Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
Hakkuut tietenkin joudutaan nostamaan äärlimmäiseen rlajaan, kun on tehty lupaus, että tavoitellaan 1,5 asteen lämpötilan nousua. Maailman pohjoisimmassa teollisuusvaltiossa, jossa on kuitenkin 5milj asukasta.
”Ei ole kansantaloudelle kovin suuri vahinko vaikka kaikkia hakkuualoja ei viimeisen päälle hoidetakaan, kun kaikelle puulle ei kuitenkaan ole kysyntää.”
Kovasti olisi puulle kysyntää tiedossa, mutta ilmeisesti vielä siitä ei ole paha pula, kun kuidun hinta ei ole enempää noussut. Olisi iso vahinko, jos puupula tulisi hoitamattomuuden takia! Puuta pitäisi riittää noihin Aplin mainitsemiin kohteisiin, ja lisäksi pitää olla jonkin verran hiilinielua EU:n vertailutason laskijoiden mieliksi. Vaihtoehtoina: joko vähentää päästöjä paljon muilta sektoreilta, lisätä tuontipuuta tai maksaa kompensaatioita. Halvemmaksi tulisi jos käyttökelpoisen puun kasvu kiihtyisi tarvetta vastaavasti.
Hakkuiden rajoituskeskusteluissa verrataan yleensä yhden vuoden hakkuumäärää kestävään hakkuumäärään. Jos jonkun vuoden hakkuut lähestyvät kestävän hakkuun määrää, syntyy heti kauhea parku.
Vuotuisen hakkuumäärän sijaista vertailuun pitäisi käyttää esim 20 v liikkuvaa keskiarvoa. Eihän metsien hakkuiden kestävyys ole yhdestä vuodesta kiinni. Jos joinakin vuosina syntyy hakkuusäästöjä, ko säästö pitäisi voida käyttää myöhemmin, eikä siirtää lukitulle puupankkitilille.
Jos ala ei ole ennustettavaa ja luotettavasti ”politisoitua”, ketkäpä sen varaan elämäänsä rakentavat? Jo alan luonteeseen (kierto-ajat) ei voi sopia tuuliviirien tavat.
Siksihän se kotimaisen puun hakkuumäärien etukäteen arpominen onkin vaikeaa, kun vuodet ei ole olleet veljeksiä eikä ole tulevaisuudessakaan. Keskiarvo on paljon alle esim. viime vuoden hakkuumäärien. Hakkuusäästön trendi on kuitenkin ollut kasvava jo vuosikymmenien ajan. Kun tulee seuraava talouden lamajakso, niin hakkuut vähenee taas kerran reilusti kuten ennenkin.
Jossain päin Suomea on kestävästä hakkuumäärästä lähimenneisyydessä joinakin vuosina hakattu suunnilleen kaikki. Sillä puunhankinta-alueella johon uutta sellutehdasta nyt kaavaillaan on hakkuusäästöjä syntynyt keskimääräistä enemmän. Suurin osa niistä on harvennusikäisiä metsiä, joiden hakkaamattomuus olisi kansantaloudellista tuhlausta. Lisäksi se ei olisi hiilensidonnan kannaltakaan mikään etu vaan päin vastoin haitta, jos katsotaan pidemmällä ikavälillä kuin mitä yksi kansanedustajien hallituksessa istumiskausi kestää. Ongelma onkin monella siinä – kun pitää olla sitä mieltä jotta paikka vihreältä oksalta varmistuisi vaikka tosiasiat olisikin omaa mielipidettä vastaan.
Puupulaa on turha pelätä ,teollisuus käyttää juuri sen määrän vuodessa puuta maksimissaan minkä se kohtuu helpolla saa hankittua…p.s.kyllä ne isot viljatilallisetkit viihtyisivät enemmin metsissä ,mutta ei heilläole siihen varaa,vaan lisätienestejä täytyy hankkia esim.erilaisten koneurakointien avulla..
Eihän se puun käyttö niin kovasti edes kasva. Jokaisessa hankkeessaa katsotaan vain sen uudistuksen puunkulutusta ja unohdetaan se alasajon osuus. Lisäksi ihan eri paikkakunnilla vanhoja laitoksia ajetaan hiljalleen alas.
Suomeen vois teollisuutta ja sahojakin rakentaa, jopa osittain tuontipuunkin varaan, kun kerran alan osaamista on!
Vihreät joukkiot saavat korjata lääkityksiään muilla perusteilla että henki pihisisi. Hakkuut eivät niille kuulu, valmista voivat nähdä jos lasit eivät ole ihan hiilen mustat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.