Keskustelut Metsänhoito Metka-tuki

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 855)
  • Panu Panu

    Varhaisperkauksen jälkeen 5000/ha?

    Visakallo Visakallo

    Vielä kerran muistutan, että sisäistäkää ensin Metkan säännöt, unohtakaa samalla Kemeran pykälät, sen jälkeen tutkitte työn alle tulevat kuviot, ja sitten vasta saha käyntiin. Niin, ja se mittakeppi tai hienommat mittavehkeet metsään mukaan, ja muistakaa myös käyttää niitä! Pituuden ja runkolukujen kanssa tarkkana! Vastuuhenkilö löytyy peilistä, jos tulisi hylky.

    Visakallo Visakallo

    Panulle: Kyllä se kylvömännikössä sitä luokkaa vähintään on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ja vielä tarkennus: jätetäänkö paremmalle kasvupaikalle enemmän taimia vai vähemän?

    Visakallo Visakallo

    Ei, koska käytetään jalostettua siementä. Niissä ei ole paljoa räkägeenejä.

    suorittava porras suorittava porras

    Ja noita vartenko pitäisi vielä giljotiineja viritellä? Ei mitään järkeä keräillä koneellisesti 20-30 litran riukuja. Näillä kulmilla moiset vitelikot eivät kelpaa kellekään. Jäävät jatkamaan riukuuntumista hamaan tulevaisuuteen. Tukimahdollisuus haihtuu kuin tuhka tuuleen ,kun puut kasvatetaan 70-litraisiksi.

    Alle kahden hehtaarin kuvioilla kannattaa taimikot harventaa suosiolla alle 2000 rungon ha tiheyksiin  ellei ole tarkoitus hoitaa nuoren metsän kunnostusta omatoimisesti.  Tuhat ylimääräistä riukua on paljon järkevämpää kaataa raivaussahalla ja mieluummin jo th:n yhteydessä. On paljon kevyempää hommaa siinä vaiheessa.

    Visakallo Visakallo

    Kerropa suorittava, mitä viteliköitä nämä ovat? Puut ovat tasakokoisia ja melko tasaväleinkin ja näkyvyyskin aivan kelvollinen.

    Visakallo Visakallo

    Suorittava taisi unohtaa, että toimin alueella missä hirvet viihtyvät kesät sekä talvet. On täydellistä hulluutta vetää taimikonhoidossa runkoluku alle kahden tuhannen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallo: Maapohjahan näissä ratkaisee, miten kannattaa tehdä.

    Sitten kysyin että vaikuttaako kasvupaikka jäävään tiheyteen, niin vastaus oli että ei. Maapohja vaikuttaa siis ehkä siihen tehdäänkö harvennus r-sahalla vai koneella, eli rehevällä pohjalla taimet ovat suurempia ja voidaan korjata jo koneella viimeisessä Metkassa?

    Mutta noin yleensä: jos vaihteluväli on 800 – 1500 runkoa, niin jättäisittekö enemmän runkoja karulle kasvupaikalle, koska siellä puut kasvavat hitaammin ja ylitiheys ei tule vastaan niin pian? Tässä vaiheessa eli noin 10 metrin pituusvaiheessa tyvitukin oksaisuudesta ei enää tarvitse kantaa huolta.

    suorittava porras suorittava porras

    Laitoin muutama vuosi sitten kuvan ensimmäisestä harvennuksesta, jossa hirvistä huolimatta puiden tiheys oli taimikonhoidon tuloksena  reilusti alle 2000 r/ha ja hehtaarikertymäksi muodostui yli sata mottia. Puiden keskitilavuudeksi koneen mittalista näytti 130 litraa / runko.

    Poistettiin hehtaarilta 800 runkoa yhden työvuoron aikana.Jäi vielä vähän varapuitakin harvennuksen jälkeen. Ei ollut kemeravetoista , vaan biologisin perustein tehtyjä toimenpiteitä. Ei tarvittu edes ennakkoraivausta. Kyseessä männikkö .

    Palstan vieressä sijaitsi ”edustava” esimerkki saman ikäisestä metsästä ,joka oli ”hoidettu” pyrkien tuottamaan energiapuuta. Tosi surkea esitys. Puustoa ei ollut jäljellä puoltakaan siitä ,mitä harventamallani palstalla . Laatukin aivan jotain muuta ,mitä tavoitellaan.

    Tuntuu varsin irvokkaalta ,että tukipolitiikan siivittämänä tarjotaan markkinoille puustoltaan hävyttömän  pienikokoisia leimikoita. Kylä runkotilavuutta pitää löytyä 100 litraa/runko ,jos hoitohommissa on onnistuttu edes välttävästi. 30 -litraiset leimikot ovat pilkan tekoa. Näiden tekemisestä ovat yrittäjät pyrkineet kaikin keinoin eroon niin kauan ,kun olen konehommia tehnyt. Niiden kanssa askarrellessa menevät hermot ja loppuvat rahat.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 855)