Kysymys: Kuka tai mikä voisi yleensäkään ajaa sellaisen metsänomistajan etuja, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen puukaupoista ja metsänhoitotöistä ym. palveluista vain yhden puunostajan kanssa?
Umppi pärjää kyllä erittäin hyvin vaikka vähän nostaisi puusta maksamaansa hintaakin. Joskus aiemminkin (-90-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin) seurasin esim. sellun tuotannon kulukehitystä (kartellikiistojen aikoihin) . Kulut / sellutonnin tuotanto muuttui sinä aikana suunnilleen niin, että kuitupuun reaalikantohinnat laski 52 % , korjuu -17 %, kuljetus – 36 %, tuontipuu + 40 %, energia – 5 %, muut raaka-aineet -28 %, työvoimakulut -11 % . Työn tuntihinta (korjaus+asennus) nousi 57 % , mukut nousi n. 200 % , kulj.+markkinointi yms. nousi n. 370 % . Reaaliset kantohinnat laski n. 1 %/v. vauhtia. Kaikki kustannusvaikutukset yhteensä n. +- 0% .
Sen jälkeenkin kantohinnat on jatkaneet laskuaan. Esim. kuk laskenut lisää 2000-luvun alusta n. 42 % reaalihinnaltaan.
Halvinta puuta saa Umppi varmaan eucaplantaaseiltaan mutta sieltä ei saa samanlaista pitkää kuitua jota tarvitaan mm. niihin uusiutuviin uutuustuotteisiin varsinkin joita nykyään kehitetään ja valmistusta lisätään, jos mahdollista metsien liikasuojeluintoisten takia. Arvonlisältään korkeatuottoinen kotimainen puu on ollut liian aliarvostettua. Ja varsinkin laadukkaan tukkipuun kasvatus loppunee kokonaan ellei lisääntyneitä kasvatuskuluja korvata entistä paremmin puun kasvattajille ja myyjille. Umppi ainakin erottelee/ laaduttaa tukit vasta korjuun jälkeen jossain välivarastolla koska sen korjuuohjeissa on laatuluokittelu tehty mutta ei vaikuta myyjän saamaan kantohintaan mitenkään. Osin siksi myin omat Umpin osakkeet ja lopetin puun myynnin heille.
Suomessa kannattaa suosia kotimaahan veroja maksavia yrityksiä. Ihan huonoimmasta päästä ei Umppikaan siinä ole tosin ollut vaikka suurin osa omistuksesta on ulkomailla ja puun arvolisä+verotulot valuu suurimmaksi osaksi muualle.
Vähiten veroja Suomessa toimiva miljardiyritys tais maksaa tänne yhtiöveroja 8 euroa. Mutta ei ollut metsäteollisuusyritys.
Venäjältä tuonnin päättyminen on Suomen taloudelle todellinen lottovoitto. Jos vaikka vain otetaan 10 miljoonan (ja yli sen) puumäärän verran enemmän otettavan kotimaisista metsistä, niin sen antama kantorahatulo ja puun myyntiverosta saatava oikeutettu tulo yhteiskunnalle, niin kyse on aikamoisesta rahapotista.
Eucasellulla hoituu koivun puuttuminen havusellu on se, jolla tehdään laatua. Jalostusaste vain korkealle, niin hyvä heiluu täälläkin.
Yksittäinen paperikone ei ole kriittisen tärkeä UPM:lle, mutta todella tärkeä Suomelle ja erityisen tärkeä koneen sijaintikaupungille.
Ohessa Etlan raportti viime keväältä. UPM on siinä ihan kärkiryhmässä tuomassa lisäarvoa Suomelle. UPM:n merkitys Suomelle tuntuu usein unohtuvan.
”Etlan tänään julkaiseman tutkimuksen Suurimpien yritysten rooli Suomen kansantaloudessa (ETLA Raportti 109) mukaan vuonna 2019 Suomessa toimi kolme yritystä, jotka tuottivat Suomeen arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Ykkössijalle nousi selkeästi pankkiryhmittymä OP, joka tuotti arvonlisää lähes 1,7 miljardia euroa. Toisella sijalla oli Neste (1,54 mrd. euroa) ja kolmantena Nordea Finland (1,51 mrd. euroa). Seuraaville sijaluvuille ylsivät yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Lisäksi kymmenen suurimman yrityksen joukkoon kuuluivat myös Elisa, Stora Enso, Bayer ja ABB.”
Niin voisi mutta tuskin kannattaisi. Olihan niittä ns. ay/sos-johtoisia liikkeitä aiemminkin ; Tradeka ja Sts-pankki mm. Ei yhtään paremmin mennyt kuin muutamilla muillakaan yrityksillä vaikka piti olla parempi johto. Helppohan se on nykyisn ay-johtosta Kojamoa johtaa, kun elävät veronmaksajien rahoittamilla asunnoilla ja niiden verottomilla vuokratuloilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään