› Keskustelut › Metsänhoito › Metka-tuki

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 822)
1 2 3 … 73 74 75 … 81 82 83
  • Visakallo Visakallo 27.3.2025, 22:35

    Ok, käytin tosiaan epätarkkaa ilmaisua. Olisi pitänyt sanoa, ettei kantoja enää mittailla. Siinähän on aivan olennainen ero.

    Tolopainen Tolopainen 28.3.2025, 05:53

    Niin mitä erikoista siinä olisi, jos toteutus ei täyttäisi metkan ehtoja, ei siitä mitään kustannuksia synny. Rahat vain jää saamatta. On niin joskus käynyt yhtiön hakkaamassa kohteessa. Jota en ole itse edes käynyt katsomassa. Hakkuustakin on jo kohta 10v. Omissa kohteissa ei ole koskaan ollut mitään huomautettavaa, onko tarkistettu vai ei siitä ei ole tietoa.

    Visakallolle ei ole kysymyksiä, en oikein luota vastauksiin. Ei ole perehtynyt metkan ehtoihin täydellisesti.

    Visakallo Visakallo 28.3.2025, 06:10

    No Tolopainen, mikä niissä Metkan ehdoissa vielä kiikastaa?

    Tolopainen Tolopainen 28.3.2025, 06:14

    Miksi siellä kysytään käyttääkö asiamiestä. Mutta ei kysytä, kuka teki harvennuksen.

    Visakallo Visakallo 28.3.2025, 06:45

    Niin, onko sillä sitten paljonkaan väliä, tekikö harvennuksen itse Tolopainen vaiko Rouva?

    mehtäukko 28.3.2025, 07:48

    ”… Onko joku nähnyt 15 metriseksi kasvatetun männikön, jossa on 2500 runkoa? Minä olen, minulla on sellainen kuvio. Ja puusto on pilalla…”

    Niitä on kyllä nähty lukemattomia. Kun tilanne on se, harvennus tietysti tehdään riskillä ja aina ei riski laukeakaan. Tarkoittaa, ettei lähi 5-6-7 vuonna tule isoa lumikuormaa tai kovaa tuulta. Sitten elämä alkaa jatkua tosin pidentyneenä kierto-aikana..

    Tolopainen Tolopainen 28.3.2025, 08:13

    Kyllä sillä harventajalla on väliä, naapurin rouva harvensi istutuskuusikkoa, kaatoi kuuset ja jätti hieskoivut. Ei tarvinnut kovin pitkään tehdä.

    Nostokoukku 28.3.2025, 08:43

    Karanneen ensiharvennukset kanssa on vielä yksi harmi lumi- ja tuulituhojen lisäksi, etenkin männiköissä. Puut eivät kasva koskaan aivan tasatahtia. Joukossa on aina valtapuiksi kehittyviä isomuksia, kutsutaan niitä susipuiksikin. Näiden ympärillä on sitten aina kasvussa jälkeenjääneitä, asennoltaan vinoja, latvuksensa menettäneitä tai ainakin latvukseltaan toispuoleisia riukuja. Mänty on valopuu, näitä jo antautuneita on turha jättää kasvamaan, ne on harvennuksessa poistettava tai luonto ne poistaa ensimmäisen tilaisuuden tullen. Jäljelle jää vain valtapuut, puusto menee turhan harvaksi. Muutaman tällaisen kuvion puuston aikoinaan työnantajan metsissä mittasin harvennuksen jälkeen. Keskeltä uraa mitattuna ppa 9-11, ajurien välistä 12-14. Ja ei ollut konemiehen vika, kaikki kasvatuskelpoiset rungot oli jätetty. Puusto meni vajaatuottoiseksi olosuhteiden uhrina. Kakkosharvennus meni pinoon jo ensiharvennukset yhteydessä.

    Tolopainen Tolopainen 28.3.2025, 09:00

    Taimikon laiminlyönnistä ei seuraa hengenvaaraa, mutta oman terveyden seurannan laiminlyönti vie ennenaikaiseen hautaan joka vuosi tuhansia miehiä.

    Visakallo Visakallo 28.3.2025, 09:00

    Olen tähän asti kertonut männynkasvatuksestani vain hirvien talvilaidunalueilla. Tasapuolisuuden nimissä kerron nyt männynkasvatuksesta alueilla, joilla ei ole ollut hirviongelmaa. Tällaisiakin alueita minulla on, tosin vähemmän. Tuoreet mittaustulokset:

    Kylvömännikkö

    Ikä: 20 vuotta.

    Runkoluku: 1500 kpl/ha

    Keskiläpimitta: 17 cm

    Pituus: 11 metriä

    Kuutiomäärä: 192 M3/ha

    Rungon keskitilavuus: 128 litraa.

    Hoitotoimenpiteet: Pidetty koko ajan lehtipuusta vapaana. Varhaisperkaus 2200 kpl/ha. Taimikonhoito 1500 kpl/ha.

    Olisiko nyt tehtävä ensiharvennus ja haettava Metka?

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 822)
1 2 3 … 73 74 75 … 81 82 83