Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
En usko, että vihreät tulevat nyt mukaan hallitukseen. Panostavat sitäkin enemmän vaikuttamiseen EU:n kautta. Kaksikko Ville Niinistö ja Heidi Hautala pystyvät siellä vielä uskomattomiin suorituksiin. Toki heidän on ensin mentävä eurovaaleissa läpi, mutta valitettavasti niin saattaa käydä.
Ei minulla ole jeesille selkeää vastausta. Sama aate voi johtaa ilmastoasiassa erilaisiin vastauksiin.
Rakentaisin kyllä sekä Kemin että Kemijärven mutta muut hankkeet jäisivät vielä ehkä odottamaan.
Loppuviimeksi on kyse puun riittävyydestä: kaikille suunnitelluille hankkeille ei riitä raaka-ainetta kotimaasta jos huomioidaan luonnonpoistuma. Tuontipuulla selvitään siihen saakka kunnes kotimaasta saadaan lisää. Uusi MERA-ohjelma olisi nyt tarpeen ja siksi hallitukseen keskusta.
Kiitos A.J. asiallisesta vastauksesta. Kepun meno hallitukseen on aika hankala juttu. Kenttä ei tule hyväksymään, sekään vähä mitä siitä on jäljellä. Nyt ainut järkevä pohja on todella ilman vihreitä kasattava koska vasurit saadaan kyllä työpaikoilla helposti mihin vaan mukaan. Piiperryshalut unohtuu siinä kohtaa. Tehdashankkeet vähenevät vielä ilman toppuutteluakin mutta nämä pisimmällä olevat, kuten A.J. mainitsikin, pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Visakallo valitettavasti oikeassa, tuo pari EU:hun on kyllä paha tuhoduo. Ei kyllä uskoisi suomalaisiksi.
Vihreät ajoivat itsensä nurkkaan,saa nähdä kuinka isoon takinkääntöön nöyrtyvät hallitushaluissaan.Anneli taasen on tehtaiden kannattaja,sillä hänellä on omaakin metsään,toisin kuin vihreiden ydinjoukolla.Puuta ei tule piisaamaan kuin kahteen tehtaaseen,voihan sitä haaveilla ,mutta markkinataloudessa ei yleensä kannata tyhjän varaan rakentaa.Venäjän puun varaan en kyllä tehtaitaita arvaa rakentaa,yhtä varmaa olisi rajantaakse investointi,siellä kyllä puuta piisaa.
Koulutukseen ei kannata panostaa, koulutetuista tulee vihreitä ja sen jälkeen he alkavat toimia niitä vastaan, jotka ovat heidän kalliin koulutuksensa maksaneet. Jokaisen yliopistotutkinnon hintalappu on n.100000€, jonka käytännössä yksityiset yritykset maksavat, koska muita nettomaksajia ei yhteiskunnassa ole. Vielä kehdataan väittää, että koulutukseen ei panosteta, yliopistokoulutus kuuluisi jokaisen maksaa itse tai vanhempien kuten muissakin markkinatalousmaissa. Palkatkin olisi sitten paljon paremmat, eikä yliopistoissa olisi tuhansia turhia näennäis opiskelijoia.
On totta, että Yliopistokoulutuksella on tehty tuhansittain noita ”Riemumaistereita”, joista ei sitten tullutkaan minkään tekijää. Kun hankitaan jollekin Tollolle koulutus, jonka hän selvittää pitkän ajan kanssa kehnoimmilla arvosanoilla, on hänen työllistymisensä koulutusta vastaavaan työhön vähintään kiven alla.
Seurasin hyvinkin läheltä erään opiskelijan taivalta, jossa moottorina toimi hänen kunnianhimoinen äitinsä. Piiskasi poikansa yliopistoon ja muutaman vuoden kuluttua alkoi työpaikan haku. Muija soitteli joka päivä kuukausien ajan kaikille tutille ja tuntemattomille alan ihmiselle ja kuinka ollakkaan, poika pääsi töihin.
Takuulla suurin osa muista hakijoista oli huomattavasti pätevämpiä, mutta sitkeä lepertely puhelimessa kantoi tuloksen.
Huomattava määrä noista ikiteekkareistakin pystyisi kolmivuotisen 2-asteen koulutuksen jälkeen tuottavaan työhön jopa ilman rasvamaksaa.
Sangen monista nykyään kolmikymppisistä – jopa merkonomeista olisi saatu hyviä raksamiehiä, joille olisi töitä tarjolla ja periteen mukaan kohtuupalkallakin.
Kynnys Yliopistoon pitäisi olla korkeampi ja koulutus kysynnän mukaan. Yliopistoissa on tosin myös ”Opiskelijoina” jopa kuusikymppisiä henkilöitä, joiden paikka olisi lähes saattohoitokodissa.
Monet mediat Yle etunenässä liittää näihin sellutehdasuutisiin ja puun riittävyyskeskusteluihin aina kuvia päätehakkuusta. Osaako kukaan sanoa paljonko sellutehtaan puusta tulee harvennushakkuusta ja paljonko päätehakkuusta prosenteissa ? Voisin kuvitella, että merkittävä osa tulee harvennuksilta ja siinä mielessä nuo uutiskuvat ovat osittain harhaanjohtavia.
Lienee selvää, ettö kaikilla valtakunnallisilla metsäfirmoilla on meneillään lukuisia suunnitelmia tehtaidensa kehittämisestä, lopettamisesta ja uusien avaamisista. Suunnitelmia kehitetään jatkuvasti sekä talouden että tekniikan muutoksia seuraten. Useimmiten suunnitelmien julkaisuun on joku määrätty syy.
Tavallisimpia olivat ainakin aiemmin jonkun alueen ”ylimääräisen” puuston varaaminen omiin tarkoituksiin. Julkaisun suunnitelman jälkeen kilpailevat yhtiöt miettivät entistä tarkemmin omien suunnitelmiensa kehittämistä.
Kemin tapauksessa kyse saattaa olla suuressa mitassa koko Suomen ”vapaan” puuston varaamisesta omiin tarkoituksiin. Todennäköisesti kyse on myös viesti hallitusneuvotteluihin. Selväkielellä sanottuna:” Jos haluatte uuden mammuttitehtaan Suomeen kaikkine etuineen suhtaannutte hankkeeseen myötämielisesti. Tarkennettuna se, ettei hallitukseen oteta puolueita, jotka vastustavat puun lisäkäyttöä.
Aika näyttää, onko suunnitelmalla toteutumismahdollisuuksia. Joka tapauksessa ilmoituksen viestit on nyt lähetetty ja vaikutuksia odotellaan-
Jos päätehakkuiden osuus (avohakkuu 20 %, luontainen uudistaminen 10 %) kaikista hakkuista on suuruusluokaltaan korkeintaan 30 prosenttia, kuitupuun hankinta päätehakkuilta voisi olla korkeintaan luokkaa 20 prosenttia? (Korjattu 29.4. kello 10.04)
Linkin tekstissä lukee siis em. osuudet virheelllisesti: ”Kaikkiaan Suomen talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia, mistä puolet on päätehakkuuta ja loput harvennushakkuuta.” Lähetin kommentin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.