Ovat eri henkilöitä.

Niinpä…. Samaa antonismia. En kirjoita kommenttejani Antonille, sillä hänen vainoharhoilleen ei mitään voi, mutta lukijoiden hiljainen enemmistö kuuntelee myös tosiasioita. Tämä ketju alkoi Antonin perinteisestä mokasta, ei ymmärtänyt lukemaansa. Vastasin ja oioin. Seurauksena oli perinteiseen tapaan Antonin änkyräkommentteja. Sen jälkeen tuli muutama asiallinen kirjoitus. On hyvä että lukijat osoittavat vastauksillaan kyllästyneensä Antonin harhoihin ja haluavansa asiallista keskustelua. Tietenkin osallistujina olivat myös ne vakiomäntit, jotka ovat kaikista tosiasioista ulkona niin kuin lumiukot Timbuktun torilla.
Antonin alkuperäinen viesti kritisoi Science-julkaisua. Kun selitin asiayhteydet, niin Anton vaihtoi aihetta ikuissekoiluunsa lumikkohypoteesiin. Kummassakaan referoimassani julkaisussa ei käytännössä puhuta lumikoista mitään. Anton siis ei tiedä mitään ko tutkimuksista, mutta sehän ei hänen ”asiantuntemustaan” haittaa. Ja tätäkö Sudenjälki pitää myyrätutkimuksen esittelynä.
Sudenjälki valittaa, että Metlan myyrätutkijat eivät informoi. Olen lukenut Metsälehteä noin 25 vuotta ja aina keväin syksyin, ja usein välissäkin, lehdessä on myyräraportteja. Ainakin minä olen seurannut ohjeita, ja olen siten todennäköisesti välttänyt pahan myyrätuhon taimikoissani parikin kertaa. Ja tiedotteet näyttävät leviävän mediassakin hyvin. Pyydä terävää anoppiasi lukemaan sinulle myyrätiedotteita.
Antonille suosittelen tilastotieteen alkeiskurssia. Kokeellisessa tutkimuksessa sama koeasetelma toistetaan monta kertaa, jotta saadaan varmuus, ettei kyse ole sattumasta. Jos on vain yksi koe ja kontrolli, eli vapausasteita 0, niin johtopäätöksien tekeminen loogisesti on mahdotonta.
Seurasin tällä saitilla 2 vuotta sitten, kun Henttonen korjasi Antonin kestovalheita. Taisi Antonille ottaa koville, koska hän useaan kertaan väärensi Henttosen nimeä. Paavo Havas, arvostettu edesmennyt kasvitieteen professori, ei millään tavoin ollut mainittuna siinä keskustelussa.

Pisimmät aikasarjat taitavat olla sopuleista Kilpisjärveltä. Nekin osoittavat että syklistä vaihtelua on ollut aina enemmän tai vähemmän.

Kettuahan pelätään metsästäjäpiireissä kovasti, koska sen arvellaan hävittävän metsäkanalintujen pesiä. Tällöin unohdetaan muut pesärosvot, joista tehokkaimpia taitavat olla varislinnut. Norjalaisessa Magne Husbyn tutkimuksessa havaittiin että pikkulinnut pesivät aivan lähellä kanahaukan pesiä, ja kanalinnutkin noin kilometrin päässä niistä, koska kanahaukan reviiri oli vapaa pesärosvoista. Lintu otti siis riskin tulla itse syödyksi suojellakseen muniaan. Laskennallisesti osoitettiin että metsäkanojen eloonjäänti oli kanahaukkareviirilllä suurempi vaikka otettiin huomioon myös talven saalistus joka kohdistui aikuisiin kanalintuihin.

Ravintoketjuissa kaikki ei siis toimi niin kuin ensiksi uskoisi. Ketun kohdalla voi myös olla niin että kun myyräsyklit ovat voimakkaita, sen on turvauduttava myyräkatovuosina vaihtoehtoisravintoon mutta jos ne ovat loivia, sen tarvitsee harvoin turvautua metsäkanalinturavintoon.

Hei ketä kiinnostaa Kilpisjärven myyrät ? Se on ihan sama onko niitä kettuja siellä vai ei. Kilpisjärvellä oli tarkoitus palautaa naali takaisin luontoon koska kettu oli sen syrjäyttänyt. Kilpisjärven myyrillä on todella vähän tekemistä puun kasvatuksen kanssa.

Myyriä ilimenöö silloin tällöin,tutki tai on tutkimatta.