasmetsien maapohjassa on lähes 2-kertaa enemmän hiiltä kuin puihin sitoutuneena. Epäselvästi ilmaistu, kun ilmeisesti puustoa ei ole rajattu vain kangasmaille, vaan koko metsäalalle. Kertoneeko tuo jotain juurista pitempiaikaisena hiilivarastona? Puiden juurethan menevät syvemmälle kuin aluskasvillisuuden.
Suomen päästötaso on nyt vain sattumalta nykyisellä tasolla, mitäpä jos täällä olisi tuplasti enemmän metsäteollisuutta ja hakkuut 100miljm3 ja lisäksi tuotaisiin runsaasti puuta ulkomailta. Kukaan ei puuttuisi tuohon tai sanoisi, että Suomen pitää puolittaa metsäteollisuus. Väestöäkin täällä voisi olla 10milj ei sekään aiheuttaisi mitään ongelmia. Keskustelemme asioista, jotka ovat pelkkiä heittoja ilmaan, kun puhutaan päästötasoista ja niiden vähentämisestä.
Samaa mieltä Tolopaisen kanssa. Nyt vatvotaan asioita, joita juuri kukaan ei muista, tai ei enää halua muistaa muutaman vuoden kuluttua. Ilmastosta on tullut monille uuden ajan uskonto. Ihminen ottaa jumalakseen sellaisen, jonka se kokee itseään suuremmaksi, ja haluaa palvella ja lepyttää tätä. Tiedetään, ettei ihmisen toimet pysty ratkaisevasti vaikuttamaan käynnissä olevaan muutokseen, mutta sitä ei haluta myöntää. Nyt pitää keskittyä muutokseen soputumiseen, koska se on joka tapauksessa edessämme.
Visa. Samaa mieltä. Eivät nuo omaa etuaan ajavat ajattele asioita kokonaisuutena, vaan seuraavat muutamien kouhottajien antamia suuntia ajattelematta itse yhtään mitään. Hiiltä on se määrä mitä on, eikä se ole meidän käsissä, että sen sijoitusta voidaan isossa mitassa säädellä.
Ilmaston ja myös ympäristön puhtaudesta voimme huolehtia niin, että turhat kuolemat ja luonnon tuhoaminen vähenevät. Ilmasto lämpiää, tehdään me mitä tahansa ja se jäähtyy samoin, kun aika on.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.