Metsänomistuksen pirstaloitumista en allekirjoita ja saman totesi myös Metsähallituksen pääjoht. J.Kangas. Mutta hoitorästejä kyllä on mutta ehkei tarve niitäkään liioitella. Osa on syytä metsäneuvontamme joka ei infoa metsänomistajia riittämiin. On näitä perineitä jotka eivät tiedä ja jotka eivät niitä kuitenkaan itse ole aikoneetkaan tehdä. Helppoa tulevaa työsarkaa lisääntyvälle metsäpalveluiden tuottajayrittäjille. Maksavat kyllä kun asia infotaan ja perustellaan.

Mehänpojalle totean , että esittämäni mahdollisuudet löytyvät Tapion ohjeista, eivät siis ole metsästäjien laatimia . Asiat , joita alleviivaan ovat , että hommat tehdään kunnolla ja riittävän ajoissa . Asia , jota en allekirjoita Tapion ohjeistuksessa , on energiapuun kasvattaminen taimikoissa.

Olen kärsinyt itsekin aikoinaan hirvien tekosista . Kauraa ei tahtonut liietä laariin asti , kun hirvilaumat pistelivät ne parempiin suihin . Se ongelma ratkesi , kun pellot salaojitettiin , piiriojat perattiin ja pajukot hävitettiin pellonpientareilta. Pellolle eksynyt hirvi oli neuvottelujen tuloksena mahdollista poistaa vapaasti päiviltä metsätysaikaan . Jos ei omat voimat riittäneet lisävoimia oli saatavissa avustamaan . Ylivoimaisesti tehokkain tapa harventa hirvikantaa oli kuitenkin tehdä homma isommalla porukalla. Vielä lisää tehoa saatiin yhteislupamenettelyn tuloksena .

Sama kuvio pätee taimikoidenkin kohdalla . Turha lehtipuu pois ajoissa , että hirvi ei ehdi tottua käymään tietyssä taimikossa . Samalla poistuu myös merkittävä osa näkösuojaa , jonka risukko olisi tarjonnut . Taimetkin kasvavat pois hirvien ulottuvilta vuosia nopeammin tällä tavoin . Joka puolella maatamme ei metsästysaktiivisuus ole riittävä , joten vahinkoja on syytä torjua omatoimisestikin .

Mielestäni olisi keskityttävä löytämään yksilöidyt syyt siihen , miksi hirviä on jossakin paikallisesti liikaa . Mestästäjien yleinen syyllistäminen mahdollisesta ongelmasta ei nykyisessä tilanteessa tunnu oikeaan osuneelta.

Nuo kuusmotin kyselyt ovat välistä niin oudoissa yhteyksissä että meinaavat jäädä jopa huomaamatta. Enkä nytkään käsitä mitä minun tilojeni koko merkaa aiheeseen?
Mutta viimeksi olen ostanut 35ha:n tilan jossa tuli mukana jopa rantaviivaa ja vaarille saarikin samantein.
Nyt aioin alkaa tarjoilla 25ha:n tilaa mutta oli niin pirun tylsän kuusipäätehakkuinen ja vain yksi ylitiheä männikkö vartoilemassa kiireellistä ensiharvennusta. Muut kaikki vanhaa kuusikkoa. Ja suurin riesa että jälleen olisi tullut rakennuksenrääsyjä ja niitä jo ennestäänkin liikaa. Ostan, jos järkevältä näyttää kaikkia 0-100ha:n metsätiloja mutta hiukan mielenkiintoisemmalla konseptilla. Ja mielellään myös 100km:n säteeltä. Nyt alkaa jo matkakin painaa joten huomioon on sekin otettava. Satakunnassa ei tule juuri myyntiin monen sadan hehtaarin metsätiloja mutta näissä yleensä kyllä puustoa monen pohjoisen ison tilankin yli.
Tuossa 25ha:n tilassakin yli 5000 mottia tavaraa. Ihan hyvä määrä.

Ei pyyntilupia => ei tavoitteita= > hirvikanta kasvaa.
Enemmänkin olisi syytä pohtia , voiko joka paikassa metsästää ja onko ongelma-alueella yleensä riittävästi metsästäjiä .

Outoa tai ei. 25-35 hehtaarin palstoja ostettuna sieltä täältä.
Sitten kun vielä kieltää hirvenmetsästyksen noilta pirstaleilta, niin ei tarvitse ihmetellä miksi hirvet sinne hakeutuu, varsinkin jos ovat lupa-alueen keskellä.

Etkä allekirjoita pirstoutumista? Eikö kannattaisi keskittyä laajentamaan jo olemassa olevia palstoja?