› Keskustelut › Metsänhoito › Metriset kannot

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Metriset kannot

    Lähetetty: 14.8.2014, 15:30

    Jättääkö muut metrisiä kantoja?

    Raivailen isäni aikoinaan hakkuuttamaa 1.5 ha:n kuviota, joka jäi häneltä sairatumisen vuoksi luononvaraiseen tilaan.

    Kasvoi sellaisenaan/villinä 12 -vuotta ja jälki sen mukaista. Olen ”raakaraivannut” kuvion kahdesti ja nyt on lopullinen raivaus.

    Eli poistan nyt loputkin koivut (hies, osa raudus) ja katkaisen raivurilla n. metristä poikki. Eli metrin kannot jää.

    Annan olla pari-kolmevuotta ja sitten raivurilla kanto juuresta poikki.

    Ei tarvitse pusikoita raivailla vaan nätti ”kantopuska” kerralla pois.

    Ei veso enää kauheasti ja jää muutenkin puuston varjoon.

    Olen tehnyt näin jo vuosia ja monella kuviolla.

    Usein käy niinkin, että koko kanto ei uutta kasvu lainkaan.

    Kuviolla hakkuun jälkeista kasvuikää nyt 17-vuotta.

    ”Se on metristä (kerrasta) poikki sanon suoraan sen…”

    Ei tule häävi metsä, mutta kuitenkin. Kuusta kuviolla on tyydyttävästi.

    Tekijä
    Potifar
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 20.8.2014, 21:33

    Itse en oo samana kesänä raivannut kahta kertaa. Suurinta intoa hommaan on hillinnyt kymmenien hehtaarien kuusentaimikko ala. Alle kaksmetrisenä kun raivaa niin se on kahden vuoden päästä samannäköinen. Siitä lähetään, että se vesoo kuitenkin ja ero vesomissa on marginaalinen mitä se vaikuttaa raivausajankäyttöön. Itse ajoitan kaksi kertaa mahdollisimman myöhään. En ymmärrä mikä siinä hiertää jos sitä tekee vähintään 1 ha päivässä vaikka se on 5 metristä. Kahden lenkin jälkeen taimikko on sulkeutunut ja aikaa on käytetty 2 päivää ha kun ensiharvennus koittaa. Kun on tuota tutkimuspinta-alaakin niin oon tullu siihen lopputulokseen, että ”ajoissa” raivaaminen ei anna tarpeeksi vastinetta ajankäytölle. Järkevintä on suurentaa istutustaimia.

    jees h-valta 20.8.2014, 22:28

    Näyttääpä taas helpolta ja mukavalta tuo kuusen kasvatus. Kannattaa ostaa soputeltta mukaan. Ei tuosta duunista välillä mamman viereen kerkiä.

    Metsuri motokuski 21.8.2014, 14:57

    Onhan sillä vissi ero mihinkä aikaan sen raivauksen tekee. Jos raivaa taimikon kun vesakko on noin 1,5 m niin taksa on alle 300 ekee /ha. Jos seuraavan raivauksen tekee vaikka kolmen – neljän vuoden päästä on hinta sama. Kun raivattava on vaikka 5 metristä hinta alkaa jo olemaan 400 euron paikkeilla. Sitten vesottuminen nelinkertaistuu seuraavana vuonna ja kun tullaan taas viiden vuoden päästä on hinta vähintään se 400 ekee. Onhan kustannus nyt ihan toista luokkaa ja kun kuuset ovat saaneet vapaan kasvun aikaisella raivauksella niin metsä alkaa sulkeutumaan eikä vesakosta ole haittaa. Sitten kun pohtii siihen vielä kuusien piiskaamat latvat ja oksat on kasvutappiotakin syntynyt myöhäisellä raivauksella,

    Jos itse aikoaa raivata omaa metsää niin on ihan sama miten sen raivaa tai raivaako ollenkaan. Vahingon tekijä löytyy kun katsoo peiliin. Mikäli palkkatyötä käyttää niin minä ainakin pohtisin kustannuksia aika tarkasti.

    Ammatti Raivooja 21.8.2014, 16:14

    Jos ensimmäisen raivauksen tekee 5 vuotiaana ja seuraavan 3-4 vuoden päästää niin se satavarmasti vielä ennakkoraivataan, jolloin kustannus onkin 900e. Kyllä, näinhän se pitää tehdäkin kun käytetään pikkupaakkutaimia. Tuohon vielä voi lisätä puuhastelijan heinäyslenkin. Kasvutappiota tulee siitä kun ne pikkupaakut ei lähde samalla tavalla kasvamaan kun isopaakut ja osa on jo menehtynyt heiniin kun kaikilla ei ole jaksamusta siihen neljänteen heinäyslenkkiin. Isopaakkujen laitto jokapaikkaan nyt on vaan kaikista järkevintä ja vähiten työläintä. Tuossa kuvassa jonka laitoin niin koivut oli 5-6 metristä ja minkäänlaista piiskaamista tai hitaampaa kuusen kehitystä ei ollut havaittavissa. Aikaa menee 7h ha. 7 vuoden päästä uudelleen. Silloin ne on 14 vuotiaita ja taimikko on huomattavasti sulkeutuneempi kuin nykymallissa.

    Puun takaa 21.8.2014, 16:25

    ”Näyttääpä taas helpolta ja mukavalta tuo kuusen kasvatus. Kannattaa ostaa soputeltta mukaan. Ei tuosta duunista välillä mamman viereen kerkiä.”

    Onhan noita eri puulajien taimikoita tullut eri vuosikymmenten aikana perustettua, enkä ole niiden hoidossa kovin suuria eroja huomannut.
    Päivänäöllä olen sentään kotiin ja mamman viereen kerennyt, eikä ole otsalampun kanssa tarvinut sähkölankoja viritellä sen jälkeen kun lehmät 80-luvulla talosta lähti.

    Ammatti Raivooja 21.8.2014, 16:32

    No kyllä koivikko ei ole monesti kovin työläs. Kerran vähemmän tarviaa raivata kuin kuusikko. H-Haavikko taitaa olla kaikista helpoin kun roipellus tukahtuu nopeasti.

    Pähkäilijä 21.8.2014, 16:43

    H-haavan kanssa omakohtaisia kokemuksia että se jää puolen metrin etumatkan turvinkin puolen metrin verran alispuuksi 3 vuodessa.

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=693&index=0

    suorittava porras 21.8.2014, 18:13

    Vielä tuohon avaukseen , että siinä esitetty tapa on ihan hyvä , kun ollaan pelastamassa taimikkoa pahemmilta tuhoilta . Luonnetta ja kuntoa työ kyllä vaatii .

    Syy , miksi liputan varhaisemman perkauksen puolesta on se , että työ on entistä enemmän jäämässä metsänomistajan omaksi työksi . Jos viidakko on ehtinyt kovin sankaksi , voi monen ryhtymiskynnys nousta niin , että työ jää kokonaan tekemättä . Pienempää vesakkoa hoitelee hennommallakin varrella ja kevyemmällä raivauskalustolla . Tuuheammat raivauskohteet voivat sitävastoin alkuinnostuksen hiivuttua jäädä sikseen jo parin tankillisen jälkeen .

    Myöhästyneen raivauksen jälkeen versonta on aina voimakasta ja työ on toistettava useammin . Tympeintä raivaus lienee silloin , kun tehdään hakkuuta edeltävä ennakkoraivaus . Tämä on toistettava heikolle hoidolle jääneissä metsissä ennen jokaista hakkuukertaa . Varhain metsänsä kasvukunnosta huolehtinut mo nauttii tässä vaiheessa huurteisia virvokkeita , kun sitävastoin taimikonhoidossa luistellut hikoilee ja polttaa rahaa saamatta työlleen vastiketta paremman metsän kasvun muodossa . Hän joutuu hikisiin hommiin vain siksi , että saisi koneen hakkuutyömaalleen .

    Puun takaa 21.8.2014, 19:06

    Eri puulajien taimikoiden hoitovertailussa pitää aina verrata kokonaistyöaikaa. Koivu on alussa hieman vähätöisempi kuuseen verrattuna, mutta ero tasaantuu myöhemmin.
    Jos koivikosta aikoo saada muutakin kuin polttopuuta ja kuitua, on raivaukset tehtävä ajallaan ja riittävän voimakkaina.
    Koivulle soveltuva rehevä maa osaa joskus työntää ylimääräistä ryönää oikein urakalla.
    Männikön hoidossa auttaa hieman maapohjan karuus, mutta lehtipuuta ei parane päästää koskaan pituudessa edelle, jos aikoo kunnon mäntyjä kasvattaa.

    jees h-valta 21.8.2014, 20:53

    Niin, enpä ole juuri lehtipuumetsän kasvatushistoriassani niiden eteen raivaustyötä tehnyt. Kerran tein Metsäkeskuksen kilpailun takia että pääsin mukaan. Silloinkin minua lähestyttiin ajatuksella että sinullakin on sen ikäinen taimikko että pitäisi käydä heinäämässä. Ja h-haavat heilui tuulessa noin neljässä metrissä. Siivosin kuitenkin tunnollisesti hieskoivua alta ja vadelmapuskia. Tulihan siistiä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5