Miksi palstan kirjoittajat ovat kateellisia paperimiesten palkoille? Eikö ajattelumaailman pitäisi mieluummin mennä niin, että miten voisi kehittää omaa työmarkkina-arvoaan siten, että pääsisi samaan? Eläkeläisillä ja kehittymishaluttomilla se ajattelu tietenkin on turhaa. Palkkakustannukset tai nuo korotusjänkäykset ovat kuitenkin niin, pieni kuluerä tuossa teollisuudenhaarassa, että pikemminkin taas on kyse periaatteiden taistelusta kuin puhtaasti euromääräisistä kustannuksista.
Pitkäänhän on ollut selvää, että puun reaalihinta jää vuosi vuodelta jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, jota inflaatioksikin haukutaan. Siitä metsänomistajien pitäisi olla aidosti huolissaan. Nimellishinnan pysyminen samana riittää teollisuudelle varsin hyvin, jos saa menemään läpi edes inflaation mukaisia korotuksia lopputuotteen hintaan. Luin hiljattain jutun, jonka mukaan euron alkuajoista (20 vuodessa) sen arvosta on toteutuneen inflaation kautta sulanut noin 26 prosenttia. Paljonko lienee puun nimellishinta noussut samana aikana? Vai peräti laskenut?? Tuossa yksi syy, miksi investointilaskelmissa kannattaisi joskus niitä korkolaskujakin ajatella,vaikka se pilkan kohteena palstalla onkin. Raha ei ole samanarvoista, kun aikaa kuluu. Paperimiesten voi ajatella näkevän tuon ja pitävän edustaan kiinni edes sen inflaation verran – toisin kuin metsänomistajien.
Mitä olen seurannut metsäalan palkka -ja puunhintakehitystä, niin on tullut melko selväksi, että metsäteollisuudelle on tavanomaista ollut korvata sen omat lisäkulut juuri puun hintoja laskemalla. Miten pidetään omista eduista kiinni tässä markkinatilanteessa ja toimintaympäristössä, kun pyöreänpuun ylituotanto on jatkuvaa ja ulkomaan tuonnilla tasoittuu hintahuippujen vaikutuksetkin ? Minusta ei ole niinkään kyse kateellisuudesta vaan tasapuolisuuden peräämisestä paremminkin. Ja pidemmässä juoksussa myös koko puuhuollon toimimisesta. On sillä vaikutusta esim. tiestön kunnossapitoon mitä maksetaan puusta. Parempi hinnoittelutapa leimikkojen puiden arvonlisän ja korjuukulujen vaihtelun mukaan olisi toivomuslistalla ensimmäisenä. Mutta sitä ei ota huomioon tod. näk. kukaan jolla voisi olla vaikutusvaltaakin päätöksiin. Voisi se lisätä jollekin yhtiöiden välistä kilpailuetuakin jos joku tekisi järkeviä muutoksia esim. laatu-ja hinnoittelujärjestelmään mutta epäilen sen toteutumista toistaiseksi edelleen.
2000-luvun alun kantohintoja löytyy esim. sen aikaisista puunmyyntisopimuksista. Esim. kuk:n kantohinta päätehakkuulla oli 22,50 € . Nyt se on hyvässä lykyssä n. 20 € . Eli samaan n. 20 v.sitten olleeseen reaalihintaan pääsemiseksi tarvittaisiin n. 42%;n hinnan korotus ku-kuitupuulle.
Ei tässä mitään kateellisia olla, maailma vain ei toimi enää kuten ennen, jolloin Paperiliitto teki joka kerta oman sopimuksen, kun muut olivat hyväksyneet keskitetyn ratkaisun. Heille on jäänyt vanhentunut paksu TES pumaska perstaskuun.
Niinkuin näet papruliitto ei enää palkkaansa ansaitse. Ala tuottaa tappiota ja palkkojen pitäisi olla maan huipulla. Kyllä jotain järkeä pitää olla kerjätessäkin.
Siis mitkä raaka-aineiden hinnat on nousseet josta johtuen paperin ja kartongin hinnat on nousseet 25-30 % ? Kuitupuun hinnat ei ole nousseet vielä yhtään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään