Metka-tuki

Hieskoivun ei hyväksytä Metkassa kasvatettavaksi puulajiksi kivennäismailla. Miksi kuusi hyväksytään sille sopimattomilla kasvupaikoilla? Olin hakkaamassa 1986 aukeaksi laajaa kangasta, missä kasvoi todella järeitä mäntyjä harvakseltaan ja niiden lisäksi ”aliskasvustona” yhden tukin / kuitupuun kokoista vanhaa kuusikkoa. Kuusissa oli hyvin paljon lahoa. 1987 aukko syväaurattiin. Oli muuten viimeinen tämän seudun noin järeä muokkaus. 1988 aukko istutettiin kuuselle. Silloi muuten näin eräänä aamuna kahvitauolla istuessa seudun ensimmäisen metsäpeuran. Olen tuosta asti seurannut kuusikon kehittymistä. Puusto ei ole vieläkään läheskään ensiharvennuskokoista. Kasvukauden pituuskasvu on suurimmassa osassa kuviota 5-10 sentin luokkaa. Neulaston väri on lähempänä keltaista kuin vihreää. Väitän, että jos kuusi olisi kohteella omalla maallaan, toinenkin harvennuskerta olisi pian ajankohtainen. Nyt ensiharvennukseenkin on vielä matkaa 5-10 vuotta.

Eli kasvupaikka on kuuselle sopimaton, liian karu. Seassa on kyllä harvakseltaan tilavuudeltaan puolta suurempia luontaisesti syntyneitä susimäntyjä. Ensimmäisissä taimikonhoidoissa luontaisesti syntyneet männyt kyllä raivattiin pois. Työohjeena kun on tehdä työ viljellyn puulajin eteen. Jokunen mänty on kuitenkin raivaajan huolimattomuuden vuoksi jäänyt kuusikkoon kehittymään.

Se 4,5 metrinen männikkö ei ole vielä hirviltä turvassa, juuri raivasin taimikkoa, lähes kaikki alle 5 metriset männyt oli katkottu tai kaadettu, solakoita pidempiäkin. Muutama vankempi susipuu oli jäänyt. Samoin kaikki raudukset oli syöty, niitä ei kyllä ollut kuin muutama. Kuusikko tuli taas karulle maalle, toivottavasti lannoitteiden hinnat jossain vaiheessa laskee. Männylle oli alunperin istutettu, mutta ne oli syöty, jäljelle jääneitä joutui aika tavalla nytkin raivaamaan, niin oksaisia olivat. Metkoja on tosiaan tippunut nyt kiihtyvällä tahdilla, mutta hiipunee taas kesällä, kun määrärahat loppuu.  Se runkoluvun alaraja on pakko olla aika alhainen, jos työ tehdään koneella, ja 5 metrin ajourat tulee vajaan 20 metrin välein. Ajourien välikin pitää hoitaa, jää ensiharvennuksen jälkeinen runkoluku sen sijaan että tehtäisiin pohjapinta-alaan perustuva harvennus. Aika vähäpuustoinen noin hoidettu metsä on. Myynnissä ollessaan ne on arvioitu monesti taimikkona, tulee korkeampi arvo arvioon.

Kannattaa orientoitua vain siihen kahden harvennuksen taktiikkaan. Kovin pieniä eriä tuskin tullaan jatkossa metsistä keräilemään. Joillekin tuntuu riittävän jo pelkkä energiapuuharvennus ja päätehakkuu. Riukuuntunut metsä menee suoraan päätehakkuutiheyteen ,kun elinvoimaisita puustoa ei löydy tarpeeksi myöhempää harventamista varten.

Ylittääkö Visakallon metka tuet tänä vuonna Kelan tuet. Minulle tulee tuplasti enemmän metkaa.