Metkan taimikonhoitoon kohdistetut tuet ovat jotenkin puolusteltavissa ,mutta pienpuutuki ei. Metsän kannalta parempi lopputulos saadaan ,kun ensiharvennus ja energiapuun hinta muutetaan läpeensä järeyteen perustuvaksi , jolloin korkeampi keskitilavuus tuottaa selkeästi paremman hinnan ja kannustaa järeyttä kohottaviin toimenpiteisiin. Taivoitehan pitäisi olla tuottaa tukkia eikä tukikikkailun avulla riukuja. Jälkimmäisessä maksetaan tekemättömästä työstä , mutta suurempi hinta järeämmälle puulle olisi parempi kannuste tekemään hommat oikein . Pohja onnistumiselle tehdään kuitenkin jo taimikonhoitojen yhteydessä.

Korjuun kannalta ainespuuta pienempi puu on ollut ikuisuusongelma ja pienet puut alhaiseen kertymään yhdistettynä yleensä. Tähän tilaan soisi vähitellen tulevan muutosta. Pienpuun korjuun suosiminen tukien kannustamana ei ole tilannetta parantanut.

Riukuuntunut metsä ei läheskään aina toivu hakkuiden jälkeen. Siinä saattaa olla yksi syy metsien kokonaiskasvun ja sen seurauksena hiilensidonnan alenemiseen. Tätkin taustaa vasten tilanteeseen on saatava parannusta. Lisäksi pienpuunkorjuu kuluttaa kohtuuttoman paljon uusiutumattomia luonnonvaroja saantoon nähden . Tämäkin puoltaa toimimaan niin ,että hiilijalanjälki puunkorjuussa pienenee. Hiilijalanjälki on pienin , kun korjataan hyvin hoidetun metsä puita tuottavasti ja taloudellisesti. Kaikkien kannustimien tulee tukea kehitystä parempaan . Ei hidastaa kehitystä.

Olen useamman kerran todennut , että taimikonhoitoon suunnattu metka on ok. Kemerankin teho parani ,kun sitä suunnattiin taimikoiden  varhaishoitoon. Näillä konsteilla on riittävät edellytykset saada metsä hyvään kasvuun ja välttää riukumetsien syntyminen. Piepuun korjuutuki on systeemin valuvika ,joka tulee korjata. Jos tähdätään siihen ,että kaikki kolme tukimuotoa on mahdollista käyttää kiertoajan kuluessa , on pakko toteuttaa alkuvaiheen hommat vähän vajavaisesti . Metsän kannalta se ei ole paras vaihtoehto.

Sitkeästi elää edelleenkin halu käyttää motoa raivausshaan korvikkeena ja korjata ainespuuta pienempää materiaalia motolla. Taloudellisen tuloksen edellytyksenä on kuitenkin operoida riittävän kookkaiden puiden parissa. Raivaus on puolestaan helpointa ja edullisinta silloin,kun käsiteltävä materiaali on mahdollisimman pientä. Samalla työstä saatava hyöty on puuston kannalta paras mahdollinen. Tärkeintähän on saada taimille hyvä etumatka kilpailevaan puuainekseen nähden eikä tarjota kilpailijalle etmatkaa ja aiheuttaa suurempi työmäärä myöhemmin , joka vaatii toteutuksessaan kohtuuttoman isot välineet .

Tuet hoitohommiin ja kaupallinen toiminta visusti erilleen. Puukauppa ei tukea tarvitse. Se kolmas tuki ,jos tarpeen , mieluummin rehevien maiden taimikoille.

Eihän ole siitäkään kovin kauaa ,kun tuki oli mahdollista maksaa vain kerran kiertoajan kuluessa. Nyt mahdollisuuksia on kolme ja rästit vain lisääntyvät.

Vanhaan ”hyvään ”aikaan th:t tehtiin omalla rahalla ja ne tuli tehtyä paremmin ,kun käytettiin vakuustalletusta ,joka vapautui vasta ,kun työ oli tehty. Neuvojatkin olivat pirteästi hoputtamassa töihin ,kun saivat osansa potista. Nyt kannustus on vähäisempää ,kun neuvonta elää pitkästi tukien varassa ja niitä on koko ajan leikattu. Kierre on pysyvä ,kun budjetoituja tukiakaan ei käytetä. Neuvoja puolestaan saa jalkansa asiakkaan oven väliin vain tarjoamalla tuhtia tukipakettimahdollisuutta hankkeelle. Tämä on mahdollista vasta ,kun toimenpide on jo myöhässä. Tässä myllerryksessä tahtoo se varsinainen tavoite unohtua eli saada metsä tuottamaan vähällä vaivalla ja taloudellisesti teollisuudelle käyttökelpoista materiaalia.

Kuuntelin puheenvuoro podcastin. Siinä liberaalipuolue oli tehnyt vaihtoehtobudjetin. Heidän viesti oli että markkinat hoitavat yksityisen talouden. Valtion tulisi luopua tukien muodossa talouden ohjailusta. Olisiko metkankin osalta parempi että valtio ei verorahoja ohjaisi mihinkään toimintaan. Jokainen hoitaisi metsänsä kuten hoitaisi. Jos kiinnostusta leimikoita ei muodostu huonon laadun vuoksi niin valtio ei sitä kompensoisi mitenkään.

Entisen oulun läänin eteläpuolelle ei tarvita mitään metsänhoidon tukia. Pohjoissuomeen tukien määrä voisi sitten ollakin 5x nykyistä suuremmat hankalien kasvuolosuhteiden takia.