Metsäliitto ryhtyi kahdenmiljardin investointeihin,Kemin sellutehdas uusiksi ja tuotanto tuplaksi ja Raumalle sahalaitos.On hyvä ,että löytyy tämänlaisia rohkeita yrityksia,ei tyhjiä puheita ja lupauksia,vaan tekoja.
wanha on valitettavasti oikeassa, mutta ei sataprosenttisesti.
Kyllä meidän oppilaitoksessa oli koulupäivät täysiä. Ensimmäisenä syksynä kerroimme oppilaille, että me lähdemme maastoon työjärjestyksessä ilmoitettuna aikana. Jos oppilas myöhästyy lähdössä, se on hänen häpeänsä ja kirjataan kyllä ylös.
Ensimmäisellä kerralla pari saattoi myöhästyä ja tulivat omilla kyydeillään perässä. Viiden minuutin myöhästyminen ei vielä aiheuttanut jättämistä.
Iso luokka ei mene kerralla samaan harjoitukseen – esim koneharjoituksessa maastoss on korkeintaan kaksi opp / kone ja yhdellä opettajalla kork kaksi konetta. yleensä on kaksi koneryhmää eri palstoilla ja kolmas MS-ryhmä tekee tarkempaa työtä, eli Tukkien apteerausta ja puiden yksilöintiä jalkamiehenä M-saha kädessään.
Vastaavasti saman konsernin ammattioppilaitoksilla on varsinaisia lähiopetustunteja hyvin vähän, koulupäivä saattaa alkaa vasta lounaan jälkeen ja kuitenkin loppua jo parin tunnin kuluttua.
Monet pitkämatkalaiset oppilaat notkuvat kaupungilla päivät pitkät – aamulla äiti kuskaa ne kulun mäelle, josta hiihtelevät ABC:lle ja kahden maissa äiti hakee ne kotiin, koska koulubussi lähtee tunnin, parin kuluttua.
On todella hyvä, etten joudu olemaan sellaisen porukan kanssa päivästä toiseen, minulta varmasti palaisi päreet moisen touhun kanssa.
Autopuolen pojat laittoivat uudet kesärenkaat vanteille, kun tilasin netistä haluamani renkaat. Parin viikon kulttua autoa pestiin ja vahattiin ja työn tehnyt yrittäjä tarkisti normaalit kohteet: Yhdessä renkaassa 4,2 baria painetta. Sopiva paine olisi ollut noin 2,5 baria.
Syy nykyiseen käytäntöön on säästöt – opetushenkilökuntaa on vähennetty aikalailla. samalla on vähennetty oppituntien määrää.
Ihmettelen kuitenkin, miten ihmeessä esim rakennustyötä voidaan opettaa niin, että oppilaat tekevät omin päin niitä vaativiakin kohteita. Joukossa on sellaisiakin vempuloita, joiden vastuulle ei voi antaa mitään sellaista, jolla olisi merkitystä tuotteen toimivuudelle.
Kyllähän Haavistolle tuntuu tuo Metsä-Groupin uusi tehdas vaikea kynnys olla. Vaatii yva-käsittelyyn myös hiilitaseen vaikutuksen huomiointia. Jos tuolle linjalle lähdetään alkaa olla aika varmaa ettei Vihreät ole hallituksessa. Onhan selvä että sen hetkellinen vaikutus on negatiivinen mutta silloinhan pitäisi joka ainoa uusi tehdashanke torpata heti. Mahtaako yhteiskuntamme olla vielä valmis lähtemään takaisin kohti kivikautta? Ehkä joku yksittäinen aktiivipiipero on siihenkin valmis mutta onhan meitä kuitenkin yli viisi miljoonaa joiden pitää täällä elää ja saada toimeentulonsa jostain.
Jesse puhuu asiaa edellä,nyt ammattiliitot Antille työnsanomaa vahvistamaan ja tarvittaessa loppari Putkonen siltoja rakentamaan ilman apupuolueita hallitusta kasaanmaan.Vihreät ovat todella vihreitä,ennen sodassa maat riutuuntuivat,nyt piiperöinti uhkaa riutumisella.Muut kilpailijamaat nauravat.Kohta kannattaa MG:n ilmoittaa harkitsevansa tehdasinvestoinnin mahdollisesta vaihtoehtoisesta maasta,jos täällä kasataan esteitä investoinneille.Kyllä on aikoihin eletty,no mistähän rahat kansalaispalkkaan Haaviston porukka pitemmän päälle haaksii kansantalouden kustannuksella.
Kysymys kuuluu, pitääkö ilmastonmuutosta torjua lokaalisti vai globaalisti ja toisaalta nyt heti vai myöhemmin. Siitä nuo sävyerot, ei siitä että olisi vaihtoehtoisia faktoja. Samoista ennusteista voi päätyä eri johtopäätöksiin. Soimakallio korostaa lokaalia ja Kauppi globaalia vaikutusta. Toisaalta joku juuri kirjoitti, että ilmastonmuutoksen torjunnalla tai monimuotoisuuden parantamisella ei ole merkitystä jos väestönkasvua ei saada kuriin. Kestävän kehityksen kolmijalka, ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, ei pysy pystyssä jos joku jalka puuttuu.
Suomi ei tuossa ilmatonmuutoksen torjunnassa kykene paljon mitään tekemään, eikä mitään nopeita ratkaisuja ole olemassakaan. Voihan noista asioista olla enemmän tai vähemmän huolestunut, muutokset tapahtuvat hitaasti ja on jo tapahtunut vuosikymmeniä. Kaikki teollisuuden investoinnit ovat jo vuosia tähdänneet energiankulutuksen vähentämiseen. Huomattavia aloitepalkkioita maksettiin työntekijöille energiansäästöideoista jo 80-luvulla.
Nyt olisi A.Jalkasella oivallinen tilaisuus kertoa onko hänkin vain ja ainoastaan aatteensa orja ja uskallatko asettua aatteesi kahlitsemana alaasi vastaan? Kannatatko tehdashankkeen torppaamista vihreiden aatteen mukaisesti? Joka tietysti tietää muidenkin tehdashankkeiden vastustusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.